Tein täysremontin MF-135 moottoriin mm. suuttimen kärjet vaihdettiin uusiin ja paineet asetettiin.
Ruiskupumpulle ei tehty mitään
Onkohan tuiosta sellaista harmia että, jos pumpun paineet ovat nyt kulumisen johdosta heikommat suhteessa uusiin suuttimiin, hevovoimat ovat kadoksissa, verrattuna vanhoihin suuttimiin, jotkä päästivat enemmän polttoainetta?
Tai muuta harmia?
Ruiskupumpulle ei tehty mitään
Onkohan tuiosta sellaista harmia että, jos pumpun paineet ovat nyt kulumisen johdosta heikommat suhteessa uusiin suuttimiin, hevovoimat ovat kadoksissa, verrattuna vanhoihin suuttimiin, jotkä päästivat enemmän polttoainetta?
Tai muuta harmia?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Onko mitään tietoa paljonko on ajettu.
Entä historia miten on huollettu. Esim polttoainesuodattimien vaihto, millaisia suotimia on käytetty.
Onko seuraavia oireita.
Kun löysää täysiltä kierroksilta joutokäynnille joka on asetettu ensin esim 800 rpm
tuleeko kierrokset nätisti ylhäältäpäin siihen vai meinaako sammua ensin tai käy oleellisesti 800rpm alapuolella kuitenkin.
Entä sama tilanne jos tarjotaan heti täysiä kierroksia kun nopeus on hidastunut esim 1500 rpm kohdalle reagoiko heti ja lähtee kiihtymään vai onko viivettä.
Mitä muuta täysremontissa teit.
Silleen ne väittää, että käyntiinlähtö voi huonontua, kun pumppu ei starttauskierroksilla jaksa painaa polttoainetta uusien suutinten läpi. Laskettu sitten paineita. Jos lähtee hyvin käyntiin, hevosvoimatkin lienee tallessa. Pumpun kunto varmaan paljon siitäkin kiinni, onko joskus päässyt vettä pumppuun asti.
Ajettu on 8900 tuntia.
Cav-sudattimia ja pari kertaa itse olen vaihtanut, kun ollut tuolta 6000 tunnista lähtien minulla.
Kun käynnistin nyt aamulla ensimmäistä kertaa 7 astessa, niin aavistuksen pieni viive kynnistymisessä.
Toisella kertaa, kun vähän kaasuteltu, niin viivettä ei ole.
Kun nostaa kierrokset täysille ja päästtää kaasun, kierrokset tulee nopeasti alas ja asettuu tyhjäkäyntinopeudelle vakaasti.
Kun päästää kaasua täysiltä kierroksilta ja lisää kaasua sitten, niin viivettä kierrosten lähtiessä nousuun en huomaa.
Kampiakselin ja kierokankien laakerit vaihdettu standardi laakereihin.
Sylinteriputket st, ja männän renkaat vaidettu. Ei mäntiä, sillä olivat uusien mitoissa.
Kansi oikaistu ja istukat koneistettu ja vaihdettu niistä 2 väljää uudet venttiilit.
Suuttimien kärjet vaihdettu ja paineet asetettu.
Nyt kun olen köyttänyt mootoria kunnolla niin tyhjäkäynti kuumana on epätasainen. Kylmän moottorin tyhjäkäynti on aika tasainen.
Eedelleen kyllä toimii niin (nopea kaasun laskeminen täysilta kierroksilta), että tyhjäkäynnille asettuu täsmällisesti ei yritä sammua ensin.
Ruiskutuspumpun luulisi toimivan aivan samoin niin kylmän kuin kuuman moottorin aikana.
Hei
Jos jatketaan tarvitaan tietoja lisää.
Onko nyt vaihdettu polttoainesuodattimet .
Saako moottori polttoainetta, eihän saa ilmoja.
Paljonko on joutokäyntikierrosluku
Moottorin sarjanumero
Tiedot ruiskutuspumpun tyyppikilvestä
Suutinkärkeen leimattu tyyppi ja valmistaja joka nyt paikallaan.
Suutinrungon tyyppi rungosta.
Asetetut suuttimen avautumispaineet
Onko ruiskutushetkeä, ajoitusta tarkistettu
Onko kampiakselin ajoitus nokka-akseliin ja ruiskutuspumppuun oikein.
Tähän ei vastaus ole se perinteinen on niinkuin ennenkin, ei ole muutettu.
Ruiskupumppu (viallinen)ei välttämättä toimi kuumana samoin kuin kylmänä, ehjä toimii aina samalla tavoin. Tee yksinkertainen testi, aja kone todella kuumaksi, jolloin tyhjäkäynti muuttuu epätasaiseksi, jäähdytä sen jälkeen ruiskupumppua vedellä, jos käynti muuttuu, on pumppu kulunut, eikä nosta painetta lämmöstä ohentuneella polttoaineella.
