Kaipaatko?

Ihmisellä on haaveita. Onko haaveileminen samaa kuin kaipaaminen?

Saudade on portugalinkielinen sana kaipaamiselle, mutta se sisältää muutakin, on moniviahteisimpi kuin pelkkä kaipaus. Siihen liittyy suuri annos melankoliaa, nostalgiaa, kohteetonta ja epämääräistä kaipuuta johonkin, jotain, jonnekin. Kaipauksella on tuhannet kasvot
Yleisesti ottaen olet oikeassa että kaipauksella on kohde, mutta se ei ole aina tiedostettu.

paloma.se.co kirjoitti:

Saudade on portugalinkielinen sana kaipaamiselle, mutta se sisältää muutakin, on moniviahteisimpi kuin pelkkä kaipaus. Siihen liittyy suuri annos melankoliaa, nostalgiaa, kohteetonta ja epämääräistä kaipuuta johonkin, jotain, jonnekin. Kaipauksella on tuhannet kasvot
Yleisesti ottaen olet oikeassa että kaipauksella on kohde, mutta se ei ole aina tiedostettu.

"Paloma.se.co"

Niin on ystäväiseni.
Haave olkoon sitten kaipauksen häive.
Monesta haaveesta voi kaipaus syntyä.

"Whiter shade of pale"

H.

paloma.se.co kirjoitti:

Saudade on portugalinkielinen sana kaipaamiselle, mutta se sisältää muutakin, on moniviahteisimpi kuin pelkkä kaipaus. Siihen liittyy suuri annos melankoliaa, nostalgiaa, kohteetonta ja epämääräistä kaipuuta johonkin, jotain, jonnekin. Kaipauksella on tuhannet kasvot
Yleisesti ottaen olet oikeassa että kaipauksella on kohde, mutta se ei ole aina tiedostettu.

Niinpä; kyllähän juuri tähän vuodenaikaan ja saviseen keliin hyvin istuvalla Cesaria Evoran tulkitsemalla "Sodade:lla" tulee ilmaistuksi elämää suurempi kaipaus, jonka tunnen itseeni jollain lailla sisäänraknnetuksi tunnetilaksi.

Haaveseen sisältyy minusta vähintäinkin jonniinverran tavoitteellisuutta ja sitä kohti voi tietoisesti pyrkiä, kun taas unelmat saavat olla vaikka silkkaa utopiaa. Kaikille on silti oma paikkansa ja tilauksensa elämässä:)

Linda* kirjoitti:

Niinpä; kyllähän juuri tähän vuodenaikaan ja saviseen keliin hyvin istuvalla Cesaria Evoran tulkitsemalla "Sodade:lla" tulee ilmaistuksi elämää suurempi kaipaus, jonka tunnen itseeni jollain lailla sisäänraknnetuksi tunnetilaksi.

Haaveseen sisältyy minusta vähintäinkin jonniinverran tavoitteellisuutta ja sitä kohti voi tietoisesti pyrkiä, kun taas unelmat saavat olla vaikka silkkaa utopiaa. Kaikille on silti oma paikkansa ja tilauksensa elämässä:)

"Flushiina"

Unelma ei ollut tässä aloituksessa.
Mutta saithan tungetuksi nekin, ottaen mukaan sanontoja toisilta.

H.

Linda* kirjoitti:

Niinpä; kyllähän juuri tähän vuodenaikaan ja saviseen keliin hyvin istuvalla Cesaria Evoran tulkitsemalla "Sodade:lla" tulee ilmaistuksi elämää suurempi kaipaus, jonka tunnen itseeni jollain lailla sisäänraknnetuksi tunnetilaksi.

