Mitä pitää ottaa huomioon, kun avioituu ihmisen kanssa, jolla on jälkikasvua ennestään? Kannattaako tehdä avioehto? Millainen?
Miten perintöasiat? Onko näin, että vain biologiset lapset perivät vanhempansa, eli mieheni lapset eivät tule perimään minua millään tavoin? Tulen tulevaisuudessa saamaan itse todella ison perinnön. Miten varmistan, ettei perintöni joudu koskaan mieheni lasten tai heidän äitinsä käsiin (tämähän on mahdollista, jos kyseessä alaikäiset lapset)?
Olemme ostamassa omakotitaloa. Kannattaako talo ostaa pelkästään minun nimissäni? Jos/kun mieheni kuolee joskus, tahdon pitää talon itselläni, enkä jakaa sitä mieheni lasten kesken. Eihän minulla siinä tapauksessa ole lapsiin edes enää mitään sidettä, en halua että oma kotini sitoo meitä vielä jotenkin. En halua menettää kotiani, johon olen laittanut omaisuuteni ja aikani.
Miten perintöasiat? Onko näin, että vain biologiset lapset perivät vanhempansa, eli mieheni lapset eivät tule perimään minua millään tavoin? Tulen tulevaisuudessa saamaan itse todella ison perinnön. Miten varmistan, ettei perintöni joudu koskaan mieheni lasten tai heidän äitinsä käsiin (tämähän on mahdollista, jos kyseessä alaikäiset lapset)?
Olemme ostamassa omakotitaloa. Kannattaako talo ostaa pelkästään minun nimissäni? Jos/kun mieheni kuolee joskus, tahdon pitää talon itselläni, enkä jakaa sitä mieheni lasten kesken. Eihän minulla siinä tapauksessa ole lapsiin edes enää mitään sidettä, en halua että oma kotini sitoo meitä vielä jotenkin. En halua menettää kotiani, johon olen laittanut omaisuuteni ja aikani.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Uusperheessä on sinun, minun ja meidän lapsia – tai ainakin sinun tai minun lapsia. Ihmissuhdekoukerot aiheuttavat myös lakikoukeroita: monelle on epäselvää, millaisia uusperheen jäsenten juridiset suhteet ovat ja miten uusperheessä esimerkiksi jaetaan perintöä.
Jos olet uusperheen vanhempi ja elät avoliitossa, kannattaa mennä naimisiin. Suomen laki ei tunne ”avolesken” käsitettä. Jos kumppanisi kuolee, eikä teillä ole keskinäistä testamenttia eikä muita sopimuksia, et ole oikeutettu saamaan kumppanisi omaisuudesta tai jäämistöstä mitään. Pahimmillaan kumppanisi perilliset voivat karkottaa sinut yhteisestä kodistanne, jos se ei ole kokonaan sinun nimissäsi. Testamentin jälkeenkin avolesken asema on sikäli avioleskeä heikompi, että avokumppani joutuu maksamaan perintöveroa rutkasti enemmän kuin vihitty aviopuoliso.
Kun naimisissa oleva uusperheellinen jää leskeksi eikä avioehtosopimusta ole tehty, leski on oikeutettu saamaan avio-oikeuden turvin hänelle kuuluvan lakiosan puolisonsa omaisuudesta. Kuolleen biologiset ja ottolapset ovat oikeutettuja perintöön, mutta jos lapsia tai lastenlapsia ei ole, koko omaisuus menee leskelle. Lesken lapsilla taas ei ole oikeutta periä vanhempansa aviopuolisoa.
LESKI SAA ASUA KODISSAAN
Toisinaan pari on tehnyt avioehtosopimuksen, joka vaikuttaa omaisuudenjakoon. Avioehtosopimuksella voidaan joko molemminpuolisesti tai yksipuolisesti poistaa avio-oikeus omaisuuteen tai rajata se koskemaan vain tiettyjä omaisuusesineitä. Jos leskellä ei avioehtosopimuksen mukaan ole oikeutta puolisonsa omaisuuteen, menee perintö puolison lapsille tai lastenlapsille, tai jos heitä ei ole, niin toissijaisille perillisille eli vanhemmille, sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen.
