Rikki

Oon teinityttö ja erosin kuukaus sitte mun poikaystävästä jonka kanssa olin sillo ollu 10kk yhessä. Menetettii neitsyydet toisillemme ja nii ees päi. En tiiä et pitäiskö kuukaudes ehtii jo parantaa haavat ja jatkaa elämää, mut välillä mulle tulee hirveitä itku- tai masennuskohtauksia ku mietin et mitä meillä oli tai vois viel olla. Meillä oli kaikki hyvi ja joku meni mönkää. Oon ollu melkee masentunu ennenki ja laihduin alipainoseks enkä haluis et mulle käy taas sillei.. Mitä mun pitäis tehä tai miettii et voisin jakaa elämää ku kuitenki kaikki täällä kotona muistuttaa siit. Oon liikkunu sen kanssa kaikkialla täs lähellä nii en voi vaa unohtaa sitä.
371
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Itelläni kävi samanlaitte 10kk sitte ja oon vieläkin rikki siitä... ehkä nytten ku ajattelen et mitä ois pitäny tehä eron jälkeen, on varmaa olla ajattelematta sitä kokonaan, poistat facesta, joka paikast ettet vahingoskaa nää mitään sen postauksia.
Mut sulla on varmaa aika vaikeeta jos joudut käveleen paikkojen kautta mis ootte ollu jne jne.

Ehkä paras vaihtoehto sulle on et yrität vaa saada itelles enemmän aktiivist tekemistä jos ei ehi ajatella sitä, oot kavereitten kans ja sellasta.
Aika parantaa kaikki haavat, toisille nopeemmin ja toisil hitaamin :)
jos haluut juttu seuraa ym. ni kysy mun skypeä =)

Äänestä
  • No toi elämästä kokonaa deletoimine ei onnistu, koska meillä on yhteiset kaverit enkä haluu katkasta välejäni niihi tai et se katkasis välinsä niihi.

    Äänestä

  • surulline kirjoitti:

    No toi elämästä kokonaa deletoimine ei onnistu, koska meillä on yhteiset kaverit enkä haluu katkasta välejäni niihi tai et se katkasis välinsä niihi.

    Jaa no yritä vaa hommaa itelles paljo tekemist, ainaki itteeni tää auttaa, mut ei sekää lopulline ratkasu oo

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Surulline ja uupunu kirjoitti:

Oon teinityttö ja erosin kuukaus sitte mun poikaystävästä jonka kanssa olin sillo ollu 10kk yhessä. Menetettii neitsyydet toisillemme ja nii ees päi. En tiiä et pitäiskö kuukaudes ehtii jo parantaa haavat ja jatkaa elämää, mut välillä mulle tulee hirveitä itku- tai masennuskohtauksia ku mietin et mitä meillä oli tai vois viel olla. Meillä oli kaikki hyvi ja joku meni mönkää. Oon ollu melkee masentunu ennenki ja laihduin alipainoseks enkä haluis et mulle käy taas sillei.. Mitä mun pitäis tehä tai miettii et voisin jakaa elämää ku kuitenki kaikki täällä kotona muistuttaa siit. Oon liikkunu sen kanssa kaikkialla täs lähellä nii en voi vaa unohtaa sitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu