Rakkaat taivaassa enkelten, maassa yksin itkelen. He poissa nytten on ja minä aivan onneton. Ei missään heitä näy, kun enkeli heidät hakemassa käy.
runo kuolleille
hevos1
3207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eivät poissa..sydämessäsi aina..hyvin lähellä.
Kuiskessa tuulen,
tähtinä yössä,
tunteena hellänä,
heidät kuulee,
läpöinen läikähdys sydämessä,
hehän asuvat.
muistoissa siellä.
kuolleet kohtaa muistoissansa
samoin heidät
joihin ei enää yhteyttä saa
tää on elämää
virtaavan veden äärellä
kertaan ajan kulkua
mietteissäni pienet kaarnalaivat
tuohipurjeineen
kedon kukkasista poimin pienen kimpun
kullekin oman kukan siihen asetan
yhdelle valkoapilan
toiselle sinikellon
kolmannelle keltaisen maitiaisen
neljännelle violetin hiirenvirnan kukan
viidennelle kirjavan pillikkeen
kuudennelle nappikukan keltaisen
seitsemäs on saunakukka keltavalkoinen
kahdeksas taas hento heinäkukka on
yhdeksäs on vihreä ratamon kukka lehtineen
kymmenes taas puna-apila
yhdestoista kukka onkin pieni silmäkeruoho
nämä kaikki yhteen sidon heinänkorrella
ja lasken kimpun virtaavan veden äärelle
muistellen heitä
joihin en enää yhteyttä saa
ja jatkan matkaa luontopolulla
toisten kulkijain seurassa
menen kotiin
otan värikynät ja pienen vihkon
piirrän kukkakimpun väreineen
muistojen väreineen
väsyneenä suljen kannet vihkosen
paina pääni tyynyn
ja nukahdan
unissani kohtaan heidät uudelleen
poismenneet rakkaat ihmiset
ja hetken elän kanssa heidän
hetkisen vain
ja huomenna taas menen virran äärelle
ja huomaan kukkkakimpun kadonneen
elämänvirran mukaan lähteneen
ja mietin heidän elämäntarinaa
aikaa jonka yhdessä sain matkustaa