Haaveseen sisältyy minusta vähintäinkin jonniinverran tavoitteellisuutta ja sitä kohti voi tietoisesti pyrkiä, kun taas unelmat saavat olla vaikka silkkaa utopiaa. Kaikille on silti oma paikkansa ja tilauksensa elämässä:)

Tää oli juuri sitä mitä tarkoitin. Eksistentiaalista kaipausta, elämää suurempaa (kuten sanoit), joku toinen on sanonut että se on mitä jää rakkaudesta. Brasiliassa on jopa päivä almanakassa omistettu saudade'lle, olikohan se tammikuun 30.
Cap Verdeläisen laulajattaren sodadeen en ole aikesiimin tutustunut, mutta kuullostaa aivan juuri siltä itseltään.

paloma.se.co kirjoitti:

Tää oli juuri sitä mitä tarkoitin. Eksistentiaalista kaipausta, elämää suurempaa (kuten sanoit), joku toinen on sanonut että se on mitä jää rakkaudesta. Brasiliassa on jopa päivä almanakassa omistettu saudade'lle, olikohan se tammikuun 30.
Cap Verdeläisen laulajattaren sodadeen en ole aikesiimin tutustunut, mutta kuullostaa aivan juuri siltä itseltään.

Tuosta sodade'sta muistin minäkin heti Cesaria Evoran ja Sodade-laulunsa. Toin sen joskus "muinaiseen" musiikkiketjuun - ja sain muistaakseni Miinuksia! En todellakaan ymmärrä miksi.

Portugalin Fado on usein juuri tällaista suurta kaipausta: kaipuuta kotiin, pois köyhistä kotimaistaan kauas merten taa muuttaneiden sukulaisten tai oman rakkaan ikävää, jne. Kovasti taitaa olla samaa alkujuurta kuin kapverdeläinen vastaava, näillä maillahan on paljon yhteistä historiaa. Ja tietenkin myös Brasilialla, jossa puhutaankin portugalia.

old_profile_66768 kirjoitti:

Tuosta sodade'sta muistin minäkin heti Cesaria Evoran ja Sodade-laulunsa. Toin sen joskus "muinaiseen" musiikkiketjuun - ja sain muistaakseni Miinuksia! En todellakaan ymmärrä miksi.

Portugalin Fado on usein juuri tällaista suurta kaipausta: kaipuuta kotiin, pois köyhistä kotimaistaan kauas merten taa muuttaneiden sukulaisten tai oman rakkaan ikävää, jne. Kovasti taitaa olla samaa alkujuurta kuin kapverdeläinen vastaava, näillä maillahan on paljon yhteistä historiaa. Ja tietenkin myös Brasilialla, jossa puhutaankin portugalia.

"Paloma.se.co"

Katosi jonnekin...

En minä kuvausta sinusta pahalla tarkoittanut.
Minusta vaan tuntui että fiksun keskustelun osapuolta pitää kunnioittaa huomion-
osoituksella, joka on kaukana todellisuudesta.
Kiinittää ihmisten huomio ihmiseen jota kannattaa lukea.
Eli siis tehdä asiasta Iso irto-numero-lööppi, joka saa taviksenkin huomion.

Piristy nyt, ja kampaa tukkasi.
Uusi päivä kaiken muuttaa voi ;)

H.

old_profile_66768 kirjoitti:

Tuosta sodade'sta muistin minäkin heti Cesaria Evoran ja Sodade-laulunsa. Toin sen joskus "muinaiseen" musiikkiketjuun - ja sain muistaakseni Miinuksia! En todellakaan ymmärrä miksi.

Portugalin Fado on usein juuri tällaista suurta kaipausta: kaipuuta kotiin, pois köyhistä kotimaistaan kauas merten taa muuttaneiden sukulaisten tai oman rakkaan ikävää, jne. Kovasti taitaa olla samaa alkujuurta kuin kapverdeläinen vastaava, näillä maillahan on paljon yhteistä historiaa. Ja tietenkin myös Brasilialla, jossa puhutaankin portugalia.

Galician "morriña", Portugalin ja Brasilian "saudade" ja Cap Verden "sodade" ovat kaikki samaa vaikeastimääritelvää kaipausta joka on pohjavireenä fadossa.
Kaipuuta, nostalgiaa, melankoliaa jota voi hyvinkin verrata slaavilaiseen melankoliaan jota suomalaissielu rakastaa. Ilman elämäntuskaa ei elämääkään.

hunksz kirjoitti:

"Paloma.se.co"

Katosi jonnekin...

