Sohin ampiaspesään... kuinka parisuhde muuttunut vauvan myötä?

Huonompaan suuntaan on menty, mutta Se voi johtua kun isä ei tee kotona eikä vauvan kans paljon mitään. Ei ole oikein ollenkaan läheisyyttä, joskus katsotaan telkkaria hetken vierekkäin, mies valittaa kun ei saa, kun minulla on aina tekemistä ja loppu illasta vauvan mentyä nukkumaan olen aivan puhki, no kuitenkin silloin tällöin harrastellaan.

Parisuhde on parempi, läheisyyttä tietysti vähemmän kun lapset vie lähes kaiken ajan, seksiä on vähemmän nyt kun olen raskaana ja myös imetysaikana halut on ollut vähissä, "normaalisti" on varmaan ihan samalla tavalla kuin ennen lapsiakin, ajankäyttö on muuttunut niin että oikeastaan kaikki aika menee perheen ja kodin parissa, yksin harvoin tehdään mitään. Näin kyllä oli jo ennen perhettäkin, enimmäkseen tehtiin kaikki miehen kanssa yhdessä.

Kaksi lasta alle kahden vuoden ikäerolla ja kuopus on kohta vuoden ikäinen. Esikoisen syntymä oli se suurin muutoksen tekijä elämäämme.. Kuopuksen syntymä ei paljoa enää elämää muuttanut. Seksiä, läheisyyttä ja yhteistä aikaa on huomattavasti vähemmän kuin ennen esikoisen syntymää, vaikka silloinkin mies teki monta vuotta reissutyötä eli oli viikonloput vain kotona. Esikoisen syntymän jälkeen firma järjesti miehen hommat niin, että asema nousi tj:sta seuraavaksi ja töitä pystyy nyt tekemään kotoa käsin. Ollaan oltu kohta 12 vuotta yhdessä, joten tiedetään, että välillä on muutenkin rauhallisempaa seksin yms. saralla ja välillä ollaan kuin kanit.. No, nyt seksi ei ole enää niin spontaania kuin ennen eli ei kiksautella puuliiterissä kesken puiden mättämisen vaan toinen mättää ja toinen hoitaa lapset.. Ja illalla sitten saunan jälkeen (jos jaksetaan). :D

Eniten kaipaan miehen kanssa noita yhteisiä arjen askareita eli puiden tekoa, ruoan laittoa, lumien kolausta, remppoja yms. omakotitalon ylläpitoon kuuluvia touhuja. On oikeasti ihan älyttömän kivaa touhuta yhdessä, kuunnella ehkä radiota samalla ja jutella joutavia ja nauraa. Nykyisin toinen tekee ja toinen on lasten kanssa. Meillä suku ja tukiverkostot asuvat n. 300 km:n päässä, joten hoitoapua ei ole tarjolla arjen askareissa eikä oikeastaan muutenkaan.. Yhdessä miehen kanssa ollaan oltu ulkona kahdestaan illallisella 2012 keväällä. Ehkä ensi kesänä taas päästään ja useamman kerran :)

Osataan puhua asioista laudasta laitaan, joten ehkä se on meidän parisuhteessa se vahvuus. Mies luo uraa ja minä varmistan kotona, että homma pyörii ja perhe voi hyvin. Tiedämme molemmat, että nyt vaan tilanne on tämä ja elämä helpottuu kun lapset kasvavat. Mies tekee pitkää päivää, mutta toisaalta palkka on hyvä.. On loistava isä lapsille ja ottaa huomioon meidät kaikki kun tekee päätöksiä. Minä toki kaipaan kosketusta ja hellimistä enemmän kuin mitä nyt mieheltäni ehdin saamaan, mutta ei mene kuin enintään kuukausi kun kuopus siirtyy pinnasänkyyn meidän keskestä ja saan nukkua lusikassa miehen kanssa koko loppuelämäni. :)

Aika aikaansa kutakin..

Vielä neljä vuotta sitten olin varma, etten halua lapsia ja samaa mieltä oli miehenikin. Nyt hän äskettäin totesi, että vaikka lapsettomuudessa oli ne loistavat puolensa, joita hän toisinaan kaipaa (kuten minäkin) niin silti hän ei ikinä vaihtaisi vaihtaisi takaisin siihen elämään. Olen täysin samaa mieltä. Paljon se ottaa ja vaatii parisuhteelta kun lapsia syntyy, mutta toisaalta se antaa niin valtavasti. Tänään kuopus sanoi "isi" ensimmäisen kerran ja voi kun olisitte nähneet mieheni ilmeen..

