Olin koulukiusattu jo ala-asteelta. Sama jatkui yläasteelle; haukkumista, tönimistä, ulkopuoliseksi jättämistä. Aina on ollut vaikea saada kavereita. No yläasteella tulivat myös kouluvaikeudet, eli minun oli rankkaa päästä kokeista läpi ja motivaatio oli poissa. No selvähän se oli kun muutenkin väsytti se kiusaaminen.
Kotona välit vanhempiin oli aika etäiset. Siis ei mitään riitoja, mutta sekä isä että äiti on paljon töissä, ja minulla ei silloin ollut oikein saumaa eikä uskallusta puhua heille. No kasiluokalla, syksyllä alkoi minun elämä mennä pahasti alamäkeen. Lintsasin koulusta, pelailin vain tietokoneella ja söin epäterveellisesti, usein vain nakkeja muussilla. Huomasin olevani usein vihainen, tosi agressiivinen.
No tosiaan havahduin vasta, kun heräsin yksi aamu järven rannasta munasillaan, vieressä vain kuollut saukko. Olihan se aika järkytys ja kylmä oli kun ilkosillaan siihen lumiselle rannalle oli mennyt simahtamaan. En sitä saukkoakaan jäänyt kauaa ihmettelemään vaan kömmin kotiin ja nopeasti.
Apua ongelmiini sain tosiaan vasta kun päätin jättää koulun kesken ja muuttaa sillan alle. Eli raahasin sijauspatjan tonne kulosaaren sillan kupeeseen ja pidän majaa sielä muutaman densan kanssa. Vanhemmat aluksi vastustivat ajatusta, mutta ovat myöhemmin alkaneet tukea minua päätöksessäni. Tai oikeastaan heillä ei ole siihen mitään sanottavaa, kun en ole heihin enää yhteyksissä ollut. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä vähän auki, mutta kouluun en enää takaisin ole menossa.
Kotona välit vanhempiin oli aika etäiset. Siis ei mitään riitoja, mutta sekä isä että äiti on paljon töissä, ja minulla ei silloin ollut oikein saumaa eikä uskallusta puhua heille. No kasiluokalla, syksyllä alkoi minun elämä mennä pahasti alamäkeen. Lintsasin koulusta, pelailin vain tietokoneella ja söin epäterveellisesti, usein vain nakkeja muussilla. Huomasin olevani usein vihainen, tosi agressiivinen.
No tosiaan havahduin vasta, kun heräsin yksi aamu järven rannasta munasillaan, vieressä vain kuollut saukko. Olihan se aika järkytys ja kylmä oli kun ilkosillaan siihen lumiselle rannalle oli mennyt simahtamaan. En sitä saukkoakaan jäänyt kauaa ihmettelemään vaan kömmin kotiin ja nopeasti.
Apua ongelmiini sain tosiaan vasta kun päätin jättää koulun kesken ja muuttaa sillan alle. Eli raahasin sijauspatjan tonne kulosaaren sillan kupeeseen ja pidän majaa sielä muutaman densan kanssa. Vanhemmat aluksi vastustivat ajatusta, mutta ovat myöhemmin alkaneet tukea minua päätöksessäni. Tai oikeastaan heillä ei ole siihen mitään sanottavaa, kun en ole heihin enää yhteyksissä ollut. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä vähän auki, mutta kouluun en enää takaisin ole menossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sillan altako tätä elämänkertaas kirjottelet? Aika selvä trolli.