En minä kuvausta sinusta pahalla tarkoittanut.
Minusta vaan tuntui että fiksun keskustelun osapuolta pitää kunnioittaa huomion-
osoituksella, joka on kaukana todellisuudesta.
Kiinittää ihmisten huomio ihmiseen jota kannattaa lukea.
Eli siis tehdä asiasta Iso irto-numero-lööppi, joka saa taviksenkin huomion.

Piristy nyt, ja kampaa tukkasi.
Uusi päivä kaiken muuttaa voi ;)

H.

Luin jo saman viestin toisessa ketjussa. Tunsin kyllä itseni koko hölmöksi kun en heti tajunnut viitettäsi. Sehän oli päivänselvä.
Scarlett O'Haran sitaatti onkln siitä parhaasta päästä. :) Muuten, en ole melankoolinen vaikka puhummekin saudadesta. Olen pakkaamassa matkalaukkuja pienelle syyslennolle ja mikään ei piristä minua enempää.

Et kaipaa mihinkään etkä mitään se olisi uuvuttavaa, ettet pääsisi kuitenkaan.

Kun ihminen ei enää pääse itse minnekään on usein seurausta siitä, että hän ei kaipaa enää mihinkään, ei osaa uuvuttaa itseään kaipuulla eikä kykene haaveilemaan.

Minua puistatti lauseesi, mutta kerron miksi.

Olen ollut pari päivää mukana lasteni mummin asioiden hoidossa. Mummi pääsi lopulta vanhainkotiin. (dementiakotiin)

Mummin asunnosta poikani ja mummin tytär siirtivät eilen huonekaluja ja niitä pakollisia tavaroita joita hänen katsotaan enää tarvitseva.

Kun palasimme mummin asuntoon tytär näytti kaapissa olevia mummin juhlavaatteita ja kysyi mitä näille tehdään.

Eikö mummi enää tarvitse juhlavaatteita, mietin ja mietin yhä.

Tytär sopi ensiviikoksi ajan johtajattaren kanssa, ajan jolloin täytetään asiapapereita, joilla haetaan mummille asuntotukea ja toimeentulotukea.

Raadollista.

Mummi muutti yli sadantuhattamarkkaa maksavasta hyvällä asuinalueella sijaitsevasta omistuskaksiosta dementiakotiin.

Suvun päämies ja pomo, entinen mieheni matkustaa Turkkiin loma-asuntoonsa viettämään syyslomaansa.

Voi kuinka kaipaan sitä aikaa kun mummi vielä osasi kaivata, osasi haaveilla, osasi itkeäkin. Häkkiin suljettu lintunen joka rakastaa laulamista ja laulaakin kauniilla äänellä.

Itse haluan kaivata haluan unelmoida haluan haaveilla ja toteutan kaikkea mikä on mahdollista ja kaikki on mahdollista niin kauan kuin saan hallita itsestäni ilman, että minua hallitaan muiden toimesta.

korppis kirjoitti:

Et kaipaa mihinkään etkä mitään se olisi uuvuttavaa, ettet pääsisi kuitenkaan.

Kun ihminen ei enää pääse itse minnekään on usein seurausta siitä, että hän ei kaipaa enää mihinkään, ei osaa uuvuttaa itseään kaipuulla eikä kykene haaveilemaan.

Minua puistatti lauseesi, mutta kerron miksi.

Olen ollut pari päivää mukana lasteni mummin asioiden hoidossa. Mummi pääsi lopulta vanhainkotiin. (dementiakotiin)

Mummin asunnosta poikani ja mummin tytär siirtivät eilen huonekaluja ja niitä pakollisia tavaroita joita hänen katsotaan enää tarvitseva.

Kun palasimme mummin asuntoon tytär näytti kaapissa olevia mummin juhlavaatteita ja kysyi mitä näille tehdään.

Eikö mummi enää tarvitse juhlavaatteita, mietin ja mietin yhä.