Avioehdosta huolimattakin laki suojaa leskeä asumisasioissa. Leskellä on käyttöoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin ja asuinirtaimistoon. Vaikka muu omaisuus jaettaisiinkin perillisille, kuten aviopuolison lapsille, leski saa halutessaan jäädä asumaan vanhaan kotiinsa. Rintaperilliset ovat asunnon omistajia, mutta leskellä on siihen käyttöoikeus koko elämänsä ajan – vaikka hän avioituisi uudelleen. Tämä asumisoikeus lakkaa vain, jos leski saa omistukseensa kodikseen soveltuvan asunnon esimerkiksi perintönä.
LAPSEN OMAISUUDEN VOI TURVATA
Perintösäännöt noudattavat siis pitkälti biologisia perhesuhteita: äiti- tai isäpuoltaan ei peri. Omaisuus saattaa kuitenkin siirtyä välillisesti lapsipuolelle. Jos aviopuolisoista vain toisella on lapsia ja tämä lapseton kuolee ensin, voi käydä niin, että hänen omaisuutensa siirtyy ensin leskelle ja lesken kuoltua tämän lapselle eli tytär- tai poikapuolelle. Tällaista tilannetta voi ennakoida avioehtosopimuksella: jos leskellä ei ole oikeutta puolisonsa omaisuuteen, ei omaisuus pääse ”siirtymään hänen sukuunsa”.
Testamentilla taas voi ennakoida tilannetta, jossa perillinen olisi alaikäinen lapsi ja tämän huoltaja ja perinnöstä lain mukaan määrääjä puolestaan lapsen vanhempi eli perityn ex-puoliso. Testamentissa voidaan määrätä testamentin toimeenpanija, jonka tehtävä on huolehtia omaisuudesta niin kauan, että testamentin saaja eli lapsi on tullut täysikäiseksi. Testamentissa voi olla lisäksi toivomus alaikäisen huoltajasta tai taloudellisten etujen edunvalvojasta, mutta toivomus ei sido maistraattia silloin kun se joutuu pohtimaan ilman huoltajaa jääneen alaikäisen tulevaisuutta.
VIRALLINEN AVIOEHTOSOPIMUS JA TESTAMENTTI
Edellä käsitellyn lisäksi tietoa uusperheen lakiasioista saa paitsi asianajajilta myös netistä hakusanalla ”Suomen laki” sekä Suomen Uusperheellisten liiton sivuilta.
Virallisten paperien muotomääräyksistä on hyvä tietää se, että avioehtosopimuksen voi tehdä itsekin, mutta se ei ole virallinen ennen kuin paperi on lähetetty käräjäoikeuteen vahvistettavaksi; tämän voi tehdä vasta avioitumisen jälkeen. Testamentti puolestaan on tehtävä kirjallisesti ja kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Testamentin todistajaksi ei käy henkilö, jonka hyväksi testamentti on tehty, eikä testamentin tekijän lähisukulainen.
Avioehtosopimus viedään maistraattiin ei käräjäoikeuteen.
Lapset perivät (juridiset) vanhempansa.
Jos kuolet lapsettomana ja ilman testamenttia ja/tai avioehtoa niin aviomiehesi perii sinut. Sitä kautta puolisosi lapset voivat periä "sinut".
Leskellä on elinikäinen asumisoikeus yhteiseen kotiin.
Samojen asioiden kanssa täällä painiskellaan.
Minulle ja tulevalle aviomiehelleni on kaikkein tärkeintä, ettei mieheni kavala ex-naikkonen pääse ikinä, koskaan, millään keinoin käsiksi mieheni ja minun omaisuuteen, edes välillisesti mieheni edellisen avoliiton lasten kautta.
Mieheni on jo käynyt tekemässä viralliset paperit, joissa hän on määrännyt lapsilleen edunvalvojan. Jos mieheni kuolee ennenkuin hänen ex-liiton lapsensa ovat täysikäisiä, huolehtii täysikäisyyteen asti omaisuudesta kyseinen edunvalvoja, ei missään nimessä mieheni exä.