Ei niistä osa-remonteista saa aina täydellistä mutta jos nuukailee niin seuraavan tekee kunnolla, jos haluaa toimivan koneen .On se nähty ja koettu
-Polttoaineen sudattimia ei ole vaihdettu.
Vaihdan huomenna, kun nyt jouduin vaihtamaan venttiliikopan tiivisteen oljyvuodon takia ja otin jo polttoainetankin pois.
-on uusi siirtopumppu ja saa kyllä polttooljyä.
-irroitin suuttimet kannesta ja kiinnitin ne pumpulta tuleviin putkiin siten, että saatoin nähdä ruiskun kaikista suuttimista. En huomannut niissä mitään eroa startatessa.
-ei käsittääkseni saa enää ilmoja. Poistuisiko se ilma mikä putkistoon on jäänyt ,kun käyttää moottoria enemmän aikaa?
-katson huomenna kierrosluvun kunhan teen nuo korjaukset ensin. Nyt sanoiin että on sitä mitä ennenkin.
-moottori on AD3.152, sarjanumero=37786300
-suuttimet korjasi ammattilainen, vaihtoi suutinkärjet ja asetti paineet. En tiedä paineiden arvoa.
-ruiskutus on asettu H-merkki ruiskutuspumpussa sokan yläreunan kohdalla, kun vauhtipyrä on 24-astetta ennen yläkuolokohtaa, silloin kun 1 sylinteri sytyttää.
Jakopään 3 hammaspyörää merkitsin ennen purkamista ja ovat oikein asetettu.
-kampiakselin ajoitus nokka-akseliin nähden on oikein kuten tuossa yllä kerron.
Eikös tossa massikassa ole jakajapumppu, joten ruiskupumpulle olisi kannattanut ehdottomasti tehdä remontti, tai ostaa uusi. Ei tule välttämättä edes järkyttävän kalliiksi, mutta se on dieselin sydän, jonka pitää olla kunnossa.
Kulunut pumppu oireilee kuumaa hetken seissyttä konetta startatessa, kun löpön viskositeetti romahtaa lämmöstä, paineet ei silloin nouse, eikä se käynnisty kylmänäkään välittömästi. Kulunut pumppu vaikuttaa kaikkeen. Jos oireita kuluneisuudesta vielä ole, niitä on tulossa, pumppu kuluu siinä missä muukin moottori.
Turhaa säästöä, kysyn.
-missä kohtaa löpön viskositeetti romahtaa, pumpussahan ei lämpötila nouse
-mitä tarkoitat välittömasti?, tuolla aiemmin kerroi jo, että kylmä moottori 7 asteen lämmössä lähtee kyllä käyntiin, mutta siinä on aavistuksen pituinen viive. Moottori lähtee kyllä käyntiin lämpimänä heti ilman tuota aavistukenomaista viivettä.
Eikö traktorissasi ole ruiskupumppu koneen kyljessä kiinni, kun sen lämpö ei nouse moottorin lämmetessä? Kun kuuman koneen pysäyttää hetkeksi, hieman jäähdyttävän polttoainevirran vaikutus lakkaa ja lohkosta johtuu lisää kuumaa pumppuun, tässä kohden viskositeetti tuntui romahtavan. Näin kävi siis omalle jakajapumpulliselle traktorille, tosin ei ollut MF ja silloin joutui pyörittämään moottoria startilla pidempään, käyntiinlähtö oireita oli, mutta lievempinä myös viileällä koneella. Tällä tarkoitan sitä, että moottoria joutui pyörittämään startilla enemmän, kuin täysin kunnossa olevaa. Nyt ruiskupumppurempan jälkeen pamahtaa välittömästi käyntiin, moottori ei taida edes kierrosta ennättää startilla pyörähtää.
Voi olla, että traktorissasi on joku muu vika, mutta yleisesti ottaen jakajapumppu on paljonajetussa vikamahdollisuus nro 1. Rivipumpussahan voitelu toimii yleensä moottoriöljyllä, jakajapumpussa polttoaineella, siksi se ainakin teoreettisesti voisi kulua enemmän, hyvä pumppu muuten, eikä remppa ole välttämättä kallis.
Tyhjäkäyntikierrokset ovat 850.
Nyt kun vaihdoin uuden korkkitiivisteen venttiilikoppaan ja starttasin kylmänä enää ei ollut "aavistuksen verran" viivettä käyntiinlähdössä.