Tytär sopi ensiviikoksi ajan johtajattaren kanssa, ajan jolloin täytetään asiapapereita, joilla haetaan mummille asuntotukea ja toimeentulotukea.

Raadollista.

Mummi muutti yli sadantuhattamarkkaa maksavasta hyvällä asuinalueella sijaitsevasta omistuskaksiosta dementiakotiin.

Suvun päämies ja pomo, entinen mieheni matkustaa Turkkiin loma-asuntoonsa viettämään syyslomaansa.

Voi kuinka kaipaan sitä aikaa kun mummi vielä osasi kaivata, osasi haaveilla, osasi itkeäkin. Häkkiin suljettu lintunen joka rakastaa laulamista ja laulaakin kauniilla äänellä.

Itse haluan kaivata haluan unelmoida haluan haaveilla ja toteutan kaikkea mikä on mahdollista ja kaikki on mahdollista niin kauan kuin saan hallita itsestäni ilman, että minua hallitaan muiden toimesta.

Piti vielä saunan päälle tulla sinulle vastaamaan.
Vai puistatti oikein.. :)

Sanoin että haaveilen, ja usko pois, joskus nuo haaveet toteutuvatkin, mutta niiden ei ole pakko toteutua.
Osa leijuu ilmassa ja on ehkä vähän utopistisiakin.
Mutta mukavia ja ihania.

Syksyllä pääsin Lappiin, siitä haaveilin, mutta en minä sinne, enkä sitä kaivannut. Kun haluan jotain tai johonkin, haaveilen siitä ja sitten, jos luoja suo, toteutan haaveeni.
Mutta en jaksa enkä halua tuntea kaipuuta kaiken aikaa, sillä elän jokaisen päivän, kuin se olisi viimeinen ja joku niistä onkin.

Jos kok0o ajan kaipaisin ja miettisin kaipuuni kohdetta, en jaksaisi elää täysillä tätä päivää.
Haaveilla sen sijaan voi vaikka puutarhaa rapsutellessa.

old_profile_59003 kirjoitti:

Piti vielä saunan päälle tulla sinulle vastaamaan.
Vai puistatti oikein.. :)

Sanoin että haaveilen, ja usko pois, joskus nuo haaveet toteutuvatkin, mutta niiden ei ole pakko toteutua.
Osa leijuu ilmassa ja on ehkä vähän utopistisiakin.
Mutta mukavia ja ihania.

Syksyllä pääsin Lappiin, siitä haaveilin, mutta en minä sinne, enkä sitä kaivannut. Kun haluan jotain tai johonkin, haaveilen siitä ja sitten, jos luoja suo, toteutan haaveeni.
Mutta en jaksa enkä halua tuntea kaipuuta kaiken aikaa, sillä elän jokaisen päivän, kuin se olisi viimeinen ja joku niistä onkin.

Jos kok0o ajan kaipaisin ja miettisin kaipuuni kohdetta, en jaksaisi elää täysillä tätä päivää.
Haaveilla sen sijaan voi vaikka puutarhaa rapsutellessa.

Käytin sinun lausettasi aasinsiltana kaipuun loppumiseen, elämään tässä ja nyt ilman haaveita ilman toivoa päästä enää minnekään. Suljettujen ovien sisälle, ilman juhlavaatteita ja kuohuviinin poreilua.

Dementian harhaan vaipuvan ihmsen tuntoja tutkistelin, antamasi lauseen innoittaman.

korppis kirjoitti:

Käytin sinun lausettasi aasinsiltana kaipuun loppumiseen, elämään tässä ja nyt ilman haaveita ilman toivoa päästä enää minnekään. Suljettujen ovien sisälle, ilman juhlavaatteita ja kuohuviinin poreilua.

Dementian harhaan vaipuvan ihmsen tuntoja tutkistelin, antamasi lauseen innoittaman.