Mies maksaa ruhtinaallisesti elatusmaksua ex-naikkoselleen, vaikka lapset ovat meillä vuoroviikoin. Eikä exä käytä rahoja lapsiin, vaan itseensä. Tälle emme voi mitään. Mieheni aikookin varata ajan lastenvalvojalle, koska on epäreilua, että hän maksaa noin valtaisat summat elatusmaksua, vaikka lapset ovat meillä 50%. Teemme myös lapsille paljon hankintoja, vaikka exä elatusmaksuja saakin. Nytkin miehen lapsi valitti kylmyyttä, kulkee vielä kesätakissa. Oli pyytänyt äitiään ostamaan uuden syystakin, mutta äitinsä oli käskenyt pyytää meitä ostamaan. Äiti oli itse käynyt kuitenkin ostamassa itselleen uuden syys- ja talvitakin, sekä uusia kenkiä. Lapsi kertoi tämän itse. Yhtään uusia kouluvaatteita ei äitinsä ole ostanut, haalii vaan kaappiinsa kaikki meidän ostamamme.
Eli lapsi tulee aina äidin luota liian pienissä vaatteissa, esim. legginsien lahje puoliväliin nilkkaa. Emme tietenkään laita lasta kouluun samoissa pienissä vaatteissa, emme ole niin törkeitä kuin äitinsä. Äiti saa ne vaatteet sitten sinne kotiinsa, ja taas ensi kerralla laittaa lapsen meille liian pienissä vaatteissa, jne jne. Eli äidin luona lapsen kaappi täyttyy sopivista vaatteista, jotka me olemme ostaneet, meille jää vain pieniksi menneet, jotka tottakai pestään ja laitetaan varastoon, ja taas täytyy lähteä ostamaan uusia.
Kyseinen eukko on niin kavala ja kiero, mieheni kiroaa että on sidoksissa häneen lasten kautta, katuu koko suhdetta. Aiomme pitää huolen, että kyseinen nainen ei koskaan pysty ulottamaan limaisia lonkeroita meidän kotiimme tai meidän omaisuuteemme. Todennäköisesti elatusmaksuista päästään, ja sitten alamme ostaa kaiken suoraan lapsille, yhtään senttiä emme exän käteen anna enää. Vain lapsille.
Hävettääkö sinua koskaan lukea näitä keksittyjä kirjoituksiasi, jossa vilisee asiavirheitä?
Pitäkää hyvät uudet vaatteet teillä komerossa odottamassa seuraavaa isäviikkoa. Palautatte lapsen viikon loputtua samoissa kämäisissä rääsyissä jotka hänellä oli teille tullessa. Tarvittaessa käy teillä vaihtamassa.
Kun tätä on tehty muutama viikko, alkaa eksä käyttää elareita siihen mihin pitikin, lapsen vaatteisiin.
Te voitte tehdä niin että alarit maksetaan lapsen tilille johon ex ei ole mitään asiaa ja se siitä. Tiedän tapuksen kun yksi tuut erosi aikoinaan ja selivitti asian ja kun elarit maksettiin kerralla pois se summa mikä kertyi kun laset ovat 18v. Selvitti asian lastensuojelun kanssa niin kummankin lapsen elarit lapsien suljetulle tilille ja vain miehen suostumuksella nostetiin rahaa ja nainen kirosi kun ei päässyt lapsien elareihin käsisksi ollenkaan.
Älä lissu selitä.
- alarit
- tuut
- selivitti
- laset
- ym
Kuten yllä olevista kirjoituksista huomaatte, ex-liiton lasten asiat ovat kaikkein viimeisimpänä.
Voittehen te keplotella, että avoleskenne saa asua asunnossa, joka on lapsen vanhemman omistama. Siinä sitten tämä avoleski asuu mahdollisesti jo uuden kanssa ja kuluttavat asunnon arvoa koko ajan, joten eiköhän se lapsen omaisuus hupene siinä.