Käyntikin näin kylmänä on lähes tasaista.
Pitää vielä käydä ostamassa uudet polttoainenn suodattinmet ja vaihtaa ne.
Samalle!
Jakajatyyppinen ruiskutuspumppu MF 135:ssa ei ole kiinni blokin kyljessä, vaan jakopään alumiinikotelossa eli pumppu ei koskaan saavuta blokin lämpötilaa.
Ilmaväli on jotain 5..6 cm.
Nyt kun tässä on tullut käytettyä moottoria enemmän aikaa ja ilmat systeemistä alkavat olla poistuneet, niin sanoisin remontti on onnistunut.
Moottori asettuu tyhjäkäyntikierroksille tarkasti ja kaasun lisääminen kierrosten laskettua puoleen maksimistaan nostaa välittömästi kierroksia eli ruiskutuspumppukin on kunnossa.
Ainoa heikkous on ollut tuo tyhjäkäynnin epätasaisuus, mutta johtui ilmeisesti ilmasta polttoainen putkistossa.
Hei
Homman onnistumisen näkee kun on pakkasta miinus 30 astetta.
Mf 135 käynnistyy silloin ilman apulaitteita ja lämmitystä jos on alkuperäinen
CAV D mallin käynnistin ja hehku kunnossa.
Annatko sen pumpun tyypin ja kysy siltä kuka vaihtoi suutinkärjet mikä oli kärkeen leimattu tyyppi. Perkins AD3 152 moottorissa on monia eri kärkiä
niitä on paljon sekaisin.
Pumpun kuluneisuus voi johtua kalliimmista asioista nestepää nokkarengas ja halvemmista siipipumppu esim.
Sen saa varmuudella selville vaan Dieselkoepenkissä.
Ajoituksen tarkistusta varten tarvii pumpun tyypin. Pumpussa on ulkoinen ja sisäinen ajoitus. Siitä enemmän kun tiedot tulee.
Pumppu on jakajatyyppinen C.A.V. pumppu, keskipakoissäätäjällä.
No 3230180
Säätöalue 400 k/min -tyhjäkäynti
2390-2410 k/min maksimikierroksilla (kuormittamaton moottori)
Noista suutinkärjistä voi olla vaikea saada enää selvää , sillä toimenpide tehtiin 2 kk sitten. Yritän kysyä ensi maanantaina.
Mikä tarkoittaa "alkuperäinen CAV D käynnistin"?
Hei
Kaikki tiedot pumpun tyyppikilvestä
Käynnistimen tyyppi
Cav käynnistin on massikan esim 135 alkuperäinen käynnistin jossa ei ole ulkopuolista solenoidia Tyypit esim CAV CA 45 D 12-9 niitä on esim c malli d malli cs malli f malli ja niin ed.
Se on yksi parhaista traktoreihin ja teollisuusmoottoreihin suunnitelluista käynnistimistä. Tehossa väännössä ja nopeudessa jolla kampiakselia pyöritetään löytyy. Dieselin käynnistyminen riippuu paljolti millä nopeudella mäntä saadaan liikkumaan puristustahdin aikana.
Korjaus on aina haastavampi sekä yleensä kallis jos huoltoa ei ole tehty ajoissa.
Jäänyt pois lähes kaikkien moottorien ensiasennuksista jo kauan sitten.
Riuskupumpun kilvestä:
DPA 3230180
SET RW52/800/6/2390
SER 1467219
Käynnistin eli starttimoottori on vaihdettu 10 vuotta sitten uuteen.
Ilmoittamasi ajoitustiedot ovat vääriä tuolle pumpulle. Pumppu on oikea
Ajoitusviiva on E , silloin kun se on ajoitusrenkaan suoran pään kohdalla alkaa syöttö pumpun ulosotossa W . Vanhemmissa ajoitusrenkaassa on toisen asennusreiän kohdalla viiva joka vastaa samaa
Sitä ennen on ajoitusrenkaan asento pumpussa asetettava paikalleen erillisen ohjeen mukaan tai tiedettävä että se on tehty.
Sutinkärkeen leimattu tyyppi. ?
-ruiskutus on asettu H-merkki ruiskutuspumpussa sokan yläreunan kohdalla, kun vauhtipyrä on 24-astetta ennen yläkuolokohtaa, silloin kun 1 sylinteri sytyttää.
Totta.
Tuli tuossa kirjoitusvirhe E:n sijasta H.
Asetettu E-kirjaimen viiva sokan yläreunan kohdalle, silloin kun 1 sylinteri sytyttää ja vauhtipyörä on 24 astetta ennen yläkuolokohtaa.
