Kuka jättää KAKSI kuukautisen vauvan HOITOON baari-illan takia???

vauva tarvitsee äitiään

Onko tää ihan yleistä?? Tuntuu että joka toinen (nuori..) äiti halajaa niin kiihkeästi viihteelle ja yöelämään että ei tunnu missään jättää noin pientä hoitoon jollekin! Vaikka ois isä hoitamassa kotona, niin en kyllä suoraan sanoen voi käsittää. Mut ei kai kaikille sit vaan kehity sitä tunnesidettä heti siihen omaan vauvaan. Vai mikä siinä voi olla? Ei tulisi kyllä mieleenkään jättää vielä omaa 9kk vauvaani OMAN kännäämiseni tai hupini takia! Tuntuu vaan niin pahalta :( oma napako se on nykymaailmassa se tärkein?? Jopa omaa pientä lasta tärkeämpi. Ihan huutava vääryys :'(

58

2900

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kai olet provo?

      Niin, tokihan kaikki nuoret äidit kännäävät, muu kun ei tulee kysymykseen. Kyllä sen äidinkin pitää välillä päästä tuulettumaan, ihan vaikka kavereita näkemään, ilman mitään humaltumistarkoitusta. Hän ei ole lapsensa orja vaan myös ne omat tarpeet löytyvät edelleen vaikka äiti onkin. Huhhuh, millaista idioottiporukkaa täältä löytyykään...

      • vauva tarvitsee äitiään

        Huh huh, kai olet itse idiootti?? Puhuin kännäämisestä ja vauvan jättämisestä öitä myöten hoitoon! Vaikka mitä sanoisit ja 'perustelisit' niin ei ole normaalia saati vauvalle hyväksi. Tuulettua voi eri tavoilla, ei se vaadi pienen vauvan erottamista äidistään moniksi tunneiksi. Kuulostat kyllä itse aika provolta.

        Miten voi pitää rennoin mielin (ja tissit räjähtämäisillään, jatkuvasti pumppaamassa..) hauskaa päissään vaikka pikkunen kotona? Ei vaan mee kaaliin. Ehkä oon jotenkin epänormaali sit rakkaudessani vauvaa kohtaan kun en halua jättää häntä kännäämisen tai muunkaan takia. En tarvi "lomaa" omasta lapsestani. Tuulettua kyllä saan tarpeeksi, joka päivä tarpeen vaatiessa.

        Kalskahti pahasti korvaan tuo lapseni "orja".. :( Mä kyllä itse päätin lapseni tehdä ja itse myös todellakin olen hänen käytettävissään ja häntä varten! Aina. Ja hän minua


    • En ole jättänyt

      nuorimmainen 1v8kk eikä ole koskaan yökylässä ollut. Tosin en tiedä sovinko enää "nuori äiti" -määritelmään.

      • En ole jättänyt

        Lisätäänpä nyt vielä, että isänsä kanssa on tietysti ollut kotona kun olen ne hurjat 2kertaa ollut ulkona iltaa viettämässä kun nuorimmainen oli vauvaikäinen. Ja uutta vauvaa odotellaan perheeseen, joten ei ole baariin ollut vähään aikaan asiaa. Miehen kanssa ei ole koskaan tarvinnut lähteä pois kotoa ilman lapsia hoitamaan parisuhdetta, sitä tehdään arjen keskellä joka päivä.


    • sairastasairasta

      "itse myös todellakin olen hänen käytettävissään ja häntä varten! Aina. Ja hän minua

    • Khylll l

      Itse jätin vauvan isälleen 2 kk ikäisenä!
      En ole "nuoriäiti" vaan 32 vuotias.
      Raskausaika oli itselleni kamalaa aikaa ja sairastuin masennukseen ja etäännyin ystävistäni. siihen vielä vauvan koliikki niin olin aivan loppu. Kyllä teki hyvää päästä ystävien kanssa iltaa viettämään. Hyvin se isäkin pärjää vauvan kanssa.
      Nyt lapsi on vuoden ikäinen ja ollut muutaman kerran mummollaan hoidossa, en nää siinä mitään ihmeellistä. Saa luotua läheisen suhteen myös mummon kanssa!

      • Vauva tarvitsee äitiään

        Itsekin lähempänä neljää kuin kolmeekymppiä :-) ehkä juuri sen takia kauhistuttaa ja satuttaa niin paljon nuo tapaukset esim lähipiirissäni.. Ja kun lastensaanti ei todellakaan ole ollut helppoa. En käsitä millään miten voi olla niin vaikeaa pysyä oman lapsensa luona tuo maailman tärkein vuosi, eka vuosi? Yks ainoo vuosi. Oma lapseni oli ekan kerran mummilla yökylässä 1v2kk. Vuoden ikäisenä yksi yö pois kotoa, 2-vuotiaana kaksi yötä jne.. Tällä periaatteella ollaan menty. Luulis että tänä pvänä kaikki tietää tuon! Ja että mikä on lapselle parhaaksi. Eihän nyt mikään voi olla tärkeempää kuin se


      • En ole jättänyt

        Eli sinäkään et ole jättänyt vauvaa hoitoon vaan oli vanhemman kanssa kotona niin kuin muinakin iltoina.

        Lisään vielä aiempaan kirjoitukseen, että sain esikoisen 24-vuotiaana eikä hänkään ollut yökylässä koskaan alle 1-vuotiaana.


      • huonoäitiilmoittautuu:)
        En ole jättänyt kirjoitti:

        Eli sinäkään et ole jättänyt vauvaa hoitoon vaan oli vanhemman kanssa kotona niin kuin muinakin iltoina.

        Lisään vielä aiempaan kirjoitukseen, että sain esikoisen 24-vuotiaana eikä hänkään ollut yökylässä koskaan alle 1-vuotiaana.

        Minä olin esikoisen ollessa 2,5 kk toisella paikkakunnalla viikonlopun viettämässä parhaan ystäväni polttareita kaason ominaisuudessa. Meillä isä on myös vauvan ja lapsen hoitaja siinä missä minäkin. Pumppasin kuukauden ennen reissuun lähtöä maitoa pakkaseen ja pari viikkoa harjoiteltiin pullosta imemistä. Reissun päällä rintapumpulla tyhjentelin rinnat 3-4 tunnin välein päivin öin. Täysimetyksellä mentiin 6 kk:n ikään.. :)

        Miehelläni oli täysi vapaus lähteä mukaan vauvan kanssa, mutta hän katsoi helpoimmaksi olla kotona.

        Viikonloppu ystävien kanssa teki hyvää minulle ja mieheni nautti viikonlopusta vauvan kanssa kahdestaan.. Sen aikana esikoisen ja isänsä suhde toisiinsa syveni kun siihen saakka tiivis imetys oli pitänyt minut vauvassa "kiinni".

        Isovanhemmat hoitivat esikoista ekan kerran yön yli meidän kotona 1,5-vuoden iässä kun olin kuopusta synnyttämässä ja mieheni minun tukena. Sen jälkeen en ole ollut kuin kerran 5 tuntia poissa lasten luolta kun mies järjesti minulle pari kuukautta sitten hemmottelupäivän kampaajalla, hieronnassa ja kasvohoidossa.. Kohta kuopus täyttää vuoden. Ensi keväälle mies on luvannut minulle neljän päivän kylpyläloman yksin kunhan imetys päättyy. :) Minä palaan työelämään ja lapset menevät hoitoon vuoden päästä. Ensi kesänä isovanhemmat ovat luvanneet hoitaa lapsia niin päästään miehen kanssa kahdestaan jonnekin ensimmäistä kertaa sitten esikoisen syntymän.

        Jee.. Olinpa todella kurja ja itsekäs äiti kun jätin esikoiseni isälleen hoitoon 2,5 kk:n iässä :D Kyllä minun kaunis äitiyden sädekehä on tästä kolhiintunut. Niin ja käytän kertakäyttövaippoja ja alle vuoden ikäiset ovat saaneet purkkiruokaa.. Nyt se sädekehä sammui kokonaan :D

        Terv. Kolmekymppinen kotiäiti, joka on ihan maailman paras äiti omille lapsilleen.


      • Tätä mieltä minä
        huonoäitiilmoittautuu:) kirjoitti:

        Minä olin esikoisen ollessa 2,5 kk toisella paikkakunnalla viikonlopun viettämässä parhaan ystäväni polttareita kaason ominaisuudessa. Meillä isä on myös vauvan ja lapsen hoitaja siinä missä minäkin. Pumppasin kuukauden ennen reissuun lähtöä maitoa pakkaseen ja pari viikkoa harjoiteltiin pullosta imemistä. Reissun päällä rintapumpulla tyhjentelin rinnat 3-4 tunnin välein päivin öin. Täysimetyksellä mentiin 6 kk:n ikään.. :)

        Miehelläni oli täysi vapaus lähteä mukaan vauvan kanssa, mutta hän katsoi helpoimmaksi olla kotona.