Sitten on vielä sekin, että leski pystyy tällä tavoin rikastumaan ja siirtämään nämä varansa omille lapsilleen tai suvulleen.
Tosin nyt on olemassa jo sentään sääntö, että lspen omaisuutta jos se on yli 15.000 euroa ei hoidakaan enää edes oma vanhempi , vaan se menee hlhouslain mukaiseen valvontaan siihen saakka, kun lapsi täyttää 18-vuotta.
Pienemmät summat kyllä pysytyvät haaskamaan, koska tahansa.
Kyllä nimäkin olen sitä mieltä, että lapsille kuuluvaa omaisuutta ei saa minkään verukkeen perusteella mennä vierallee henkilölle, eli uudelle avopuolsisolle tai aviopuolsille tai heidän lapsilleen.
Asiat voivat olla hirmuisen kimurentteja, kun niitä suhteita tulee ja menee ja lapsikin on sinne ja tänne, on lakimieheille töitä ja rahastavat suuren osan näistä palkkioina, kun ei enää sotkuja muut pysty selvimään.
Lapset ei omista mitään ennen, kun heidän molemmat vanhemmat on kuolleet, ja sinä sotket nyt avio ja avolesketkin jo keskenään, et näytä ymmärtävän yhtikäs mittään.
Sinä "suhdesotkut";
sepustuksessasi ei ollut oikeastaan minkäänlaista punaista lankaa. Sinulla menivät nyt todella pahasti puurot ja vellit sekaisin, esim. avio- ja avolesken oikeudet, asumisoikeudesta jne.
Onko näin, ettet oikeasti tiedä asiasta yhtään mitään, halusit vain päteä ja jollain tavalla taas haukkua niitä uusia puolisoita? Siltä vaikuttaa :)
Itselläni on samantyyppinen tilanne kuin aloittajalla.
""Voittehen te keplotella, että avoleskenne saa asua asunnossa, joka on lapsen vanhemman omistama. Siinä sitten tämä avoleski asuu mahdollisesti jo uuden kanssa ja kuluttavat asunnon arvoa koko ajan, joten eiköhän se lapsen omaisuus hupene siinä."
Ensinnäkään, jos olen mieheni kanssa avioliitossa ja hän kuolee, minä en ole avoleski, vaan leski. Toisekseen, jos/kun me ostamme mieheni kanssa yhdessä omakotitalon, minä omistan talosta 50%. Toisaalta, asia tulee todennäköisesti menemään niin, että minä tulen omistamaan talosta 60-70%, minulla on enemmän omaisuutta kuin miehelläni, ja maksan talosta käsirahan omilla rahoillani. Eli omistan suuremman osuuden talosta.
Jos/kun mieheni kuolee ennen minua, minä omistan edelleen talostani esim. sen 70%. Mieheni omistaa 30%, ja tuo hänen 30% tullaan jakamaan perintönä KAIKILLE hänen lapsilleen: kahdelle hänen ex-liitostaan, ja kolmelle yhteisellemme. Näin ollen jokainen lapsi perii 7,5%. Miehen ex-liiton lasten osuus tulee siis olemaan 15%.
Onko siis näin, että jos minä ja minun lapseni omistamme talosta 85% ja miehen lapset 15%, niin minä "keplottelen että saan asua mieheni asunnossa"?? Pitäisikö minun siis mielestäsi muuttaa pois omasta kodistani (jonka pohjapiirroksen olen itse suunnitellut, jonka olen omilla sukulaisillani rakennuttanut, jonka käsirahan minä olen maksanut ja jonka irtaimistosta olen suurimman osan itse ostanut/teettänyt omilla rahoillani ja jonka sisustus on täysin minun suunnittelemani), jottei "miehen lasten omaisuus hupene"? :D
Minunko pitäisi siis luovuttaa oma kotini miehen lapsille?
