Lakiliitto on edelleen voimassa osittain?

Kun ajattelemme ihmisiä joita on edelleen paljon elävissä, ja vielä enemmän edesmenneissä, eli heitä jotka eivät koskaan kuulleet evankeliumia, herää muutama kysymys mieleen. Sanotaan, että Jumala ei rankaise ketään kuulemattomuudesta ja näin Jumala tuomitsee heidät tekojensa mukaan. Tästä voimme päätellä että lakiliitto on osaksi edelleen voimassa heidän kohdallaan.

Raamatun ja kristinuskon mukaan kukaan ei ole synnitön. Kenenkään joka on kuullut evankeliumin, ei uskota voida pelastua teoillaan, vaan ainoastaan uskolla Jeesukseen. Tästä tietysti seuraa se, että myös kuulemattomat ovat yhtä syntisiä.

Kuinka olisi mahdollista että kuulemattomat voisivat pelastua teoillaan, jos kuulleetkaan eivät tähän kykene? Tällöin on ajateltavissa että kukaan evankeliumia kuullut ei voi pelastua. Jos Jumala kuitenkin päättäisi armahtaa kaikki kuulemattomat, olisi se hyvin epäoikeudenmukaista sanaa kuulleita kohtaan, koska heiltä edellytetään uskoa. Tämä myös sotisi evankeilointikäskyä vastaan koska kuulemattomuus takaisin pelastuksen varmemmin.

Lisäksi jos on olemassa kaksi eri järjestelmää, eli armolla uskosta pelastuminen riippumatta teoista, ja toinen järjestelmä jossa pelastutaan teoilla, ilman uskoa ja kuultua sanaa, on se itsessään epäoikeudenmukaista ihmisiä kohtaan.

Tästä ongelmasta aiheutuu niin perustavaa laatua oleva ongelma että ainakaan itselläni ei ole ratkaisua kuinka siitä voisi saada oikeudenmukaisen miltään kannalta. Ainoa oikeudenmukaiselle kuulostava järjestelmä on se, ettei usko ja kuuleminen vaikuta lainkaan pelastukseen vaan ainoastaan teot ja tekemättä jättämiset elämän aikana sekä katumus.

Uskonnoilla on ollut tarvetta suosia aina omiaan ja niin suurella innolla käydä sen pelastuslautan kimppuun että samalla on unohdettu tälläiset perustavaa laatua olevat asiat. Jos tälläisiä kysymyksiä sivuutetaan sillä että "Jumala tietää meitä paremmin" niin eikö silloin katoa koko uskosta mielekkyys jos ei edes tiedetä miten uskotaan?