        Viikonloppu ystävien kanssa teki hyvää minulle ja mieheni nautti viikonlopusta vauvan kanssa kahdestaan.. Sen aikana esikoisen ja isänsä suhde toisiinsa syveni kun siihen saakka tiivis imetys oli pitänyt minut vauvassa "kiinni".

        Isovanhemmat hoitivat esikoista ekan kerran yön yli meidän kotona 1,5-vuoden iässä kun olin kuopusta synnyttämässä ja mieheni minun tukena. Sen jälkeen en ole ollut kuin kerran 5 tuntia poissa lasten luolta kun mies järjesti minulle pari kuukautta sitten hemmottelupäivän kampaajalla, hieronnassa ja kasvohoidossa.. Kohta kuopus täyttää vuoden. Ensi keväälle mies on luvannut minulle neljän päivän kylpyläloman yksin kunhan imetys päättyy. :) Minä palaan työelämään ja lapset menevät hoitoon vuoden päästä. Ensi kesänä isovanhemmat ovat luvanneet hoitaa lapsia niin päästään miehen kanssa kahdestaan jonnekin ensimmäistä kertaa sitten esikoisen syntymän.

        Jee.. Olinpa todella kurja ja itsekäs äiti kun jätin esikoiseni isälleen hoitoon 2,5 kk:n iässä :D Kyllä minun kaunis äitiyden sädekehä on tästä kolhiintunut. Niin ja käytän kertakäyttövaippoja ja alle vuoden ikäiset ovat saaneet purkkiruokaa.. Nyt se sädekehä sammui kokonaan :D

        Terv. Kolmekymppinen kotiäiti, joka on ihan maailman paras äiti omille lapsilleen.

        Eihän lapsi missään hoidossa ole, jos hän on isänsä kanssa.


      • teijajjj
        Tätä mieltä minä kirjoitti:

        Eihän lapsi missään hoidossa ole, jos hän on isänsä kanssa.

        Ap:n ensimmäisen viestin mukaan on järkyttävää, jos äiti on erossa vauvastaan riippumatta siitä onko hoitajana isä tai joku muu. Siihen kohtaan näissä viesteissä on taidettu vastata. Ap antoi ymmärtää, että eka vuosi on sen verran lyhyt aika, että jos on hyvä äiti lapselleen niin jaksaa kyllä olla vauvan kanssa 24/7 ilman suurempia omia menoja tai varsinkaan sitä paheellista baarielämää..

        Muulla tavalla sitä huippuäidin sädekehää ei kai voi saavuttaa :/

        Ap:lta haluaisin kyllä kuulla mitä mieltä hän on vauvojen isien työelämästä ja iltamenoista? Kuinka miesten pitäisi toimia? Meillä mies lähtee aamulla kuudelta töihin ja on viiden aikoihin illalla kotona.. Sen lisäksi on kerran pari kuukaudessa töihin liittyvää edustusillallisia tai illanviettoja, joihin hänen odotetaan osallistuvan työnantajansa edustajana. Entäs jos minä äitinä olisin töissä ja mies vauvan kanssa vanhempainvapaalla? Entäs silloin tuollaiset työpäivä ja edustamiset? Saako äiti mennä vai onko äiti silloin huono äiti? ;)


      • vauva tarvitsee äiti
        teijajjj kirjoitti:

        Ap:n ensimmäisen viestin mukaan on järkyttävää, jos äiti on erossa vauvastaan riippumatta siitä onko hoitajana isä tai joku muu. Siihen kohtaan näissä viesteissä on taidettu vastata. Ap antoi ymmärtää, että eka vuosi on sen verran lyhyt aika, että jos on hyvä äiti lapselleen niin jaksaa kyllä olla vauvan kanssa 24/7 ilman suurempia omia menoja tai varsinkaan sitä paheellista baarielämää..

        Muulla tavalla sitä huippuäidin sädekehää ei kai voi saavuttaa :/

        Ap:lta haluaisin kyllä kuulla mitä mieltä hän on vauvojen isien työelämästä ja iltamenoista? Kuinka miesten pitäisi toimia? Meillä mies lähtee aamulla kuudelta töihin ja on viiden aikoihin illalla kotona.. Sen lisäksi on kerran pari kuukaudessa töihin liittyvää edustusillallisia tai illanviettoja, joihin hänen odotetaan osallistuvan työnantajansa edustajana. Entäs jos minä äitinä olisin töissä ja mies vauvan kanssa vanhempainvapaalla? Entäs silloin tuollaiset työpäivä ja edustamiset? Saako äiti mennä vai onko äiti silloin huono äiti? ;)

        Nimim. 'teijajj':

        Myös oma mieheni käy työssä ja harrastaa paljon urheilua iltaisin ja viikonloppuisin. Kärsii myös itse kun näkee mielestään liian vähän lapsiaan. Toisaalta ei ole juurikaan valmis tinkimään omasta harrastuksestaan. Mutta näin se vaan menee. Toki jos mulla itselläni ois harrastuksia niin voisin mennä niinä iltoina kun hän on kotona. Mulla mies on kaikessa ihan tasaveroinen imetystä lukuunottamatta. Eli ei oli mikään 'äidin apulainen', ei tarvi ohjeistaa kun esim lähden johonkin omiin menoihin :)

        Ja nimim. Huoooooohhhhhh!!
        Kenenkään huippuäitiydestä tai huonosta äitiydestä en puhunut. Miksi kaikki kääntävät nyt tämän jutun että olisin sanonut että _huono äiti_ ?? :) Mutta ei se kyllä mustakaan _huonoa äitiä_ tee jos pidän vauvani ekan vuoden lähelläni. Imetys ja kaikki. On mullakin pakkasessa maitoa menojen takia, on aina ollut ja sitä on myös pullosta jouduttu antamaan joskus. Enhän mä mistään harrastuksista puhunutkaan, sehän on ihanaa jos jaksat ja pääset lenkille! ihan elinehto varmasti :) Itsekin pitäis enemmän harrastaa liikuntaa.

        Tuo lapsista hengähtäminen ja 'akkujen lataaminen 'baarissa ei ehkä oo kaikille vaan se ainoo tapa piristyä. Ja miksihän monet automaattisesti olettavat että, mun anoppia myöten, että kaikki äidit tarvitsevat jotain tällaista? En mä ole väsynyt lapsiini, enkä elämääni! :) En mä tarvi heistä lomaa. Mulla on hyvä ja kiva olla kotona. Miksi pitäis väkisellä mennä baariin ja oman etunsa vuoksi vielä vauvakin viedä yökylään pois kotoa, jos ei kiinnosta? Ja tokihan on parempi että vauva on isänsä kanssa omassa kodissa kuin että molempien pitää kaiken lisäksi päästä vielä yhtäaikaa ja vauva on pois kotoa jonkun muun hoidettavana, olkoonkin se yleensä mummo tai joku läheinen sukulainen. Kuten tämä mun sukulaispariskunta, joka niin pistää vihaksi. Vauva on 1kk iästä lähtien suunnilleen ollut muilla hoidossa kun näitten vanhempien on PAKKO päästä 'nollamaan'!! En hyväksy tätä enkä sitä tule koskaan kaunistelemaan tai hyssyttelemään.

        Eihän elämä lapsensaantiin lopu, mutta kyllä se itselläni ainakin muuttui paljon! Parempaan suuntaan


      • Ei enää huooooohhh!!
        vauva tarvitsee äiti kirjoitti:

        Nimim. 'teijajj':

        Myös oma mieheni käy työssä ja harrastaa paljon urheilua iltaisin ja viikonloppuisin. Kärsii myös itse kun näkee mielestään liian vähän lapsiaan. Toisaalta ei ole juurikaan valmis tinkimään omasta harrastuksestaan. Mutta näin se vaan menee. Toki jos mulla itselläni ois harrastuksia niin voisin mennä niinä iltoina kun hän on kotona. Mulla mies on kaikessa ihan tasaveroinen imetystä lukuunottamatta. Eli ei oli mikään 'äidin apulainen', ei tarvi ohjeistaa kun esim lähden johonkin omiin menoihin :)

        Ja nimim. Huoooooohhhhhh!!
        Kenenkään huippuäitiydestä tai huonosta äitiydestä en puhunut. Miksi kaikki kääntävät nyt tämän jutun että olisin sanonut että _huono äiti_ ?? :) Mutta ei se kyllä mustakaan _huonoa äitiä_ tee jos pidän vauvani ekan vuoden lähelläni. Imetys ja kaikki. On mullakin pakkasessa maitoa menojen takia, on aina ollut ja sitä on myös pullosta jouduttu antamaan joskus. Enhän mä mistään harrastuksista puhunutkaan, sehän on ihanaa jos jaksat ja pääset lenkille! ihan elinehto varmasti :) Itsekin pitäis enemmän harrastaa liikuntaa.