"Sitten on vielä sekin, että leski pystyy tällä tavoin rikastumaan ja siirtämään nämä varansa omille lapsilleen tai suvulleen. "
Niin millä tavoin? Ai asumalla siinä omassa talossaanko? Miten asunnossa asuminen rikastuttaa ketään? Eikös se enemmänkin köyhdytä, omakotitalossa on aika paljon asumiskustannuksia ja juoksevia menoja. Vai mitä ihmettä tarkoitat tällä, että "leski pystyy tällä tavoin rikastumaan"? Entä mitä tarkoitat sillä, että "lesku pystyy siirtämään nämä varansa omille lapsilleen ja suvulleen"? Tottakai minun varallisuuteni tulee kuoltuani siirtymään omille lapsilleni, sehän on aivan päivänselvää. Mutta en minä sitä varallisuuttani sillä kerrytä, että asun omassa kodissani, kyllä sen eteen pitää tehdä kovasti töitä tai sitten itse periä jotain joltain.
""Kyllä nimäkin olen sitä mieltä, että lapsille kuuluvaa omaisuutta ei saa minkään verukkeen perusteella mennä vierallee henkilölle, eli uudelle avopuolsisolle tai aviopuolsille tai heidän lapsilleen. ""
Millä tavoin minä tai minun lapseni olemme "vieraita henkilöitä"? Jos olen ollut yhdessä mieheni kanssa pian 10 vuotta, meillä on yhteisiä lapsia ja olemme menossa avioon, miten voin olla hänelle tai mieheni lapsille "vieras henkilö"? Tai miten sisarukset ovat toisilleen "vieraita henkilöitä"? Tottakai minun lapseni tulevat myös perimään mieheni aikanaan, he ovat myös mieheni lapsia, siinä missä edellisen liitonkin lapset. Eivät he ole vain minun lapsiani, vaan myös mieheni.
Ihan tiedoksesi, että minä olen miestäni varakkaampi. Minulla on säästöjä ja olen saanut ennakkoperintöä. Tulen omistamaan suuremman osan talostamme, ja perheemme auto esimerkiksi on minun ostamani ja kokonaan maksamani. Miehelläni ei ole säästöjä, hän ei ole koskaan ollut mitenkään säästäväinen tai sijoittaja-ihminen. Hänen omaisuutensa on käyttötilillä olevat rahat, vanha sohva ja taulu-tv. Siinäpä se. Ja jos hän nyt yllättäen huomenna potkaisisi tyhjää, hänen pankkitilinsä varat, sohva ja tv jaettaisiin KAIKKIEN hänen lastensa kesken: kahden ex-liiton ja kolmen yhteisemme. Ex-liiton lapsille menisi siis 40% ja yhteisille lapsillemme 60% tuosta huikeasta omaisuudesta. Jos taas minä yllättäen huomenna potkaisen tyhjää, niin minun omaisuuteni jaettaisiin tietenkin MINUN biologisten lasteni kesken (mieheni ex-liiton lapset EIVÄT peri minua), eli minun suurehko omaisuuteni tullaan jakamaan kolmen yhteisen lapsemme kesken.
Meinaat siis että saisit miehen lasten osuuden itsellesi, muta sinä et halua jakaa omaa osuuttasi heidän kanssa!!! Älä unta nää', et saa miehen rikkauksia yhtään, kaikki menee fiksun isän järjestelmällä lapsille. Hahaaa... mene töihin ja ansaitse ruokasi itse. Harmittaako?
Meinaat varmaan nyt jo pölliä lasten osuuden itsellesi vai? Ei onnistu, ne kuuluu lapsille ei sulle, joka kiipeet toisten rikkauksia pöllimään.
Idiootti!
Kun sinulla nyt tuntuu olevan kovasti vaikeuksia tuossa luetunymmärtämisessä, niin minäpäs kopioin sinulle muutaman kohdan aiemmasta tekstistäni. Lue nämä tiivistykset ajatuksella, ajan kanssa, mihinkään ei ole kiire, ja ajattele samalla aktiivisesti lukemaasi, ja yritä sisäistää, mitä luet :)
Ensin sinun väittämäsi:
""Meinaat siis että saisit miehen lasten osuuden itsellesi, muta sinä et halua jakaa omaa osuuttasi heidän kanssa!!""
