Putkivahvistin

Kyllä on ja huonosti kävi.

Sain sähköiskun ja nyt olen ollut kuolleena pari kuukautta.

Tuollaiset tullut tehtyä ja erittäin tyytyväinen olen. Aikaa kului mutta työn ja äänen laatu korvaa kyllä käytetyn ajan.

http://www.uraltone.com/uraltone-stereo-hifi-pp-el84-v1-1-putkivahvistinrakennussarja.html

http://lundahl.se/wp-content/uploads/2013/05/amplifier_30wpp.pdf

Esim Köykän vastavaihepääteaste on rakentamisen arvoinen. Putkivahvistimessa pitää satsata laadukkaaseen päätemuuntajaan, jos haluaa hyvää ääntä.

http://mnisula.byethost32.com/koykka/

http://www.lundahl.se/our-products/tube-output/
http://www.sowter.co.uk/push-pull-output-transformers.php
http://www.plitron.com/toroidal-oem-products/toroidal-transformers/audio-output-transformers/

Putket myös pitää tehdä itse !

ei se muuten mitään itsetekoa ole.

niin ja metallit pitää louhia emäkalliosta ja sulattaa ne ja nnistä rakentaa konkat,vastukset, transistorit, putket, potikat jne. sitten se on itse tehty.
nuo rakennus sarjat on syvältä, rahastusta ja vaara tupeksia koko laite paskakss .

Kiitos vastauksista.
Toisaalta kiinnostaisi tehdä putkivahvistin transistorirakentelun vaihteluksi. Toisaalta taas mietityttää tuo paljon kehuttu äänen laatu putkivahvistimissa koska mm. päätemuuntajan induktanssi varmasti aiheuttaa kaikenlaista taajuudesta riippuvaa vaihesiirtoa ja signaalin vaihtelua.

Koska putkivahvistimia käytettään lähinnä soitinvahvistimissa niin silloin niiden aiheuttamat signaalimuutokset ovat osa "soundia" kuten vaikkapa Hammond sähköuruissa.Jos Hammond urkujen alkuperäinen putkivahvistin vaihdetaan transistorivahvistimeen, jää pukien hila-efekti pois eikä ääni ole enää aito "Hammons-soundi".

Äänen toisto taas hifi-mielessä ei ole alkuperäisen äänen muodostamista eikä vahvistin saisi aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen signaaliin kuten soitinvahvistimissa yleensä sen tuleekin tehdä. Siksi minusta putkivahvistimet kuuluvat soitinvahvistimiin ja puolijohdevahvistimet ilman päätemuuntajaa ja putkien lisäefektejä ns. hifi-vahvistimiin jotka toistavat signaalin mahdollisimman alkuperäisenä.

En täysin ymmärrä ns. hifi-koulukuntaakaan koska siinä on harvinaisen vähän musiikillisesti lahjakkaita kuuntelijoita. Enemmistö heistä tuntuu kuuntelevan vain diskantteja ja bassoja ymmärtämättä nuoteista ja partituureista tuon taivaallista.

Putkivahvarin teossa on vaikeutena päätemuuntaja, kun ensiö on laskemalla saatu tulos ja vuorovaihevahvistimen molemmat puolet tulee olla samanlaiset, sitä voi viritellä vaikka pikku trimmerillä. Sitten kaikki maadoitukset ja suojaukset pitää olla kunnossa, ja korkeenjänniteen konkkia on vaikeesti saatavissa.
Täällä kun viisastellaan omatekemisestä, niin vastuksia voi tehdä itse, konkkiakin on tehty v.0 ,muut voivat olla pahempia, sai sitä ennenvanhaan mm, germaaniumia kaupasta ja diodi siitä värkättiin.
Nyt kun on dsp:t ja muut, niin vaikea on eroittaa putki-ja transuvahvareiden eroja. ompa sitä oikein tutkittu 70-luvun lopulla, että musta kapine toistaa paremmin kuin esim. valkoinen. Itse sana HIFI on kärsinyt inflaation, sitä on siellä sun täällä ja jokapaikassa.
Noinhan juuri vahvistinta testataan, että ajetaan signaalia sisään ja katsotaan mitä tulee, se minkälaisella manklauksella sen sitten käsittelee on ihan valittavissa.

Mulla on ollut vain hyvää ja enimmäkseen huonoa tuuria.

Partituuria ei ole ollut ollenkaan.

vahvistimia olen rakennellut mm vanhan navetan kurkihirren alle viimeksi!

Ihan hyvä tulee pystyyn kuivanneesta suomihongasta. siinä ei paljoakaan esiinny säröä ja jos onkin, niin sen voi veistää pois terävällä kirveellä.

siinä on mylskin melko tasaihen ja lineaarinen toistovaste.

jos toiseen päähän napauttaa kirveellä niin toisesta päästä sen kuulee selvästi eli hyvä se on.