        Tuo lapsista hengähtäminen ja 'akkujen lataaminen 'baarissa ei ehkä oo kaikille vaan se ainoo tapa piristyä. Ja miksihän monet automaattisesti olettavat että, mun anoppia myöten, että kaikki äidit tarvitsevat jotain tällaista? En mä ole väsynyt lapsiini, enkä elämääni! :) En mä tarvi heistä lomaa. Mulla on hyvä ja kiva olla kotona. Miksi pitäis väkisellä mennä baariin ja oman etunsa vuoksi vielä vauvakin viedä yökylään pois kotoa, jos ei kiinnosta? Ja tokihan on parempi että vauva on isänsä kanssa omassa kodissa kuin että molempien pitää kaiken lisäksi päästä vielä yhtäaikaa ja vauva on pois kotoa jonkun muun hoidettavana, olkoonkin se yleensä mummo tai joku läheinen sukulainen. Kuten tämä mun sukulaispariskunta, joka niin pistää vihaksi. Vauva on 1kk iästä lähtien suunnilleen ollut muilla hoidossa kun näitten vanhempien on PAKKO päästä 'nollamaan'!! En hyväksy tätä enkä sitä tule koskaan kaunistelemaan tai hyssyttelemään.

        Eihän elämä lapsensaantiin lopu, mutta kyllä se itselläni ainakin muuttui paljon! Parempaan suuntaan

        Nyt ymmärrän sinua paremmin! Aloitus vain antoi ennakkoluuloja.
        Samaa mieltä olen kanssasi siitä että alle vuoden ikäisen (eikä kyllä sen ylikään) kuulu tyyliin 1 kk ikäisestä jatkuvasti olla hoidossa jotta vanhemmat pääsis nollaa. Baari elämä pitäisi olla eletty ennenkuin lasta alkaa haaveleimaan. Ymärrän toki satunnaiset reissut, mutta itsekin satun tuntetaan yhden yh naisen joka tunkee lapsensa joka viikonloppu isälleen ja juoksee pe-la baareissa etsimässä lapselleen uutta isää. :/

        Minulla helpottaa tilannetta se että en enää imetä, mutta baarissa olen ollut kerran vauvan syntymän jälkeen ja nyt sis vauva on 1v portilla kohta. Tämä baarireissu oli katastrofi. Join kolme ja minulla oli koko ajan mielessä että miten se minun pieni nyt pärjää ja vauva oli siis isän hoivissa kotona. Lähdin klo 1 yöllä kotiin selvinpäin ja tämän reissun jälkeen en ole kaivannut enää baariin.
        Äitiys muuttaa asennoitumisia montaa asiaa kohtaan ja minulla se muutti asennetta juhlimista kohtaan. Mielelläni käyn lenkillä, kahvilla, mutta en enää juomassa.

        Hyvää syksyä kaikille äideille! Muistakaa että jokainen on hyvä äiti juuri omalle lapselleen!


      • äiti minäkin
        Vauva tarvitsee äitiään kirjoitti:

        Itsekin lähempänä neljää kuin kolmeekymppiä :-) ehkä juuri sen takia kauhistuttaa ja satuttaa niin paljon nuo tapaukset esim lähipiirissäni.. Ja kun lastensaanti ei todellakaan ole ollut helppoa. En käsitä millään miten voi olla niin vaikeaa pysyä oman lapsensa luona tuo maailman tärkein vuosi, eka vuosi? Yks ainoo vuosi. Oma lapseni oli ekan kerran mummilla yökylässä 1v2kk. Vuoden ikäisenä yksi yö pois kotoa, 2-vuotiaana kaksi yötä jne.. Tällä periaatteella ollaan menty. Luulis että tänä pvänä kaikki tietää tuon! Ja että mikä on lapselle parhaaksi. Eihän nyt mikään voi olla tärkeempää kuin se

        Nykynuoret äidit (ja isit) todellakin kuvittelevat, että vauva ei heitä pitelee ja kyllä voi jatkaa samaa elämää mikä oli ennen vauva. Mutta kun ei voi. Toki pitäisi päästä joskus ulos, elokuvaan tai kavereitten luo kun joku hoitaa sen aikana lapsen. Mutten ymmärrä minäkään tarvetta päästä baariin! Tiedän tapauksen missä nuori äiti jätti 1,5kk vauvan alaikäisen hoitoon iltapäivästä aamuyön saakka . Vauva todellakin tarvitsee äidin, (myös isän) ja mikäli nainen ei sitä ymmärrä niin ei ehkä kannattaisi lasta hankkia. Ja ei kannattaa takertua ihan jokaikisen sanaan mitä aloittelijä tänne kirjoitteli, tuskin hän tarkoittaa, että lapsi olisi tässä nyt jotenkin sairassa mielessä häntä varten. Mutta niin tai näin, meitä äitejä on monenlaisia, toiset meistä on paremmat, toiset huonommat ja mahtuu meidän joukkoon myös sellaisia , keneltä pitäisi lapset viedä pois ja äkkiä, ennen kun tapahtuu jotain kamaa . Tsemppia aloittelijalle!


      • mummeli-mammeli
        huonoäitiilmoittautuu:) kirjoitti:

        Minä olin esikoisen ollessa 2,5 kk toisella paikkakunnalla viikonlopun viettämässä parhaan ystäväni polttareita kaason ominaisuudessa. Meillä isä on myös vauvan ja lapsen hoitaja siinä missä minäkin. Pumppasin kuukauden ennen reissuun lähtöä maitoa pakkaseen ja pari viikkoa harjoiteltiin pullosta imemistä. Reissun päällä rintapumpulla tyhjentelin rinnat 3-4 tunnin välein päivin öin. Täysimetyksellä mentiin 6 kk:n ikään.. :)

        Miehelläni oli täysi vapaus lähteä mukaan vauvan kanssa, mutta hän katsoi helpoimmaksi olla kotona.

        Viikonloppu ystävien kanssa teki hyvää minulle ja mieheni nautti viikonlopusta vauvan kanssa kahdestaan.. Sen aikana esikoisen ja isänsä suhde toisiinsa syveni kun siihen saakka tiivis imetys oli pitänyt minut vauvassa "kiinni".

        Isovanhemmat hoitivat esikoista ekan kerran yön yli meidän kotona 1,5-vuoden iässä kun olin kuopusta synnyttämässä ja mieheni minun tukena. Sen jälkeen en ole ollut kuin kerran 5 tuntia poissa lasten luolta kun mies järjesti minulle pari kuukautta sitten hemmottelupäivän kampaajalla, hieronnassa ja kasvohoidossa.. Kohta kuopus täyttää vuoden. Ensi keväälle mies on luvannut minulle neljän päivän kylpyläloman yksin kunhan imetys päättyy. :) Minä palaan työelämään ja lapset menevät hoitoon vuoden päästä. Ensi kesänä isovanhemmat ovat luvanneet hoitaa lapsia niin päästään miehen kanssa kahdestaan jonnekin ensimmäistä kertaa sitten esikoisen syntymän.

        Jee.. Olinpa todella kurja ja itsekäs äiti kun jätin esikoiseni isälleen hoitoon 2,5 kk:n iässä :D Kyllä minun kaunis äitiyden sädekehä on tästä kolhiintunut. Niin ja käytän kertakäyttövaippoja ja alle vuoden ikäiset ovat saaneet purkkiruokaa.. Nyt se sädekehä sammui kokonaan :D

        Terv. Kolmekymppinen kotiäiti, joka on ihan maailman paras äiti omille lapsilleen.

        Kyllä isä voi ja osaakin hoitaa vauvvaa siinä missä äitikin, mutta puhe oli siitä, että mennään tarkoituksella kännämään ja jätetään sen takia lapsi toisten hoitoon. Polttarit (kännissä tai ei) on nyt pikkasen erilainen juttu varsinkin kun isi hoitaa homman hyvin.


    • Huoooooohhhhhh!!

      Olen 24 vuotias ja esikoiseni on nyt 11 kk. On ollut hoidossa "isällään" aina 2kk iästä kolmesti viikossa kun käyn ystävän kanssa lenkillä! Siis mitä VI**UA! Lapsi tarvitsee äitiään, mutta enemmänkin minusta nämä äidit, jotka eivät voi antaa lasta hoitoon ovat enemmänkin riippuvaisia vauvastaan kuin vauva heistä.