Sitä ennen on ajoitusrenkaan asento pumpussa asetettava paikalleen erillisen ohjeen mukaan tai tiedettävä että se on tehty.
Miten ajoitusviiva ulkopuolella on vastamerkkiin nähden säätösi jälkeen?
Suutinkärkeen leimattu tyyppi. ?
Suutinrungon tyyppi ja siihen leimattu kirjainkoodi kaksi kirjainta onko UB vai CS
Ajoitusviiva jakopään hammaspyörässä on suoraan välipyörän kekiötä kohti.
Jakopään 4 hammaspyörää asetettu merkein oikealle kohdalleen huomioiden että kampiakselin yhden kierroksen aikana nokka-akseli ja pumppu kiertää 1/2 kierosta.
Silloin kun jakopään hammaspyörät asetin, pumpun viiva, nokka-akselin piste ja kampiakselin piste olivat kskipyörän keskiötöä kohti. Keskipyörässä oli punainen maaliviiva pisteiden ja pumpun viivan kohdalla ja samalla pumpun E-merkkiviiva oli sokan yläreunan yläpuolella ja vauhtipyörä yläkuolokohdassa.
Ei kai pumpun sisuksiin tarvitse nyt koskea, kun ovat alkuperäisessä asennossa.
Suutin kärjet eivät selvinneet mitä ovat, kun soitin suutiimien korjaajalle.
Paine on 175 kp.
Hei
Kyllä kärkien tyyppi mitä on asennettu kuuluu tietää kaikkien olosuhteiden vallitessa. Se on perusvaatimus.
Palautettiinko vanhat kärjet. Mikä tyyppi oli niissä.
Paljonko maksoi uudet kärjet KPL
Onko laskussa jokin tyyppi.
Suutinrungon tyyppi ja siihen leimattu kirjainkoodi kaksi kirjainta onko UB vai CS
Jatketaan ajoitusasia sitten kun kärkien tyyppi selviää.
Asia kerrallaan ettei mee sekaisin.
Miten on, voiko samaan suutinrunkoon laittaa monenlaisia kärkiä? Jos voi niin uskon , että moneenkin massikkaan näin on tehty.
Nyt kysynkin sinulta Dieselasentaja, millä lailla huonommin ne moottorit toimii, kuinka ilmenee käytännössä?
Hei
Ensinnäkin Massikka joka käytti vanhemmissa koneissa Perkins moottoreita ei ole yleensäkkään mikään ongelmatapaus tältä osin vaan päin vastoin.
Polttoainelaitteet niissä on CAV sitten Lugas ja nykyinen Delphi.
Koska näin on ollut, kaikki tiedot löytyy näiden maahantuojalta esim Dieselkorjaamoiden kautta.
Mutta yksi juttu, laitteiden tyyppinumerot ja kaikki tiedot on oltava käytettävissä muuten ei homma toimi.
Lisäksi valmistajat on tehnet muutoksia tietyistä moottorin sarjanumeroista lähtien joskus useastikkin parantaakseen toimintaa joltain osin
Tietenkin tiedot löytyy Tarktoreiden maahantuojien kautta ja moottorin maahantuojien kautta.
Esim kärkeen leimatulla tyypillä pääsee selvittämään onko se sopiva kohteeseen.
Sitten se toinen asia.
Koneissa on käytössä varmaan tuhansia erilaisia suutinrunkoja joissa on tuhansia erilaisia kärkiä.
Esim monet kärjet on ulkonäöltään ja jopa mitoiltaan äkkiä katsottuna aivan samanlaisia.
Muuttujia esim neulan halkaisija
Neulan nousumatka
Neulan ohivuotovälys
Reikien määrä
Reikien halkaisija
Reikien pituus ja kulma kiinnitysreikiin nähden.
ja niin ed
Kun moottorin valmistaja yhdessä polttoainelaitteiden valmistajan kanssa suunnittelee moottoria ja valitsee tietynlaisen rungon ja siihen tietynlaisen kärjen nin tärkeää on monen muun asian lisäksi esim se että polttoainesuihkut sylinterissä menee oikeisiin paikkoihin eikä törmäile esim mäntään tai jonnekkin muualle.
Kun hankkii suutinkärkiä Dieselmoottoriin on oltava kaikki tiedot käytettävissä että varaosamyyjät voivat toimia oikein.
Noin tietysty pitäisi olla kuten kirjoitat, mutta kotikorjaaja ja varaosamyyjä etenkin tekee kuten helpoimmalla päästee. Siksi vahvasti epäilen , että yhteensopimattomia osia koneista löytyy ja silti moottori voi toimia tyydyttävästi.
