kävelen
sateen pieksäessä
tietä edeltäni
iloinen lauantaiaamun
yllätykseni
vaihtuikin
ikävän tuomiin uutisiin
olikin enää yksi vanhus
jolle sämpylöitäni vein
piti olla kaksi yhteen
sidottua juurineen
kynttilän sytytän
hiljaa itken
sateen pieksäessä
tietä edeltäni
iloinen lauantaiaamun
yllätykseni
vaihtuikin
ikävän tuomiin uutisiin
olikin enää yksi vanhus
jolle sämpylöitäni vein
piti olla kaksi yhteen
sidottua juurineen
kynttilän sytytän
hiljaa itken
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näin surtullisiin runoihin on vaikea vastata. Otan osaa.
Ei vastausta oikeaa
ei tuskaa
helppoa
Kiitän tee..
joskus tulee aika
hetket nuot
jolloin ei enää keritnytkään
ehtinyt ilahduttaa
kun pois on mennyt hän muualle
jättänyt vain jälkeensä muistojesi rikkauden
ja se sade
jota taivas niskaasi valuttaa
kastelee sisältä päin
sydämesi ...
hyvä onija !!!
se sade kastelee
sisältäpäin
minua palelee
Kiitän runosein..
Luin jo aiemmin, mutta ehdin vasta nyt kommentoida. Otan osaa ystävän menetyksestä. Vuosi vuodelta menetyksiä tulee yhä enemmän ja jossakin vaiheessa on myös itse valmis menemään eteenpäin.
Niin..olet aivan oikeassa. Tulee aina vain enemmän.
Vaan ei siihen totu..joka kerta se satuttaa.
Kiitos mahd..
Taivas harmaana
sadetta kirkaina pisaroina
tuuli humisee
taiteidenyö syksy
olisitpa vain täällä
ilman sinua
valuvat syysväritkin
ilta tummuuteen
haikeuden kosketus
ruusuissa kyyneleitä