Ja vastaus tähän aiemmasta tekstistäni:
""Jos/kun mieheni kuolee ennen minua, minä omistan edelleen talostani esim. sen 70%. Mieheni omistaa 30%, ja tuo hänen 30% tullaan jakamaan perintönä KAIKILLE hänen lapsilleen: kahdelle hänen ex-liitostaan, ja kolmelle yhteisellemme. Näin ollen jokainen lapsi perii 7,5%. Miehen ex-liiton lasten osuus tulee siis olemaan 15%.""
Ja kysynpä sinulta vielä:
Miksi minä jakaisin omaisuuttani yhtään kenellekään, jos/kun MIEHENI kuolee? Eihän minun omaisuuteni mene jakoon, minähän olen edelleen elossa :D Miehen omaisuus jaetaan perillisille (KAIKILLE HÄNEN LAPSILLEEN, EI MINULLE), ei minun omaisuuttani.
Jos/kun minä kuolen, minun omaisuuteni jaetaan tietenkin minun perillisilleni, eli minun lapsilleni. Eivät mieheni ex-liiton lapset ole minun lapsiani, ei heillä ole minuun perimisoikeutta. He perivät isänsä ja oman äitinsä, eivät minua.
Ja sinun seuraava väittämäsi:
""Älä unta nää', et saa miehen rikkauksia yhtään, kaikki menee fiksun isän järjestelmällä lapsille. Hahaaa... mene töihin ja ansaitse ruokasi itse. Harmittaako?""
Ja tässä ote aiemmasta tekstistäni:
""Ihan tiedoksesi, että minä olen miestäni varakkaampi. Minulla on säästöjä ja olen saanut ennakkoperintöä. Tulen omistamaan suuremman osan talostamme, ja perheemme auto esimerkiksi on minun ostamani ja kokonaan maksamani. Miehelläni ei ole säästöjä, hän ei ole koskaan ollut mitenkään säästäväinen tai sijoittaja-ihminen. Hänen omaisuutensa on käyttötilillä olevat rahat, vanha sohva ja taulu-tv. Siinäpä se.""
En halua enkä tarvitse mieheni "rikkauksia". Itseasiassa, minun puolestani miehen ex-liiton lapset saavat kaikki mieheni "rikkaudet" jos hän yllättäen huomenna kuolisi. Minulla on kyllä varaa elättää yhteiset lapsemme ja he tulevat perimään minulta rikkauksia joskus. Mutta laki on laki, kaikki mieheni lapset tulevat hänen "rikkautensa" perimään. Siis lapset, en minä. :D
Sinun väittämäsi:
""Meinaat varmaan nyt jo pölliä lasten osuuden itsellesi vai? Ei onnistu, ne kuuluu lapsille ei sulle, joka kiipeet toisten rikkauksia pöllimään. ""
Minkä osuuden?
Miehen ex-liiton lasten osuus talostamme tulee aikanaan olemaan sen 15%. Ihan ok. Loput tulevat kuitenkin kuulumaan yhteisille lapsillemme, sitten kun minustakin aika jättää, eli 85%. Talohan on siis käytännössä yhteisten lastemme, he omistavat talon lähes kokonaan. Lapset saavat keskenään tulevaisuudessa päättää, mitä talolle tekevät, kun aika minusta ja miehestä jättää. Voivat myydä koko höskän ja jakaa rahat, tai yhteiset lapsemme voivat ostaa miehen lasten osuuden. Ihan miten vain. Se on heidän asiansa.
Jos tässä joku "kiipee toisten rikkauksia pöllimään", niin olenko se minä, jos kerran minä olen se jolla ne rikkaudet ovat? :D
Heti kun nainen löytää uuden miehen alkaa kauhee miettiminen, miten miehen lapset ajaisi ulos isän elämästä ja hänen perinnöstään. Mikä kumma saa uuden naisen ajattelemaan, että hän oikasee mihen omien lasten perinnön jaon etunenään???
Taha vaan kiinnostaa ja irtaimisto ei se mies.
Uudelle naiselle ei kuulu miehen omaisuuden jakaminen millään muotoa. Mihen omaisuus on hänen lasten omaisuutta aikanaan.