      Itse olen aina ollut liikunnallinen ja minun tapani rauhoittua on lenkillä käynti. Ilman näitä lenkkejä en jaksaisi. Tein alusta asti miehelle selväksi että tämä asia on minulle tärkeä ja kun synnytyksen jälkeen vain kykenen niin alan taas lenkkeilemään.
      Voi ei, vauva on ilman äitiään kolme kertaa viikossa 1,5 tunnin ajan.

      No mutta nyt vasta suututte! Meidän kohta vuoden ikäinen on ollut jo kolmesti yökylässä mummillaan. Ensimmäinen kerta, kun tarvitsimme miehen kanssa yhteistäaikaa tapahtui jo vauvan ollessa 3 kk iässä. Olimme unohtaneet toisemme ja mummihan sen huomasi ja "tuli vain hakemaan vauvan" ja ilmoitti että teillä on huone varattuna kylpylähotelliin. Hyvää matkaa. Yökyläily meni hyvin. Vauva ei tuolloin oikein ymmärtänytkään mitään.

      Toinen reissu oli työpaikan pikkujouluristeily, jonne halusin miehenikin mukaan, sillä en ollut koskenutkaan alkoholiin synnytyksen jälkeen enkä halunnut tästä syystä lähteä yksin, etten vaan vahingossa vetäisi övereitä. Vauva meni mummille ja ikää oli 7 kuukautta. Tämäkin yökyläily meni hyvin.

      Viimeinen kerta tähän mennessä oli kun vauva täytti 10 kuukautta. Tämä yökyläily reissu meni huonommin, koska vauva koki suurta eroahdistusta. Muutimme vihdoinkin ihan omaan kotiin vuokralta ja koimme että on parempi vauvan olla tältä suurelta stressiltä yö muualla.
      Nyt näin eroahdistuksen kannalta vauva ei ole menossa hoitoon ennen kuin helpottaa, mutta minun mielestäni vauva tarvitsee aikaa myös oman isänsä kanssa. Siis kahdenkeskistä aikaa. Vaikka me äidit vauvat mahassamme kasvatamme ja heidät synnytämme on yhtälailla myös isä vanhempi ja oikeutettu vauvan hoitoon.

      Käymme myös välillä ihan ystävien kesken kahvilla erikseen vuorotellen. Ei saa unohtaa sosiaalista elämäänsä vauvan tulon jälkeen. Kun vanhemmat saavat välillä hengähtää ja levätä niin voivat myös paremmin mikä myös tarkoittaa että jaksaa taas olla 150% vanhempi vauvalleen joka myös voi tällöin paremmin. Elämä ei lopu lapsensaantiin ja vauvan hoitoon antaminen/isälle hoidettavaksi jättäminen ei tee huonoa äitiä ja isää. Vaan paremman.

      • yökyläilystä

        Tätä hoitoon jättämistä on kyllä tutkittukin ja nykyään ihan asiantuntijoiden kanta on, että alle vuoden ikäistä (noin, eihän se tietenkään yhtäkkiä 1-vuotispäivänä tule mahdolliseksi, vaan tuo nyt on sellainen "suunnilleen" -raja) ei tulisi yökylään jättää. Vaikka vauva ei vielä tunnu mitään ymmärtävän, niin hänelle ei tee hyvää olla niin pitkään poissa ensisijaisten hoitajiensa (yleensä vanhemmat) luota. Ei hän nyt siitä mitenkään traumatisoidukaan, eikä varmasti mitään pysyvää vahinkoa seuraa, mutta ei se siis hyväksi ole. Täältä voi lukea asiantuntijan tekstin aiheesta:

        http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/minka-ikainen-lapsi-kestaa-yon-erossa-vanhemmistaan

        Ja tämä ei nyt ole mitään jyrkkää kritiikkiä, jos te koitte parhaaksi tavaksi toimia tuon, niin sitten se varmasti oli sitä. Halusin kuitenkin vain tuoda tähän vähän asiantuntijanäkökulmaakin, koska tämä yökyläkysymys on ainainen kiistakapula ja useimmiten siihen tulee vain niitä "meillä meni tosi hyvin" - tai "miten sä saatat tehdä lapsellesi noin" -tyylisiä kommetteja. Nyrkkisääntönä voisi ehkä kuitenkin pitää sitä, että vain hyvin harvoissa tilanteissa vauvalle on hyväksi olla erossa yön yli ensisijaisista hoitajistaan. Se on tietysti asia erikseen, jos vanhemmat kokevat olevansa pimahtamispisteessä ja tarvitsevat yön muualla jaksaakseen taas vauvan kanssa. Aika harvoin kuitenkaan ihan niin dramaattinen tilanne on kyseessä.


      • huono äiti vissiin
        yökyläilystä kirjoitti:

        Tätä hoitoon jättämistä on kyllä tutkittukin ja nykyään ihan asiantuntijoiden kanta on, että alle vuoden ikäistä (noin, eihän se tietenkään yhtäkkiä 1-vuotispäivänä tule mahdolliseksi, vaan tuo nyt on sellainen "suunnilleen" -raja) ei tulisi yökylään jättää. Vaikka vauva ei vielä tunnu mitään ymmärtävän, niin hänelle ei tee hyvää olla niin pitkään poissa ensisijaisten hoitajiensa (yleensä vanhemmat) luota. Ei hän nyt siitä mitenkään traumatisoidukaan, eikä varmasti mitään pysyvää vahinkoa seuraa, mutta ei se siis hyväksi ole. Täältä voi lukea asiantuntijan tekstin aiheesta:

        http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/minka-ikainen-lapsi-kestaa-yon-erossa-vanhemmistaan

        Ja tämä ei nyt ole mitään jyrkkää kritiikkiä, jos te koitte parhaaksi tavaksi toimia tuon, niin sitten se varmasti oli sitä. Halusin kuitenkin vain tuoda tähän vähän asiantuntijanäkökulmaakin, koska tämä yökyläkysymys on ainainen kiistakapula ja useimmiten siihen tulee vain niitä "meillä meni tosi hyvin" - tai "miten sä saatat tehdä lapsellesi noin" -tyylisiä kommetteja. Nyrkkisääntönä voisi ehkä kuitenkin pitää sitä, että vain hyvin harvoissa tilanteissa vauvalle on hyväksi olla erossa yön yli ensisijaisista hoitajistaan. Se on tietysti asia erikseen, jos vanhemmat kokevat olevansa pimahtamispisteessä ja tarvitsevat yön muualla jaksaakseen taas vauvan kanssa. Aika harvoin kuitenkaan ihan niin dramaattinen tilanne on kyseessä.

        Me nyt ollaan varmasti juuri näitä ihan hirveitä vanhempia ap:n mielestä. Itse olin ekan kerran viihteellä lapsen ollessa 2kk ja sen jälkeenkin käynyt 2krt kaveriporukan ja 2krt kahdestaan mieheni kanssa huvittelemassa. Tyttö on ollut kerran yökylässä ja kaksi kertaa joku muu on nukuttanut omaan sänkyyn. Ikää vajaa 10kk.

        Tällä hetkellä olen itse töissä tehden töitä 50h/vko ja vain muutamalla vpllä per kk. Mies on kotona hoitovapaalla. Kaikki vapaa-aika menee tietysti sitten neidin kanssa.

        Silti meistä olemme ihan parhaat vanhemmat omalle lapsellemme, sillä huvitteluista huolimatta rakkautta ja läsnäoloa piisaa. Omaamme puhtaan maalaisjärjen, jonka mukaan mennään


    • Huooohhhhh!

      Entä ne perheet, joilla ei taloudellisesti ole mahdollisuutta jäädä kotiin vauvan kanssa vaan vauva menee hoitoon 9 kuukauden ikäisenä kun molempien on oltava töissä??

      Minusta tämä on enemmän väärin kuin satunnainen yökyläily?

      • väärin se oli

        Eihän sitä lasta olisi pitänyt sellaiseen köyhään elämäntilanteeseen edes tehdä!


      • :)))))
        väärin se oli kirjoitti:

        Eihän sitä lasta olisi pitänyt sellaiseen köyhään elämäntilanteeseen edes tehdä!

        No itse olen ainakin nähnyt näitä ns. rikkaita vanhempia, jotka elää työllensä. Heti ja kun vaan voidaan pullo suuhun ja hommataan hoitajat tai hoitopaikat. Lapselle päivän aikana todetaan vain hyvää huomenta ja hyvää yötä.