Ja toisekseen , kaikkien tietojen saaminen on työn takana, sillä korjaamot ynnä muut instanssit varjelee "omaa leipäänsä". Ja lisäksi kone on voinut kiertää monella omistajalla ja osia on vaihdeltu miten sattuu.
Mutta voisitko vielä valoittaa kuinka suutinkärjen tyyppi vaikuttaa ruiskutusennakon vaihtumiseen, onko se suurimerkityksinen?
Hei.
Suuttimien vanhat kärjet CAV on palautettu ja niissä on numerosarja BDLL150S6372 kaikissa ja alla SJ´ JA VH´ siten yhdessä on VH´ ja kahdessa on SJ`
Suutinrungot ovat UB (palautettu alumiiniprikka, jossa on tuo merkintä)
Edelleenkään ei tiedä uuden suutinkärjen tyyppiä.
Tyhjäkäynti nyt enemmän käytettynä on epätasainen.
Kylmäkäynnistys tänä aamuna -7 asteesta oli vaivaloinen, vaikka käytin termostarttia.
Kuka ei tiedä uuden suutinkärjen tyyppiä. ????
Mistä kärjet on hankittu kuka hankki ja millä lähtötiedoilla.
BDLL150S6372 kaikissa ja alla SJ´ JA VH´ siten yhdessä on VH´ ja kahdessa on SJ`
Suutinrungot ovat UB (palautettu alumiiniprikka, jossa on tuo merkintä)
Ilmoittamasi tyypit on oikeat mutta vanhimmat 135 suutinkärjet jotka on vaihtuneet UUDEMMISSA MOOTTOREISSA JOTA ILMOITTAMASI NUMERO
moottori on AD3.152, sarjanumero=37786300 EDUSTAA
Suutinrungot ovat UB (palautettu alumiiniprikka, jossa on tuo merkintä)
Tämä viittaa myös vanhoihin kärkiin tai joku vaihtanut rungot kärkineen moottoriin
Tarkista moottorin sarjanumero
Tuo sarjanumero on imusarjan kotelosta.
Sarjanumero on sylinteriryhmässä muistaakseni laturin yläpuolella
Tarkoitin tietysti ruiskutuspumpun yläpuolella
Sarjanumero blokista pumpun yläpuolelta on 53UA57161 D
BDLL150S6372 mitkä oli paikallaan oli oikeat kärjet Niillä on myös uusi korvaava numero
Eikö selviä mitkä on paikallaan
kuten kirjoitat
Tyhjäkäynti nyt enemmän käytettynä on epätasainen.
Kylmäkäynnistys tänä aamuna -7 asteesta oli vaivaloinen, vaikka käytin termostarttia.
Jotain on pielessä 135 käynnistyy ilman hehkua jos on kunnossa helposti vielä 10 miinusasteessa
Haluatko jatkaa asian tutkimista.
Kun kärkien tyyppi on selvillä asiaa on helppo jatkaa
Kun soitin suutinkorjaajalle, hän oli autossa eikä osannut sanoa suutin tyyppiä ja kysyi mihin tietoa tarvitaan ja, kun kuuli, niin suhtautui nettitohtoreihin vähättelevästi.
Kunhan käyn kaupungissa, niin käyn paikan päällä kysymässä mitkä kärjet laittoi.
Voisiko tuo epätäsainen käynti johtua muustakin kuin kärjistä?
Esim pumppu annostellee eri määriä polttoainetta pyttyihin (paineet pumpussa eri suuttimille erilaiset) ja siksi käynti on epätasainen tyhjäkäynnillä.
Muistelen että samanlainen oli ennen korjausta.
Empä taida nyt ainakaan uutta pumppua ostaa, kun pelaa kuitenkin ja voimaakin lämpimässä moottorissa riittää.
Varmasti nyt kaikki mahdolliset hevoset eivät ole käytössä, mutta toimii kyllä ihan mukavasti.
Tiedätkö neuvoa, millaisia korjattuja pumppuja on saatavilla ja mihin hintaan.
Kun soitin suutinkorjaajalle, hän oli autossa eikä osannut sanoa suutin tyyppiä ja kysyi mihin tietoa tarvitaan ja, kun kuuli, niin suhtautui nettitohtoreihin vähättelevästi.
Kunhan käyn kaupungissa, niin käyn paikan päällä kysymässä mitkä kärjet laittoi.
Hei
Joko kaupunkireissu on tehty ,kohta tämä unohtuu.
Dieselasentaja
Katsotaan jatko kun kärjen tyyppi on tiedossa
Kovana
Joo, ei sole sama mitkä kärjet sinne nakkaa. Oikiat net olla pittää, jos meinaa että pelittää.