Ymmärsin kyllä tarinasi ajatuksen, selvensin vain, etten ole dementoitunut, vaikken kaiken aikaa kaipuuta tunnekaan.
On äärettömän surullista, kun elämän kaikki haaveet ja kaipuut ovat poissa, niitä ei enää ole muistoissakaan.

old_profile_59003 kirjoitti:

Ymmärsin kyllä tarinasi ajatuksen, selvensin vain, etten ole dementoitunut, vaikken kaiken aikaa kaipuuta tunnekaan.
On äärettömän surullista, kun elämän kaikki haaveet ja kaipuut ovat poissa, niitä ei enää ole muistoissakaan.

Kirjoittelette niin syvämietteisiä juttuja et tulee alakuloinen olo,just kattelin papinkirjaa ja siel on julmat numerot syntymäajan kohralla.
Kohta on kyyti kylmää ja kovaa.

old_profile_43590 kirjoitti:

Kirjoittelette niin syvämietteisiä juttuja et tulee alakuloinen olo,just kattelin papinkirjaa ja siel on julmat numerot syntymäajan kohralla.
Kohta on kyyti kylmää ja kovaa.

Niinhän se on meillä kaikilla, maa kutsuu kulkijaa.
Mutta ystävä hyvä, ei vielä, ei ihan vielä joutaisi huilaamaan,
monta juttua pitäisi ehtiä hoitaa ennen kuin noutaja koputtaa
olkapäälle.
Nuotipiirikin on vielä pitämättä, makkarat paistamatta ja laulut laulamatta.
Lammenrannat tutkimatta ja soutamiset soutamatta.
Niin paljon tekemättä, näkemättä, ystävä halaamatta ja
nuotiokahvit juomatta.
Eiväthän kaikki haaveet ja toiveet ole vielä toteutuneet.

"Kaipuun kukka tulisin, polttavin, ihanin "

Minä en, en ainakaan paljon. Tai siis, musiikkiketju on ihan ok, eihän niihin ole pakko osallistua tai edes lukea. Tulee vain hieman sellainen facebookimainen fiilis että hei mä tykkään tästä kipaleesta ja laitan tään ja seuraava laittaa sitten omaa musaansa janiinedelleen. Ei kauheesti mitään punasta lankaa eikä ideaa, vain linkittää youtubista sitä sun tätä ja olemme jo oppineet huomaamaan että useimmat meistä ei edes kuuntele/avaa toisten linkkejä, jollei niille ole kunnon pohjustusta, ja jos genre ei kiinnosta niin ei sittenkään.

Kaipaan musiikkiaiheista ketjua jossa joka linkki kertoo tarinan, mieluimmin hyvän sellaisen. Pohjustettuna, perusteltuna ja mieluiten vielä keskustelua herättävänä.

Mutta ehkä se onkin vain haave.

paloma.se.co kirjoitti:

Minä en, en ainakaan paljon. Tai siis, musiikkiketju on ihan ok, eihän niihin ole pakko osallistua tai edes lukea. Tulee vain hieman sellainen facebookimainen fiilis että hei mä tykkään tästä kipaleesta ja laitan tään ja seuraava laittaa sitten omaa musaansa janiinedelleen. Ei kauheesti mitään punasta lankaa eikä ideaa, vain linkittää youtubista sitä sun tätä ja olemme jo oppineet huomaamaan että useimmat meistä ei edes kuuntele/avaa toisten linkkejä, jollei niille ole kunnon pohjustusta, ja jos genre ei kiinnosta niin ei sittenkään.

Kaipaan musiikkiaiheista ketjua jossa joka linkki kertoo tarinan, mieluimmin hyvän sellaisen. Pohjustettuna, perusteltuna ja mieluiten vielä keskustelua herättävänä.

Mutta ehkä se onkin vain haave.

Maarinalla oli kyllä punainen lanka, oli muillakin.

11+17 kirjoitti:

Maarinalla oli kyllä punainen lanka, oli muillakin.

Ehkä juuri se olikin liikaa poistajille.

11+17 kirjoitti:

Maarinalla oli kyllä punainen lanka, oli muillakin.

@15 5

Niin oli, hymyhuulista, rentouttavaa juttelua, asiasta kuin asiasta.
Itsekin olin aikoinaan erittäin innokas osanottaja, mutta jatkuva natkutus ketjun turhuudesta ja toistuvat poistot lannistivat.