        Minusta vanhemmuus, hyvä vanhemmuus, ei ole koskaan mitattavissa sillä, mikä pankki-tilin saldo on. Eiköhän jokaisella aikuisella ihmisellä ole oikeus omaan perheeseen. Sääli jos sinunlailla ajattelevia on tässä maassa montakin. Jokainen heistä on liikaa. Mutta se on sitä, kun ei osata katsoa maailmaa myös toisten silmin, vaan ajatellaan sitä elämään "mullehetikaikkinytkunrahaaon,köyhätnarunjatkoksi"-periaatteella.


    • pojan äiti

      Mä en ymmärrä mikä hyvän äitiyden mitta on nykyään se kuinka vanhana lapsi on ollut ekan kerran yökylässä tai hoidossa. "Meidän Petteri on jo 15 eikä ikinä vielä oo ollu hoidossa. Kyllä mä oon ainaki maailman paras äiti!"

      Itte oon ollu vieraana häissä, joissa morsian lähti kesken pois laittaakseen 4 v poikansa nukkumaan, koska kukaan muu, edes pojan isä, ei saa laitettua poikaa unille. Kyllä siinäki on mun mielestä menny jotain pieleen.

      Nykyään tuntuu, että lapsista ylihössötetään. Varsinkin monet 40 äidit tuntuu syyllistyvän tälläseen hössötykseen ja ylilyönteihin. Kesällä oltiin juhlissa, jotka oli järjestänyt lasten parissa sosiaalialalla työskentelevä 40 äiti. Heidän perhe tuli juhliin 2,5 tuntia myöhässä, koska heidän 2,5 v lapsi oli just sattunut nukahtamaan kun oli tarkoitus lähteä juhlapaikalle. Vanhemmat ei aseta lapsen päivään mitään rytmiä vaan eletän täysin lapsen halujen ja "tarpeiden" mukaan. Illalla, kun oltiin lähdössä juhlista, aloimme kerätä lapsellemme mukaan ottamiamme leluja. Kuinkas ollakaan tämän 40 äidin prinsessa sattui juuri leikkimään meidän nukenrattaillamme. Kun otimme puheeksi sen, että pitäisi käydä nukenrattaat heidän prinsessaltaan pois ottamassa oli 40 äidin reaktio tämä: "Ei sitä nyt voi ottaa, kun prinsessamme leikkii sillä koko ajan ja tykkää siitä niin paljon. Eikö joku muu voisi sen sitten tuoda perästä, ettei tarvitse ottaa pois."

      En tarkoita, että 40 äidit ovat huonoja. Omien kokemuksien perusteella heillä vaan tuntuu olevan tähän suuntaan näitä ylilyöntejä enemmän. Ei siis tarvitse kenenkään pahastua tai ottaa henkilökohtaisesti. Ehkä en vaan tunne nuoria äitejä ja heidän vikojaan.

      Meidän poika on 2 v ja ollut yökylässä jo monta kertaa. Ensimmäisen kerran muistaakseni 9kk iässä, kun olin ystäväni polttareissa. Nykyään saatta mennä mummolle yökylään ihan vaan huvikseen. Minä ja mies siis ollaan kyllä molemmat kotona, mutta poika menee siitä huolimatta viettämään laatuaikaa mummonsa kanssa. Iloisesti mummon sylistä heiluttelee, kun äiti ja isi lähtee.

      Mun mielestä on typerää, jos vanhemmat luulee, ettei kukaan muu osaa hoitaa heidän prinssiä/prinsessa tarpeeksi hyvin.

      Anteeksi avautuminen.

      • ....................

        Mitä vanhempi äiti sen riippuvaisempi on yleensä vauvastaan. Lieneekö elämä säikäyttänyt ettei saakaan lapsia ja kun lapsen saa on se kuin kultakimpale, jota ei voi edes isinsä syliin laittaa.

        En tarkoita etteikö vauva olisi kultakimpale myös nuorelle äidille, mutta täytyy muistaa että rajat tuovat rakkautta ja selkeyttä elämästä. Lapsi ei voi saada kaikkea periksi.


      • Maltti on valttia
        .................... kirjoitti:

        Mitä vanhempi äiti sen riippuvaisempi on yleensä vauvastaan. Lieneekö elämä säikäyttänyt ettei saakaan lapsia ja kun lapsen saa on se kuin kultakimpale, jota ei voi edes isinsä syliin laittaa.

        En tarkoita etteikö vauva olisi kultakimpale myös nuorelle äidille, mutta täytyy muistaa että rajat tuovat rakkautta ja selkeyttä elämästä. Lapsi ei voi saada kaikkea periksi.

        Keskustelu on nyt ehkä vähän sivuraiteilla, mutta eihän ne vaihtoehdot ole, että äiti lähtee baariin vauvan ollessa kaksikuinen tai että lapsi ei koskaan mene yökylään. Jos asiaa katsotaan puhtaasti vauvan näkökulmasta, hänelle on ilman muuta parasta, että äiti on hänen kanssaan ensimmäiset kuukaudet. Suurin osa äideistä ymmärtää tämän ja koska äiti on se, joka voi valita, suurin osa äideistä myös valitsee sen vauvan kanssa olemisen. Vauvahan ei voi valintaan vaikuttaa. Ne baarit eivät katoa minnekään muutamassa kuukaudessa tai vuodessakaan ja aikuisella ihmisellä luulisi olevan sen verran kärsivällisyyttä, että voi siirtää omaa huvitteluaan vähän kauemmas tulevaisuuteen. Isä on totta kai ihan yhtä hyvä turva vauvalle, mutta kysymys kuuluukin, miksi ylipäätään kummankaan on pakko lähteä baariin, kun kotona on parikuinen vauva? Onko sittenkään ollut valmis elämänmuutokseen, jos juhliminen polttelee niin paljon, että on päästävä pois kotoa vauvan ollessa niin pieni? Ja edelleen, en tarkoita, etteikö enää koskaan saisi mennä, mutta luulisi pienen vauvan vanhemmilla vähän enemmän malttia olevan.


    • Isihoitaa

      Täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa!!

      Itseäni ottaa edellisten kommenttien lisäksi päähän kun joidenkin mielestä lapsen isä ei ole yhtä tasavertainen kuin äiti, miksi ei olisi ?
      Mitä pahaa siinä on jos lähtee iltaa viettämään ja vauva on isänsä kanssa?voi hellantettas! Enkä nää pahaa siinäkään vaikka olisi mummonsa kanssa!

      Hyvä äiti osaa myös arvostaa itseään,pitää huolta itsestään ja ottaa aikaa itselleen!
      Ei se kerro mitään siitä kuinka hyvä äiti on, että onko lapsi ollut hoidossa vai ei!

      • asia on ihan

        eri kun vauva on yli puolivuotias mutta jos 2 kk ikäisen vauvan äiti on viihteellä niin kyllähän sitä miettii että eikö imetetä.Voi kai sitä pulloakin satunnaisesti antaa mutta sitten mietin että eikö tissit räjähdä..tai eikö imetetä ollenkaan.Mielestäni noin pienen vauvan kohdalla ei voi täysin puhua tasa-arvosta.
        En siis missään nimessä tarkoita ettei vauvavuoden aikana saa käydä missään mutta en aina ymmärrä että parisuhde vaatii vauvan yökyläilyitä.Luulisi parisuhteen olevan niin vahva kun vauvaakin on alettu tekemään ettei tarvetta yökyläilyille olisi..


    • werso123

      Minä mietin tätä keskutelua seurattuani, että mitä eroa on jos lapsi nukkuu kotona omassa huoneessaan tai on mummon luona yökylässä? En nyt tarkoita ihan vastasyntynyttä, joka heräilee ja syö monta kertaa yössä vaan vähän isompaa "vauvaa" (alle 1v.). Eihän se vauva ole vanhempien iholla yöllä jollei perhe nuku perhepedissä.
      Miedän kohta 4v. oetettiin jo vauvana, että lapsen laittaa unille se joka ehtii. Meillä ei ole koskaan ollut erityisiä unirutiineja joten lapsi osaa nukahtaa minne vain (siis ei vain omaan sänkyynsä) ja kenen tahansa (käytännössä tietysti vanhemmat tai isovanhemmat) sänkyyn viemänä. Onko tämä sitten huono asia, en tiedä mutta meidän elämä on ollut helppoa kun ei ole tarvinnut jännittää tuleeko lapselle uni silmään esim.hotellihuoneessa tai mummon hoidossa.

      • aika harvassa

        on alle 1v jotka ei heräilisi useamman kerran yössä.Aika moni 2 v heräilee vielä öisin..Kyllähän pienilläkin lapsilla on tajua siitä missä paikassa nukkuu.


