entisen niin tärkeän ihmisen suunnalta (seurustelukumppanin)aikojen takaa.Ja taas kerran huomaa mihin kaikki johtaa tai johtuu ei ainakaan aidosta välittämisestä tai huolenpidosta. niin ainakin itse asian mielessäni käsitän, jos välittää toisesta niin ei satutua henkisesti ja ainakaan fyysisesti. Mutta ajatusmaailmoja niin monia kuin ihmisiäkin, ja sitten saa vain itse sompailla maailmojen välillä... Ehkä minä vain olen väärässä..en tiedä.
Mutta pientä ajatusta heitän, yleensäkin elämästä, tuntuuko minusta vain siltä ..Yleensäkin jos olet tajunnut olla sinut itsesi kanssa vasta myöhemmällä iällä, niin onko se aina niin sama kaava ;kuka on tajunnut oikean rakkauden jo nuorena niin silloin solmitut suhteet ja tutustumiset ihmisiin menevät myöhempien aikojen tutustumisien ohitse..olet ja jäät kuin jyrän alle.
Mutta pientä ajatusta heitän, yleensäkin elämästä, tuntuuko minusta vain siltä ..Yleensäkin jos olet tajunnut olla sinut itsesi kanssa vasta myöhemmällä iällä, niin onko se aina niin sama kaava ;kuka on tajunnut oikean rakkauden jo nuorena niin silloin solmitut suhteet ja tutustumiset ihmisiin menevät myöhempien aikojen tutustumisien ohitse..olet ja jäät kuin jyrän alle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ole varma käsitinkö oikein, ystäväni, mutta yritän jotain omia ajatuksia kertoilla.
Eli jos ex satuttaa, henkisesti tai fyysisesti, varmaan kannattaa olla olematta tekemisissä eikä ehdoin tahdoin olla yhteyksissä. Usein tilanne on niin hankala että kannattaa pesäero tehdä.
Ehkä sitten joskus, aikojen kuluttua, pöly on laskeutunut ja voi olla hyvänpäiväntuttu, mutta jos ei niin sitten vain kumpikin jatkaa omaa elämäänsä. Ei kannata itseään satuttaa exän takia millään tasolla.
Ystävinä jatkaminen on monelle tärkeää, mutta ei kai sitäkään voi väkisin tehdä jos tilanne ei siltä näytä että se onnistuisi.
Tai sitten ymmärsin ihan väärin mitä yritit sanoa...
En usko että ihmissuhteet menevät niin että "vanhat" menevät uusien edelle... taitaa olla enemmänkin suhteesta kiinni sen pysyvyys ja tärkeys.
niinpä ystävyys, (exän kanssa joissakin tapauksissa)... on tärkeää, mutta kyllä nähtävästi joskus ylivoimaisen hankalaa.. on ihmisiä ja ihmisiä, ja etenkin ystävyys entisen kanssa monimutkaista..sanoisin solmuista, menee umpisolmuun jopa.
Niin ajattellut minäkin että ei ajalla niin suurta merkitystä pitäisi olla ennemminkin kuten sanoit; pysyvyys ja tärkeys... Ja jossakin tapauksessa aika on suhteellinen käsitys, kuten entisen osalta mielestäni. Mitä asia koski, olit aivan oikeassa.
Sitähän on tienristeyksessä ja toinen lähtee toiseen suuntan ja toinen toiseen, elämä on polkuja täynnä..kyllä se entisen pölykin laskeutuu, tiedän sen.=)ja itsekin joskus jälleen tienristeyksessä.