Asumistuella on mm. asunnon neliörajoitus/henkilö. Eikö se ole kuitenkin epäreilua, että rajoitukset ovat samat, riippumatta asujan koosta? Esim ääripäät, 150cm ja 210cm pituiset henkilöt. Pienemmälle asunto tuntuu selvästi suuremmalta, kuin selvästi pidemmälle, raajojen pituudesta johtuen.
Myös muista mittasuhteista ja asioista johtuen voi ilmetä samanlaista asunnon koon epätasa-arvoisuutta.
Myös muista mittasuhteista ja asioista johtuen voi ilmetä samanlaista asunnon koon epätasa-arvoisuutta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä siihen asumisväljyyteen vaikuttaa enemmän läskiys kuin pituus...
Niin, että mitä lihavempi, sitä enemmän asumistukea ruokailua varten.
Niin, tosiaan... voihan olla perhe, jossa perheenjäsenien painot kaksoset 4kg ja 4 kg, 10 kg 15 kg 22 kg ja äiti 45 kg, yhteenlaskettuna vain 100 kiloa. Ja nämä saavat asumistukea kuudelle hengelle. Kyllä on väärin!
Eiköhän se ole väärin että yksi vanhempi ja lapsi joutuvat asumaan kaksiossa tämän neliörajoituksen vuoksi asumistuessa. Vaihtoehto on että talous maksaa enemmän kuin muut keskimäärin jos haluaa että lapselle on oma huone. Miettikääpä miltä kuulostaisi eläminen kaksiossa vaikkapa vaikean murrosikäisen nuoren kanssa! En ihmettele että lapsiperheet ovat taloudellisesti kovilla kun muutoinkin neliöt ovat kalliita eikä lämmityskustannukset tilannetta paranna.
Ja ei tarvinne muistuttaa että palkat ovat nykyisinkin niin pieniä vastoin olettamuksia, että asumistukea saa aika usein myös tapausesimerkin vanhempi vaikka tekisi pitkää päivää.
On olemassa myös pieniä 3h k asuntoja, neliömäärä on niissä noin 60m2 ja se on ihan ok kahden hengen ruokakunnalle. Kela ei laske huoneita, vaan NELIÖITÄ, joten suosittelen muuttamaan pieneen kolmioon, jos ei olkkarissa nukkuminen kiinnosta.
Olen asunut murrosikäisen nuoren kanssa kahdestaan kaksiossa, itselläni oli olkkarissa parvi ja hyvin pärjättiin, neliöitä 51m2
Ei sitä niin vaan muuteta pienempään. Riippuu myös siitä minkä asunnon kaupungin vuokra-asunto toimisto antaa. Itselläni tilanne, että toinen lapsi asuu virallisen osoitteen mukaan sijaisperheessä, mutta on viikottain muutaman päivän kotona ja tilaa pitää olla hänelle myös kun/jos hän muuttaa kokonaan kotiin. Kela kuitenkin laskee asumistuen sillein, että hän ei siellä asu ja huomioi vain pienen osan asunnon neliöistä. Myöskin lapsilisät yms. loppuivat ja menee kunnalle vaikka suuren osan tavaroista, vaatteista ja kuluista joudunkin maksamaan itse.
Hyvä luoja..... JOS perhekoko (ruokakunnan koko) muuttuu, niin sillon hitto vie muutetaan nykyisiä tarpeita vastaavaan kämppään, eikä jäädä ruikuttamaan liian isoon (ja liian kalliiseen), että "pitää saada lisää tukiaisia, kun on niin kallista ja kaikkea..."
Vuokrakämpästä pääsee muuttamaan helposti, etsi uusi kämppä, tee vuokrasoppari, irtisano nykyinen ja muuta. Kuukaudessa pääset irti ensisestä. MIKSI HEMMETISSÄ PITÄS JÄÄDÄ OOTTELEEN JOTAIN KAUPUNGIN ASUNTOTOIMISTON "ANTAMISIA"?!?!?! Niitä asuntoja voi etsiä ja vuokrata ihan itsekin... (missä näitä uusavuttomia pellejä oikein sikiää?!)
Vuokra-asuntoa ei niin vaan saa esim. jos ei työtä, luottotietoja jne. Joten "et oo tosissas" vois kanssa ajatella vähän järjellä.