Olen tuntenut erään samanikäisen kaverini 2. luokalta lähtien. Tällöin hän oli erittäin itsekäs ja ilkeä ihminen, mutta on muuttunut siitä hyvin paljon. Nyt 7. luokalle mennessämme olen alkanut huomaamaan hänestä taas samanlaisia piirteitä kuin muutama vuosi sitten.
Häntä ei koskaan kiinnosta asiani, eikä edes esitä olevansa kiinnostunut siitä mitä sanon. Puhuu aina omista asioistaan, ja puhuu myös minun päälle jos kerron jotain juttua. Hänen elämästään pitäisi aina olla tosi kiinnostunut ja häntä pitäisi aina auttaa joka asiassa, mutta itse ei koskaan auta ketään vahingossakaan. Ja jos joskus esimerkiksi lainaa pari euroa, niin jaksaa kyllä muistuttaa kuinka mahtava kaveri hän on kun teki niin.
Tämä kaveri ei kuitenkaan jätä minua rauhaan. Puheluita tulee sellaiset vähintään 3 päivässä, ja facebookissa häiritsee koko ajan. Tavallaan hän käyttää minua hyväkseen, sillä en osaa olla niin ilkeä että jättäisin hänet huomioimatta. Olen muutaman kerran sanonut jopa suoraan ettei aina jaksaisi puhua hänen asioistaan, mutta ei tämä edes kuuntele mitä sanon, eli plus miinus nolla - tilanne.
En jaksaisi enää pitää yhteyttä ja roikkua tässä kaverisuhteessa, kun tiedän ettei tämä ole hyväksi minullekaan. En pysty edes tutustua uusiin ihmisiin muuten kuin koulussa niillä tunneilla, joilla tämä kaverini ei ole.
Miten saisin sanottua jotenkin kauniisti, etten jaksaisi enää olla hänen "kaverinsa"?
Häntä ei koskaan kiinnosta asiani, eikä edes esitä olevansa kiinnostunut siitä mitä sanon. Puhuu aina omista asioistaan, ja puhuu myös minun päälle jos kerron jotain juttua. Hänen elämästään pitäisi aina olla tosi kiinnostunut ja häntä pitäisi aina auttaa joka asiassa, mutta itse ei koskaan auta ketään vahingossakaan. Ja jos joskus esimerkiksi lainaa pari euroa, niin jaksaa kyllä muistuttaa kuinka mahtava kaveri hän on kun teki niin.
Tämä kaveri ei kuitenkaan jätä minua rauhaan. Puheluita tulee sellaiset vähintään 3 päivässä, ja facebookissa häiritsee koko ajan. Tavallaan hän käyttää minua hyväkseen, sillä en osaa olla niin ilkeä että jättäisin hänet huomioimatta. Olen muutaman kerran sanonut jopa suoraan ettei aina jaksaisi puhua hänen asioistaan, mutta ei tämä edes kuuntele mitä sanon, eli plus miinus nolla - tilanne.
En jaksaisi enää pitää yhteyttä ja roikkua tässä kaverisuhteessa, kun tiedän ettei tämä ole hyväksi minullekaan. En pysty edes tutustua uusiin ihmisiin muuten kuin koulussa niillä tunneilla, joilla tämä kaverini ei ole.
Miten saisin sanottua jotenkin kauniisti, etten jaksaisi enää olla hänen "kaverinsa"?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.