      • .....jjll..........
        aika harvassa kirjoitti:

        on alle 1v jotka ei heräilisi useamman kerran yössä.Aika moni 2 v heräilee vielä öisin..Kyllähän pienilläkin lapsilla on tajua siitä missä paikassa nukkuu.

        Meillä nukuttiin 1 kk lähtien täysiä öitä. Täysillä öillä tarkoitan 9-10 tunnin unia :P


      • Heräilee ne
        .....jjll.......... kirjoitti:

        Meillä nukuttiin 1 kk lähtien täysiä öitä. Täysillä öillä tarkoitan 9-10 tunnin unia :P

        Niin, mutta kai silti tajuat, että tuollainen on harvainaista pienillä vauvoilla? Suurin osa alle yksivuotiaista herää vähintään kerran yössä, ei siihen vaikuta se, että teidän vauvanne ei heräillyt.


      • Isäkin olemassa

        Mun mielestä on hyvä, jos äiti ja isä nukuttaa lasta vuorotellen. Tottuu sitten, jos esim. äidin täytyy olla pois jostain syystä (voihan sitä olla joku muukin syy kuin ryypppääminen?). Meillä minä 99%:sti nukutan lapsen ja hoitanut yösyötöt ja yölohdutukset ym. Ja yks kaverinikin lähti kesken illallisen kotiin (oltiin ystävien kanssa syömässä), kun mies ei saanut lasta nukkuun (mies soitti vaimolleen).


    • öäaös

      Minä jätin lapseni yökylään 2kk ikäisenä! Muutin uuteen asuntoon ja lapsi oli sen vuoksi hoidossa että sain muuton tehtyä. En imettänyt, maito ei noussut ja sitä ei tullut joten pulloruokinta antoi mahdollisuuden antaa lapsi mummolaan jo pienenä. Pulloruokinnan myötä lapsi nukkui myös 22-06 ilman herätyksiä joten sai mummokin nukkua rauhassa.
      Lapseni ei todellakaan ole ollut yökylässä joka kuukausi tai edes joka toinen kuukausi mutta olen mieheni kanssa käynyt esim 2kertaa teatterissa ja illallisella, sekä yhdenkerran ihan baareilemassa jolloin lapsi on ollut yökylässä (ja lapsi on nyt 1v 3kk).
      Itse en näe pahaa siinä että lapsi oppii nukkumaan muuallakin kuin omassa sängyssään, kesälomareissuilla ei ollut ongelmia nukutusten kanssa kun näin on.
      Ongelmana näen kyllä sen ettei kukaan muu kelpaa nukuttajaksi jos minä olen talossa (siis mummolassa ja minun olessa pois paikalta lapsi nukahtaa muidenkin lattamana) joten se homma on pääsääntöisesti minun ja lapsi menee nukkumaan sen ainoan teeveeohjelman aikana minkä minä mielellään katsoisin..

    • 12 hours sleep

      Kun poikani oli reilu 2kk, olimme pääkaupunkiseudullla sisareni luona kyläilemässä. Poikani heräili1,5 tunnin välein syntymästään saakka ja olin väsynyt muutenkin. Tulehdusarvot eivät laskeneet kovinkaan nopeasti synnytyksen jälkeen. Olin synnyttäneiden osastolla viikon kun arvot eivät parantuneet. Tämän jälkeen söin 8 tunnin välein lääkkeitä ja hoidin pientä valvovaa vauvaa. Lisäksi vauva rupesi potemaan vatsakipuja, koska antibiotit vaikuttivat imetyksen kautta myös vauvaani. Vauva heräsi hyvin usein, itki vatsakipuja ja itse olin kipeä aika pitkään.
      En pode huonoa omatuntoa että kun olimme vierailulla sisareni luona, lähdin mieheni kanssa viereiseen hotelliin yöksi. Lähdimme illalla 7 aikaan´ja palasimme aamulla. Olisimme voineet juhlia, mutta molemmat nukuimme valehtelematta lähes koko ajan. Oli meillä suunnitelmissa käydä syömässä mutta sekin jäi väsymtyksen takia. Seuraavana päivänä olin kuin uusi äiti.

      Poikani nukkui ensimmäistä kertaa 4 tuntia putkeen kun oli reilu 4kk. Koko yön klo 19 - 06 välillä reilu 8kk:n ikäisenä. Ja nytkun poikani on 19kk, kaikki on helpompaa. Eihän se vauva-aika pitkä olekkaan, mutta jos ottaa voimille, ei ole häpeä nukkua yötä kunnolla. Ensimmäisen kerran kävin ulkona kavereiden kanssa kun poikani oli n. 6kk. Mutta olin kotona jo puolen yön aikaan kun olin ollut niin väsynyt. Äitiyslomani päätyttyä olen ollut kotona ja töissä, joten aikaa kavereille ei paljoa ole jolleivat he tule meillä käymään. Usein he tulevatkin mutta ymmärrän kyllä että nuorien sinkkujen ei aina tee mieli tulla leikkipuistoon tai pienten lasten iltakiukkuaikaan käymään.

      Minusta on parempi olla jaksava äiti. Jos tarvitsen yön nukkua niin sellainen voisi olla ihan hyvästä. Minulle 12 tunnin yöunet riitti aikoinaan pitkäksi aikaa. Se on harvinaista mutta ei sitä joka kuukausi saanutkaan kun yleensä se oli 1,5 tunnin pätkä unta.

    • Onnellinenäiti+vauva

      Itse aijon jättää tammikuussa 6kk täyttävän poikani isänsä kanssa ja lähtä juhlimaan omia synttäreitäni enkä nää siinä mitään väärää.Lisäksi poika on joka viikko n.2-4h kahdestaan isänsä kanssa kun itse käyn jumpassa.Se lähentää pojan ja isän välistä suhdetta ja itse saan tuulettua.Ensi kertaa olisi tarkoitus jättää poika yökylään mummolleen kun lapsi on 11kk vanha koska on minun ja mieheni vuosipäivä.Mielestäni siinä ei ole mitään väärää, jos on onnellinen ja levännyt äiti niin on myös onnellinen vauva kun ei ole koko ajan stressaantunut ja väsynyt ilmapiiri ympärillä.

      Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen tekee tavallaan eikä ole yhtä ja oikeaa vaihtoehtoa.Jokainen on paras äiti lapselleen ja tekee niinkuin parhaaksi näkee (poikkeuksena narkkarit,alkoholistit yms.)

    • Täydellinen äiti?

      Toisaalta monen mielestä on ihan ok, että miehet ryyppää ja käy viihteellä, heti on varpajaiset jne. Meilläkin miehellä varpajaiset kaksi päiväiseksi ja olin ihan hirvee akka miehen kaverinkin mielestä, kun en ymmärtänyt moista. Muksu huusi ja olin ihan sippi, hukassa imetyksen ym. kanssa.

      Itse en kyllä juo kuin max. 3 alkoholiannosta ja hyvin harvoin. Mutta en moralisoi, jso joku haluaa viihteelle lähteä. Jos on tarve joka viikonloppu ryypätä niin se on tietty eri asia. En useko, että on kuitenkaan kovin yleistä.

      On sitä pahempaankin, esim. että juovuksissa hoitaa lasta tai lähtee baariin ja jättää lapsen yksin tai jollekin juopolle hoitoon.

    • Aina läsnä

      Mä en jätä lasta minkään syyn takia kuin max. 15 minuutiksi, vessaankin seuraa perässä (vaikka isä ois kotona) ja suihkuun.

    • jhkhkjh

      Meillä poika oli vajaa 3kk ikäinen kun ekan kerran yökylässä. Nyt 4,5v. eikä ole mitään "traumoja" jäänyt siitä kun oli yötä ekan kerran noin nuorena, päinvastoin. En ymmärrä niitä vöyhöttäjiä että lapsi ei vois olla vanhemmista erossa yön seutua kun tyyliin vasta joskus 10-vuotiaana. Kuopus vajaa 4kk kun eka kerran yötä pois kotoo. Jokainen tyyllillään.. Me ei olla yhtään sen huonompia vanhempia kuin kukaan muukaan :)

      • Vaihtoehtoja on

        Vaihtoehdot eivät ole 10-vuotiaana ja kolmikuisena. Jos vauva saisi valita, hän ei missään nimessä haluaisi olla erossa vanhemmistaan niin pienenä. Ette te huonompia vanhempia ole kuin muutkaan, ehkä vain vähän tietämättömiä ja ajattelemattomia. Lapsi ei moisesta mitään traumoja yleensä saa, mutta ihan oikeastiko se on pätevä syy erottaa pieni vauva vanhemmistaan yöksi noin varhain?