Keksity nyt vaan siihen mieheen älä hänen rahoihin.
On se kumma, että heti aletaan miettimään mitenl apset saisi pois miehen omaisuudesta.
Toistanpa vielä kerran:
Minä en peri miestäni, vaan KAIKKI hänen lapsensa. Miehellä on ex-liitosta 2 lasta, sekä 3 lasta minun kanssani. Kaikki 5 lasta tulevat joskus perimään isänsä, EN MINÄ. En ole mieheni lapsi :D
En siis ole menossa "perinnönjaon" etunenään, en minä peri miestäni, vaan lapset.
Mistä ihmeestä revit, että kukaan yrittää ajaa ketään ulos kenenkään elämästä? Se oli ihan sinun omakeksimä juttusi, ei kukaan ole sellaista tehnyt.
Kyllä minun mieheni omaisuus kuuluu jollain tavalla myös minulle, jos se on omaisuus on meidän YHTEISTÄ :D Se on silloin minunkin. Muuten mies saa pitää omansa, minulla on omaa omaisuutta kuusinumeroinen summa, miehellä paljon paljon vähemmän. Minä olen saanut ennakkoperintöä, ja vanhempani ovat jo sen antaessaan suojanneet perinnön niin, että se jää minun sukuuni. Eli esim. jos eroaisimme mieheni kanssa, mieheni ei saisi siitä senttiäkään, vaikkei avioehtoa olisikaan.
Kyllä, miehen omaisuus on lasten omaisuutta aikanaan. Ei se ole minulle mikään ongelma. Niinhän sen pitää ollakin. Samaten minun omaisuuteni tulee olemaan minun lasteni aikanaan. Siis minun biologisten lasteni.
""On se kumma, että heti aletaan miettimään mitenl apset saisi pois miehen omaisuudesta. ""
Onpas vallan omituinen lause.
Että miten lapset saa pois miehen omaisuudesta? Mitä se tarkoittaa?
Eivät lapset ole kenenkään omaisuutta.
Tottakai lapset tulevat saamaan perintönsä. Ei kukaan ole sellaista kiistänyt.
Ja kyllä uusperhekuvioissa kannattaa miettiä raha-asioitakin, kun avioon mennään. Minua kiinnostaa vain ja ainoastaan se, että MINUN OMAISUUTENI menee MINUN LAPSILLENI kun minä kuolen. Kunhan se on varmistettu, niin kaikki hyvin. Muuten aivan sama rahalle ja irtaimistolle, kyllä minua kiinnostaa aviomieheni enemmän ;) Minähän tässä joka tapauksessa koko porukkaa olen enimmäkseen elättänyt, omasta tahdostani. Se on ihan ok.
Kysynpä sinulta:
Olisitko itse valmis jättämään omaisuutesi perintönä jollekin muulle kuin omille biologisille lapsillesi? Aivan :)
Uusikolle ei mihen omaisuus kuulu mitenkään menkööt töihin tinamaan omat k alja ja rukakki rahat.
On se jännä juttu, kun uusikko aina on nin rahan ahne kaikki mulle vaan, mihen lapset ja exä aina syyllisä kaukkeen, uusikkot on niin katkeria ja syyretään omista onkelmista exää ja lapasia.
mihen
tinamaan
k alja
rukakki
nin
mihen
syyllisä
kaukkeen
syyretään
onkelmista
lapasia
Ota lissu lisää viinaa, kyllä se siitä...
Samaa mieltä. MInusta se joka tulee siihen miehen kotiin sotkemaan tienatkoot omat rahat ja tuokoot kalliit huonekalut mukanaan, tai mie voi tilata ne oikein sallkiitla suunnittelijalta.
On kauheeta kun joku vaan tulee valmiiseen otiin, ja sitten alkaa suunnittelemaan, miten vetää miehen rahat hi hänen lasten.
Niinkuin tuo alkoituskin.
Miten saan miehen lapset pois peirnöön jaosta tai minä eno miani huonekaluja anna heille....
