Jos satut soittamaan ruoka-aikaan, tai ruoanlaittoaikaan jollekin, niin jää puhelu lyhyeksi kun "ruoka on pöydässä/paistumassa".
Mikä kumma tapa tää oikein on?
Ihan kuin ei voisi sanoa että "oota vähän, käyn laitan levyn pienemmälle" tai siirtää sitä syömistään muutaman minuutin tai sanoo, että "soitan sulle kohta". - Näin minä itse ainakin teen.
Aikoinaan lapsena oli niin, että jos vieras koputti ruoka-aikaan oveen, niin pyydettiin vieras pöytään syömään.12
Mikä kumma tapa tää oikein on?
Ihan kuin ei voisi sanoa että "oota vähän, käyn laitan levyn pienemmälle" tai siirtää sitä syömistään muutaman minuutin tai sanoo, että "soitan sulle kohta". - Näin minä itse ainakin teen.
Aikoinaan lapsena oli niin, että jos vieras koputti ruoka-aikaan oveen, niin pyydettiin vieras pöytään syömään.12
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mun äiti käytti sanontaa : Talo elää tavallaan, vieras tulkoon ajallaan.
Vain varakkailla on ollut mahdollisuus tarjota ateriaa kulkijoille, sekin työtä vastaan.
Soittaja ja kulkija voisi katsoa kelloa..,,
Katin kontit!
Meikän koti oli niitä kaikista köyhimpiä, - mutta aina tarjottiin ruokaa vieraille!
Samoin sai kulkija aina yönsijan.
Kauheeta tuo sinun sanomasi! Oletko tosiaan tuollaisesta perheestä?????
:D
Nauran sulle, LOL
Muistan kerran kun kiirastorstain iltana ovelle koputettiin ja vieras mies kysyi, että jos saisi olla yötä meillä. Äitini (joka on kotoisin Karjalasta ja tottunut siellä siihen, että vieras sai aina yösijan) vastasi että joo tottakai.
Tämä mies meni sitten ja laittoi hevosensa navettaan (oli sellainen vaikka asuimme esikaupunkialueella). Isäni ihmetteli, että miten sinä voit luvata yösijan täysin tuntemattomalle.
Tottakai hän sai syödä.
No se mies nukkui yön (muistan että hän rukoili illalla), ja aamulla ruokapöydässä selvisi että hän olikin isäni sukulainen...