Hmmm... no tässä vaiheessa elämää, kun lapset eivät ole enää ihan vauvoja ja monessa liemessä meidät on keitetty, voinee sanoa, että parisuhde on erilainen kuin ennen lapsia ja jotenkin ollaan jo vaikeudet läpikäyneinä läheisempiä ja opittu jotain uutta toisistamme. Sitä en sano, ettäkö vaikeuksia ei olisi edessä ja varmasti kahinoidaan vielä moneen otteeseen, mutta kyllä se toinen koliikkivauva ja ensimmäiset 6kk hänen kanssaan oli jotain niin katastrofaalista parisuhteelle, että jos me se kestettiin niin kestetään mitä vain. Nykyään osaa enemmän arvostaa kahdenkeskeistä aikaa ja ihan tavallisia juttuja. Seksiäkin on aikalailla samaa tahtia kuin ennen lapsiakin, tosin niinä aikakausina, kun on mennyt huonommin, ei ole sitä sitten ollut. Mutta kaikenkaikkiaan lähellä oltiin eroa yhdessä vaiheessa, mutta nyt olen onnellinen, että se vaihe elettiin läpi.

Jotkut asiat muuttuneet huonompaan ja taas toiset parempaan.
Seksiä on harvoin ja yleensä viikonloppuisin kun mies on kotona ja antaa toisena päivänä minun nukkua niin pitkään kuin haluan. Tämä päivä lienee ainut päivä kun minulle seksi maistuu.
Muuten haluja kyllä vie vauvanhoito, kotityöt, väsymys ja kaikkein eniten haluni vie miehen vonkaus ja kun kerron että minua väsyttää -- hän suuttuu.!!
Vauvan syntymän jälkeen yhdyntä aiheutti minulle kovia kipuja ensimmäiset 10 kuukautta ja nyt alkanut tilanne helpottaa kun vauva on yli vuoden.

Yhteistä aikaa on todella vähän ja siksi vauvamme käykin yöhoidossa 3 kuukauden välein että me saamme todenteolla olla vain toistemme kanssa. Parisuhteemme kuolisi muuten.

Riitelyyn on tullut paljon muutoksia. Ennen vauvaa huusimme kuin siat toisillemme kun oikein sille päälle sattui. Nykyään kumpikaan ei halua korottaa ääntään vauvan läsnäöllessa joten puhumme asiallisesti asiat halki! Tämä muutos on kiva.

Kaikki muuttuu, mutta taas esikoisen puhutaan olevan pahin ja muut lapset tulevat vain perässä.
Jaa'a.

Meillä on vain arkiset askareet tasoittunut omiin uomiinsa sen jälkeen kun saimme lapsen. Aikaisemmin asioita hoidettiin viimetipassa, ruuaksi kelpasi myös valmis mössöt ja aamusin nukuttiin pitkään aina kun oli vapaata. Nykyisin ruoka on hyvää, terveellistä ja maittavaa (mies on aivan loistava kokki), talo on siisti ja pyykit pestään ennen kun vaatteet on loppu. Aamuisin herätään ajoissa ja päivisin ulkoillaan pariin otteeseen mikä ei ennen käynyt mielessäkään ellei ollut menoja. Arki on järjestelmällisempää ja rauhallisempaa jonka vuoksi ei ole enää turhia riitoja/kiistelyitä.

Seksielämässä muutokset on vain parempaan suuntaan. Lapsi menee aoissa nukkumaan joten meille jää pariskunta aikaa joka ilta 1-2tuntia ja kun ennen istuimme iltaisin koneilla ja menimme sänkyyn vasta sitten kun väsytti niin ei sitä seksiä ollut kuin 1-2kertaa viikossa. Nykyisin sekstaillaan lähes joka ilta koska sänkyyn mennään 30minsaa lapsen nukahtamisen jälkeen.. Vauva-ajoilta jäi tuo tapa, silloin ei jaksanut sekstailla mutta sänkyyn mentiin ejoissa jotta saataisiin nukkua edes muutama tunti.