UItse ottais kaikki mitä miehenl apsille kuuluu, mutta tiste ei antas mitää
En yleensä ikinä kommentoi kirjoitusvirheitä tms. pikkumaista, mutta tämä oli jo hauska!=D Viroa?;)
MInusta
mie
sallkiitla
otiin
hi
Niinkuin
alkoituskin
peirnöön
eno
miani
Ultse
miehenl
apsille
tiste
mitää
Tietysti lissu olet itsesi kanssa samaa mieltä
Se pitää ottaa huomioon, ettet sinä vie miehen lasten kotia, perintöä ja heidän isää kokonaan, sillä lapset tarvitsevat isää enemmän kuin sinä.
Tottakai sinä haluat miehen rahat, ja teet kaikkesi että saat ne.
Mutta tuskin onnistut, sillä laki on lasten puolella.
Kurja jos et ymmärrä mennä töihin, ja otit miehen rahojen takia.
Miten on perintöasiat???? No huh huh... no siten ne on kuule, että et saa mieheltä yhtään mitään.
Aika jännä, että heti kun löytää miehen pitää alkaa miettimään hänen pomaisuuden jakoa... voi sairaus sentään!!!
"Se pitää ottaa huomioon, ettet sinä vie miehen lasten kotia, perintöä ja heidän isää kokonaan, sillä lapset tarvitsevat isää enemmän kuin sinä. "
Mitä oikein höpötät? :D
Aivan utopistista juttua kyllä suollat, aika huvittavaa :D
En minä ole viemässä kenenkään kotia. Olen ostamassa tai rakennuttamassa omakotitaloa mieheni kanssa, talohan tulee olemaan siis puoliksi minunkin.
Mieheni lasten perintöä en voi koskaan viedä, en minä ole mieheni perillinen, vaan lapset ovat. Isäänsäkään en ole kokonaan viemässä :)
"Tottakai sinä haluat miehen rahat, ja teet kaikkesi että saat ne.
Mutta tuskin onnistut, sillä laki on lasten puolella."
En minä halua mieheni rahoja.
"Kurja jos et ymmärrä mennä töihin, ja otit miehen rahojen takia."
Minä olen töissä, ja tienaan enemmän kuin mieheni :)
Kuka niin on sanonut, että olen ottanut mieheni rahan takia? Aloituksessani taidan mainita, että olen saamassa tulevaisuudessa suuren perinnön. Tämän olen siis saamassa omilta vanhemmiltani, en tietenkään mieheltäni, en minä ole mieheni perillinen vaan vanhempieni :D En siis todellakaan tarvitse miestä rahan vuoksi, ja toisaalta, minulla on säästöjä ja tienaankin niin hyvin, ettei minun tarvitse avioitua rahan takia :D
"Miten on perintöasiat???? No huh huh... no siten ne on kuule, että et saa mieheltä yhtään mitään.
Aika jännä, että heti kun löytää miehen pitää alkaa miettimään hänen pomaisuuden jakoa... voi sairaus sentään!!! "
Kyselen siksi, että haluan suojata OMAN omaisuuteni.
Tuolla edellä joku sinulta jo kysyi, joten voisitko vastata: olisitko itse valmis jättämään omaisuutesi perintönä jonkun toisen lapsille? Veikkaan, että et. En minäkään. Minä haluan, että minun omaisuuteni siirtyy vain minun ja mieheni yhteisille lapsille, eli minun biologisille lapsilleni. Mieheni lapset tulevat aikanaan perimään isänsä ja oman äitinsä, eivät he ole minun perillisiäni.
Olet hassu vouhkaaja :D
"Jos/kun mieheni kuolee joskus, tahdon pitää talon itselläni, enkä jakaa sitä mieheni lasten kesken....
Aivan järkyttävä lause, kuinka ihmeessä kehtaat alkumetereillä jo itsekkäästi omia kaiken????? Tietääkö mies mietä suunnittelet, vai juonitko hänen seläntakana????
Ei voi olla totta!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Riesin että uusikot on kieroja mutta että näin kieroja, sitä en tiennyt.
Tiesitkö että musta maalaat kaikki uusikot nyt??????