    • t322347

      Joskus esikoisen vauva-aikana sitä jaksoi vielä hörytä tämmöisistä asioista "hui kauhea miten kukaan voi". Kun tätä taivalta on läpi käynyt jo kahden kanssa ja on ollut koliikkia, sairasteluja, hyviä ja huonoja aikoja, niin on oppinut vähän muuttamaan näkemyksiään. Mielestäni se ei ole maailmaa kaatavaa, jos äidin on päästävä satunnaiselle iltalatauskäynnille jonnekin, ihan sama mulle onko se baarissa päissään vai ystävän luona runoja lausuen, kunhan se piristää ja se äiti jaksaa olla onnellinen äiti ja vaimo, jotamyöten perhe voi paremmin. Jos näitä käyntejä alkaa olla pari kertaa kuussa tai enemmän, siinä vaiheessa ymmärrykseni loppuu ihan vauvojen ollessa kyseessä.

    • Vanha äiti

      Noin pieni vauva ei kestä pitkää eroa ensisijaisesta hoivaajastaan ilman että hänen minuutensa, joka on tuon hoivaajan läsnäolosta riippuvainen, alkaisi särkyä. Mutta joskus tulee tilanteita jolloin täytyy jättää pienikin vauva hoitoon. Tällöin kannattaa miettiä mikä on pienempi paha. Voihan olla että jonkun mielenterveys/äitinä/vaimona jaksaminen on baari-illasta kiinni, joten silloin kai on pienempi paha jättää vauva hoitoon. Mutta kannattaa muistaa että pienen vauvan näkökulma elämään, itseensä ja ympäristöön on ihan eri kuin jo maailmaan tutustuneen taaperon, saatikka aikuisen. Se, mikä meille näyttäytyy turvallisena, hyvänä vaihtoehtona, ja sitä varmaan pelkällä järjellä ajatellen onkin, ei aina vauvalle ole. Pienelle vauvalle ei riitä ruoka, lämmin ympäristö ja kuiva vaippa. Ihan pieni vauva tarvitsee ensisijaisen hoivaajansa lähelleen melkeinpä koko ajan, jotta hän tuntee itse olevansa olemassa. Mutta, kuten sanoin, tosiasiat on tunnustettava ja sitten punnittava se pienin paha, jos hyviä vaihtoehtoja ei ole.

      • Niiiina

        Tiiän erään teiniäitin joka laitto tenavansa hoitoon 2vko ikäsenä että pääs itte humputtelemaan... :/
        Ite en kyllä uskalla yökylään ees omaani vielä laittaa, hää on vasta 2kk... Päivällä voi olla muutaman tunnin hoidossa jos halutaan isännän kanssa käydä kaupassa tms... Kiire ei oi mihinkää baareihin hillumaan, rapulaa ei oo ikävä! Eikä muutenkaa sitä väsymystä.. Yhen illan/yön haluisin olla vaan iha rauhassa, kattoo leffoja, mennä nukkumaan ja nukkua heräämättä


    • 4etffb

      Onko se sitte nykymaailma vai onko se vaan tietynlainen kulttuuri mikä pitäisi olla. Onpa tuota muutamakin tarina lähipiirin n60v äideillä, kun on sukulaislapsia ollut viikonkin hoidossa 2-3kk iässä, kun lapsen vanhemmat ovat olleet matkoilla. En ole enemmälti ottanut asian laidasta selvää, mutta olen ymmärtänyt, ettei siinä mitään ihmeellistä silloin ollut. Ehkä nämä puheet juonsivat juurensa juuri siitä, kun itselleni tuntui vaikealle jättää lapsia hoitoon ennen vuoden ikää. Sinänsä kantaa en ota siihen onko se oikein vai väärin, tiedän vain etten itse siihen pystynyt.

    • että näin

      Voi joskus elämässä tulla semmonen tilanne eteen että lapsi on vaan jätettävä hoitoon esim.isovanhempien luokse yöksi. Jos lapsi ensimmäisen kerran on erossa vanhemmistaan vasta joskus 1-2 vuotiaana(niinkun monella tuntuu olevan), niin varmaan vielä vaikeempi paikka lapselle ja vanhemmille jos ei ole tottunut olemaan missään muualla/kenenkään muun kanssa kun vanhempien. Omat lapset on olleet 2-3kk ikäsiä kun olleet ekoja kertoja yökylässä, ja joillakin on ihan muitakin syitä kun se baari-ilta. Että jokainén tyylillään.. ja sillä tavalla minkä ite parraaks kokee.Mitäpä sitä muita arvostelemaan.Jokaisella varmaan on jotain parannettavaa vanhemmuudessa(myös niillä vanhemmilla jotka ei vie lasta yökylään..)

      • Tapansa kullakin

        Onko se nyt sitten niin, että koska kaikilla on jotain parannettavaa, niin ketään ei saa arvostella mistään? Kyllä, on tilanteita, joissa pieni vauva on pakko erottaa ensisijaisistaan hoitajistaan yöksi. Mutta onko baari-ilta sellainen pakko? Ei minun mielestäni. Ja ei se nyt kyllä tee sitä yökyläilyä 1-2 -vuotiaalle yhtään helpommaksi, jos hänet on jätetty yökylään jo parin kuukauden ikäisenä.


    • kahden äiti

      Minulla on kaksi lasta. Vanhempi on 1v9kk ja nuorempi on vasta 1,5kk. Mieheni on vuorotöissä joten ei pahemmin ole meidän kotiarjessa arkisin mukana. Kun oma äitini tulee käymään hän saattaa jäädä vauvan kanssa kotiimme kun vien esikoisen vaikka kaupoille mukaan. Pysähdytään usein leikkipaikoissa myöskin. Pari tuntia olemme tällöin poissa ja sen ajan vauvamme on ollut mumminsa kanssa omassa kodissamme. Toisinaan on vaikeaa antaa kahdelle lapselle yhtä paljon aikaa ja huomiota. Molemmat lapseni ovat niin pieniä että molemmat sitä vielä paljon tarvitsee. Esikoiseni on 4pv viikossa puolipäivähoidossa ja ne hetket on pyhitetty vauvalle ja minulle kahdestaan.. Toisinaan nukutaan se aika, mutta yleensä tehdään kotitöitä valmiiksi että kun esikoiseni saapuu kotiin, voidaan keskittyä omiin juttuihin., Viikonloppuisin ja mieheni lomat ovat niin helppoja kun molemmat vanhemmat ovat kotona ja mieheni pystyy pitämään esikoisellemme seuraa enemmän. Mutta monesti minulla on tuplavaunut mukana kun lähdetään ulos, ongelmaksi muodostuu kun nämä puistoilut on kestettävä alle 1,5h kun aina vauvalle tulee nälkä. Esikoinen hermostuu kun voisi olla pidempääkin. Meillä puistoon 20min kävelymatka joten se verottaa esikoisen puistoiluaikoja vähän.Monesti meillä käy niin että vauvalle tulee nälkä ja pakko lähteä kesken puistoilun syöttämään. Tämän takia joskus äitini jää vauvani kanssa kotiin ihan että saan rauhassa ulkoilutettua esikoiseni. Harmittaa kun esikoinen toisinaan jää niin vähälle huomiolle. Olen vielä niin kiinni vauvassa koska imetän ja esikoiseni ei vielä oikein ole sisäistänyt sitä. Äitini ei ole vielä usein tehnyt näin mutta myönnän että muutaman kerran. Ei ole kyse että olen viihteelle menossa vaan että molemmat lapseni saisivat äidin kanssa aikaa ja koska kuopukseni on niin pieni, saan todella järjestää esikoiselleni ja minulle yhteistä aikaa.

    • kahden äiti

      Lisäys edelliseen, olen 22-vuotias. Ja viimeksi viihteellä käynyt yli 1,5-vuotta sitten. Ja sitäedellinen kerta oli vuonna 2011 alkukesästä..

      • Ei liity aiheeseen

        Niin, mutta miten tämä sinun tilanteesi liittyy siihen, että äiti heittää pienen vauvan hoitoon päästäkseen baariin? Sitähän tässä kritisoitiin, ei haastavassa elämäntilanteessa tehtyjä ratkaisuja, joissa vauva on pieniä aikoja hoidossa.


      • tarviiko siellä

        ulkona todella olla monen monta tuntia...Ja kyllähän ne matkatkin ulkoilua on.


      • Miksi ongelma?
        tarviiko siellä kirjoitti:

        ulkona todella olla monen monta tuntia...Ja kyllähän ne matkatkin ulkoilua on.