En tiedä, kenen viihtyvyyttä ajetaan takaa. Mikä mittaa, mikä saa viihdyttää?

paloma.se.co kirjoitti:

Minä en, en ainakaan paljon. Tai siis, musiikkiketju on ihan ok, eihän niihin ole pakko osallistua tai edes lukea. Tulee vain hieman sellainen facebookimainen fiilis että hei mä tykkään tästä kipaleesta ja laitan tään ja seuraava laittaa sitten omaa musaansa janiinedelleen. Ei kauheesti mitään punasta lankaa eikä ideaa, vain linkittää youtubista sitä sun tätä ja olemme jo oppineet huomaamaan että useimmat meistä ei edes kuuntele/avaa toisten linkkejä, jollei niille ole kunnon pohjustusta, ja jos genre ei kiinnosta niin ei sittenkään.

Kaipaan musiikkiaiheista ketjua jossa joka linkki kertoo tarinan, mieluimmin hyvän sellaisen. Pohjustettuna, perusteltuna ja mieluiten vielä keskustelua herättävänä.

Mutta ehkä se onkin vain haave.

Perusta sellainen ja mieluiten tietenkin musiikki palstalle.

paloma.se.co kirjoitti:

Minä en, en ainakaan paljon. Tai siis, musiikkiketju on ihan ok, eihän niihin ole pakko osallistua tai edes lukea. Tulee vain hieman sellainen facebookimainen fiilis että hei mä tykkään tästä kipaleesta ja laitan tään ja seuraava laittaa sitten omaa musaansa janiinedelleen. Ei kauheesti mitään punasta lankaa eikä ideaa, vain linkittää youtubista sitä sun tätä ja olemme jo oppineet huomaamaan että useimmat meistä ei edes kuuntele/avaa toisten linkkejä, jollei niille ole kunnon pohjustusta, ja jos genre ei kiinnosta niin ei sittenkään.

Kaipaan musiikkiaiheista ketjua jossa joka linkki kertoo tarinan, mieluimmin hyvän sellaisen. Pohjustettuna, perusteltuna ja mieluiten vielä keskustelua herättävänä.

Mutta ehkä se onkin vain haave.

Perusta hyvä ihminen sellainen tänne.

Mukana olen kirjoitti:

Perusta hyvä ihminen sellainen tänne.

Riittäisiköhän sinne tarpeeksi kyldyrellisyyttä?

Mukana olen kirjoitti:

Perusta hyvä ihminen sellainen tänne.

Kuka? Minäkö?

Jos en minä pidä, ei muutkan saa pitää. Niinkö?

16+7 kirjoitti:

Jos en minä pidä, ei muutkan saa pitää. Niinkö?

Ei niin. Sanoinpahan vain mielipiteeni. Kyllä kai minullakin on oikeus siihen?

paloma.se.co kirjoitti:

Ei niin. Sanoinpahan vain mielipiteeni. Kyllä kai minullakin on oikeus siihen?

Puhut asiaa, Paloma. Kiitos.

paloma.se.co kirjoitti:

Ei niin. Sanoinpahan vain mielipiteeni. Kyllä kai minullakin on oikeus siihen?

Paloma, noinhan se menee, ei saa sanoa omaa mielipidetttään, miinusta tulee heti Tämä on yksipuolisia mielipiteitä varten

säälittävä palsta kirjoitti:

Paloma, noinhan se menee, ei saa sanoa omaa mielipidetttään, miinusta tulee heti Tämä on yksipuolisia mielipiteitä varten

Milloin mitäkin. Toisinpäin, tai päinvastoin. Turhaan täällä kukaan itseään marttyrisoi.

Miksi tuhlaat aikaasi ala-arvoiseen?

säälittävä palsta kirjoitti:

Paloma, noinhan se menee, ei saa sanoa omaa mielipidetttään, miinusta tulee heti Tämä on yksipuolisia mielipiteitä varten

Eikö miinuskin ole merkki siitä että joku on kommenttisi lukenut?

Tack...