        Samaa ihmettelen. Kummastelin myös, miksei voi käydä jossain lämpimässä tilassa syöttämässä vauvaa (ja vaihtaa vaipan jos tarvitsee) puiston lähellä ja palata sitten vielä puistoilemaan? En siis nyt kritisoi noita hoitojuttuja, kunhan ihmettelen.


    • kahden äiti

      No esikoiseni ei ole mistään kärsivällisimmästä päästä. Itseasiassa on aika raskasta toisinaan käydä molempien lasten kanssa kaupassa, tai ylipäätään missään.. Mutta sellaista elämä on. Ihanaa on kun välillä pääsee yhden kanssa vaikka kauppaan ja tehdä hommat nopeasti ja helposti.

      Mutta tähän tuulettumisasiaan kommentoisin että ei ole häpeä pitää huolta itsestään. Ihmiset tarvitsevat viihdettä ja aikuisseuraa myös.. Itse en sitä ole pahemmin saanut tai toistaiseksi tarvinnut mutta joskus kyllä. Haaveilen että joskus minä sitten lähden.. Itseasiassa meillä olisi helmikuussa mieheni kanssa kahden keskinen 48 tunnin risteily ruotsiin tiedossa. Pelottaa kyllä kun lapset niin pieniä mutta mutta..

    • Vauvavuosi

      Hyvä nyrkkisääntö ekaan vuoteen: vauvasta voi olla erossa niin kauan, kun hänellä on kuukausia.. 1kk=1h, 2kk=2h jne.

    • Samma här

      Olen kanssasi aivan samaa mieltä! Vaikka en menisi yleistämään, että kyse on aina nuorista äideistä. Näin 30 ikäisenä on tietysti se, että on ehtinyt ihan riittämiin humputtelemaan, eikä toi baareissa käyminen enää edes kiinnosta samalla tavalla, kun taas nuoremmilla (ja kentie vähän vahingossa raskautuneilla) voi olla kovempi vietti päästä viihteelle. Itsekin olen vauvani saanut lapsettomuushoidoilla monen vuoden odotuksen jälkeen ja voin helposti odottaa sitä baareihin/omiin rientoihin pääsemistä vähän pidempäänkin. Mutta joo vastaan on tosiaan tullut heitä, jotka jättää parikuisenkin isän hoiviin ja lähtee ihan puhtaasti ryyppäämään baariin. Aika huono juttu!

      Mutta eipä tuota imetystäkään enää samalla tavalla pidetä arvossa. Jotenkin nykyaikaa leimaa sellainen itsekeskeisyys, ettei edes vanhemmuus tuo siihen muutosta. Mun mielestä se on luonnonlaki, että vauva on äidissä kiinni ekat kuukaudet ja äidin tehtävä olisi lasta ruokkia (jos se vaan mitenkään on mahdollista), mutta monet ei halua edes yrittää, koska niitä ahdistaa se, että joutuu olemaan niin kiinni vauvassa. Siitähän on ihan tutkimuksia, kuinka paljon imettävien osuus on vähentynyt. Kyllä siinä siis pitkälti on kyse tietoisesta valinnasta enemmän kuin siitä, että imetys ei syystä tai toisesta onnistu. On varmasti niitäkin, jotka haluaisi imettää, mutta ei vaan pysty siihen, enkä halua tällä mielipiteelläni heille mielipahaa suoda.

      Jari Sinkkonen on tästä asiasta ainakin puhunut. Nykyaikaa leimaa sellainen tietynlainen itsekeskeisyys. Ihmiset tekee lapsia ajatellen, ettei mikään muutu ja elämää voi jatkaa niinkuin ennen. Mieleen pitäisi siinä vaiheessa, kun vauva on tulossa, takoa ajatus, että KAIKKI muuttuu. Enää tärkeintä ei ole se itsekeskeisyys ja omat menot, vaan vauvan tarpeet pitäisi laittaa kaiken muun edelle. Joskus vielä koittaa sekin aika, kun pääsee niihin omiin menoihin, mutta noi vauvan ekat kuukaudet pitäisi kyllä hänelle pyhittää. Ja eihän se sitä tarkoita, etteikö joskus voisi käydä "tuulettumassa".. se voisi olla se tunnin lenkki metsässä tai vaikka kaupassa käynti ilman vauvaa! ;)

    • minätiedän

      Ihan teille jotka sanotte, että tein sitä ja tätä vauva-aikana ja lapsi nyt 4v eikä ole traumoja. NE TRAUMAT PUHKEAA TAVALLISESTI AIKUISIÄLLÄ!

      On selittämätöntä ahdistusta, turvattomuuden tunnetta ja sitoutumisvaikeuksia ja vaikka sun mitä. Kannattaa ottaa asioista selvää.

    • Siinä faktaa

      "Vauva isovanhemmille, vanhemmat viikonloppurientoihin

      Jos pieni lapsi jää isovanhemmille hoitoon pidemmäksi aikaa, on erityisen tärkeää, että lapsi kokee isovanhemmat turvallisena omaan elämänpiiriin kuuluvana osana. Ihan pientä vauvaa ei tosin kannata jättää edes lapselle tuttuun ja turvalliseen ympäristöön.

      ”Vauvaikäiselle erotilanne vanhemmasta voi olla sietämätön kokemus”, Lindqvist muistuttaa.

      Muistisääntö menee seuraavasti:

      ”Yksivuotias voi olla yhden yön erossa vanhemmista. Kaksivuotias voi olla kaksi päivää”, Lindqvist kertoo."

    • valivali1

      Mitä se kellekkään muille kuuluu, mitä tekee! Hankkikaa elämä, niin ei tarvi murehtia toisten tekemisiä!

    • enummarra

      Ei ihme jos lapsista tulee epäsosiaalisia kun äiti pysyy kiltisti lapsen orjana vuodesta toiseen eikä käy ikinä missään. Sitten ihmetellään kun lapsi vierastaa uusia paikkoja ja päiväkotiin jääminen on yhtä helvettiä. Miettikääpä uusiks

      • Mieti itse...

        Liian aikainen yökylään jättäminen ja lapsen kanssa liikkuminen ihmisten ilmoilla ovat kaksi aivan eri asiaa. Lapsi, jonka perusturvallisuus on säilynyt vakaana (ei ole erotettu vauva-aikana ensisijaisista hoitajistaan liian pitkiksi ajoiksi ja on saanut läheisyyttä ja hoivaa) on itse asiassa yleensä rohkeampi ja sosiaalisempi kuin lapsi, jolla on hylkäämiskokemuksia. Että mietipäs ihan itse uudelleen. Muiden lasten leikkiseuraa lapsi tarvitsee vasta noin kolmevuotiaana, vaikka on hyvä toki lapsia tavata ennen sitäkin.


    • ergfegjb

      Hei, eipäs yleistellä nyt. Se miten sinua kohdellaan vauvana, ei lyö lukkoon mikä sinusta tulee tulevaisuudessa.. Se miten sinua kohdellaan lapsena, ei lyö lukkoon mikä sinusta tulee aikuisena. Raaka tosiasia. Tietenkin olisi hienoa jos kasvatettaisiin lapsia ilman suurempia kommelluksia tai "traumoja". Kaikki meistä tulee kokemaan vastoinkäymisiä.
      Traumatisoituko 1v7kk poikani kun oli erossa minusta 3 päivää? Olin synnyttämässä kuopustani ja jouduin sairaalaan tämän aikana 3 päiväksi. Onko esikoiseni päivät jo luetut? Perusturvallisuudesta voi huolehtia mielestäni hetkellisesti joku toinenkin.
      Minä olin itse erossa vanhemmista 2päivää kun olin alle 2-vuotias (vanhempieni kertoman mukaan). En traumatisoitunut. Tämäkin liittyi tosin siihen että olin sairaalassa ja vanhempani saivat käydä tapaamassa ja niin he tekivätkin. Mutta koska minulla on sisarruksia, eivät he voineet jäädä koko ajaksi. Lama aikaan oli vielä tehtävä töitäkin kun niitä sattui vielä olemaan. Mutta molempina päivinä he tulivat moneksi tunniksi luokseni.
      Enkä edelleenkään traumatisoitunut.. Tässäkin asiassa tuntematon ihminen piti minusta huolta. jopa 2 päivää--

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      364
      3222
    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      143
      1229
    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      61
      1167
    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      138
      1007
    5. Puhutko toisista ihmisistä

      pahaa, jotta näyttäytyisit itse jotenkin paremmassa valossa?
      Ikävä
      115
      816
    6. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      46
      762
    7. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      160
      752
    8. Oli mukava tavata irl

      Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt
      Ikävä
      23
      727
    9. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      113
      727
    10. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      40
      689
    Aihe