Mulla on jonkinlainen suhde toiseen naiseen.Todella vaikee ja ei varmaan etene koskaan mihinkään.Todellista junnausta.Hän lupaa tavata mua ja olla yhteydessä.Tuntuu siltä kun saisi aina olla ehdottamassa jotain hommaa.Todellakin olen vihdoin ja viimein tajunnut,et tapaamisesta ei tule mitään.Hän ei halua.Mistä johtuu...voin vain arvata!Voinee olla välimpitämättömyyttä ja kiirettä oikeesti.Tai sitten pelkää mua.Voinee olla sittenkin suuri vaara sortumiseen ja ei voi päästää lähelle.Jos vaikka tapahtuisikin jotain.
Nainen tietää rakkaudestani häneen.Olen kertonut.On se elämä julmaa ja yksin saan ihmetellä...;(
Nainen tietää rakkaudestani häneen.Olen kertonut.On se elämä julmaa ja yksin saan ihmetellä...;(
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mullakin oli aikasemmin Valkealassa bi-neitonen, jonka kanssa menosta ei tullut mitään, hän ei uskaltanut edetä pitkälle. Nyt hän on löytänyt Helsingistä uuden ja heillä menee hyvin, se vähän ihmetyttää mua. Mä itse asun nykyään Pieksämäellä ja yritän etsiä samanhenkistä seuraa tietämättä löydänkö koskaan...
välinpitämättömyydestä, kiireestä tai sitten häntä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta muttei hän uskalla sanoa sitä sinulle. Tai sitten hän on ujo, eikä uskalla ehdottaa mitään. (tämäkin ihan mahdollista, kokemusta on)
Jos itse joutuu olemaan koko ajan se aktiivinen, eikä toisesta kuulu mitään, unohtaisin koko homman samantien. Siitä ei hyvää mieltä seuraa kenellekään.
Sepä se, jos ei tiedä onko kysymys välinpitämättömyydestä vai ujoudesta.
Normaalisti ihminen lopettaisi yksipuolisen yhteydenoton, mutta kai sitä salaa toivoo, että toinen on passiivinen vaan ujouttaan ja näin yrittää murtaa sitä.
Vai mitä näille ujoille pitäisi tehdä? Antaa olla vaan?
kannattaa antaa sen vähän aikaa olla rauhassa, niin saa selville, alkaako typy riutua ikävissään, vai onko välinpitämätön. kyllä se aikaa myöten ilmenee.
Meillä on ollut tää tilanne jo parin vuoden ajan.Sinä aikana hän on eronnut ja elämässä on muutenkin kaikkee mikä hämmentää.Siihen sitten vielä heitettynä mun intensiivinnen rakkauteni päälle.Niin,hoh,kyllä ottaa syvältä.Ei ole helppoa vastaanottaa juttuja.Mut olen tavallaan ylpee hänen kyvystään olla kuitenkin ystävä kaiken sen jälkeen.Osalla voinee syyttää todella ujouttakin ja se tekee koko asiasta aika söpön suoraan sanoen.Ja myönnän olevani rohkea ja vien nopeesti mukanani,ellei toinen vastusta.Ehkä olen liian avoin puhumaan tunteistani,mutta parempi tunteilla,kun olla hiljaa.Elämä on siihen liian lyhyt.Mulla on nyt tapaaminen sovittuna hänen kanssaan ja tuskin jaksan odottaa,mutta kärsivällisyyttä.Kai sekin joskus palkitaan.
hän ehkä ujostelee sinua tai jotain siihen viittaavaa
Tai ehkä hän on kiinnostunut ja haaveilee sinusta, muttei ole valmis hyväksymään tunteitaan käytännössä, ja siksi välttelee loppupeleissä. Ei kai kaikille ole helppoa myöntää itselleen tiettyjä tunteita?
Vaikuttaa että vaistoaisit naisen välittävän sinusta ja siksi olet ihmeissäsi miksi hän jarruttelee? Ja miksi lupailee tapaamisia, vaikkei kuitenkaan halua.
Olen itsekin ollut aika vastaavassa tilanteessa. Ja täytyy sanoa, että edelleenkin olen yhtä epätietoinen ja täysin arvailujen varassa.
Sanoit kertoneesi rakkaudestasi hänelle. Miten hän siihen reagoi?
Kerroin meilissä rakastavani häntä ja myönnän,että oli tylsästi kerrottu.Pakkotilanne kun emme kyenneet silloin tapaamaan.Reagoi todella hijaisuudella.Mutta odotin kärsivällisesti ja soitin hänelle.Kysyin onko mitään ystävyyttä odotettavissa sen jälkeen?Todella kunnioitettavaa,että pystyi ottamaan vastaan tosi paljon.Tieto ei ole tullut väliimme ja hän on edelleen Ystäväni.Aika uskomatonta!Olen monet kerrat kyllä sanonut kasvoista kasvoihin pitäväni hänestä todella paljon.Tietää tunteeni ja toivottavsti kunnioittaa niitä.Tosin se ei hänelle helppoa ja voinee olla näissä asioissa täysin neitsyt.
Kommentoiko ystäväsi tuntaitasi mitenkään, tai kertoiko omistaan?
Hiljaisuus voi merkitä montaakin asiaa, mutta ehkä rakkaudentunnustus-meiliin on vaikea vastata mitään.
Ei kai ystävyys tuohon pitäisikään kaatua, pitää vaan miettiä miten asia käsitellään jos tunteet ei ole molemminpuolisia.
Pohjautuuko suhteenne muutoin nimenomaan ystävyyteen? Kerroit että nainen suostuu vastahakoisesti tapaamaan, vai onko välinne muuttuneet sen meilin myötä?
Rakastan naista,mutta tärkeintä on nyt ystävyys.Ystävyydestä se alkaa ja kun on hyvä ja turvallinen olo,tuntuu ehkä fyysisestikin hyvältä.Olen tavallani luovuttanut tietystä osasta ja kummasti vaistoaa olotilani.Tapaamme kohta,on yhteinen meno...uskomatonta.Jotenka jään odottelemaan.Tulee luokseni,jos on tullakseen.Ei kommentoinut tunteitani mitenkään,eikä omistaan kertonut.Kertoi vaan olevan paljon omia ongelmia ja tarjosi ystävyyttään.OK
Noi on niiiiin vaikeita juttuja! Tsemppiä sinulle! Älä luovuta!
Merkillisiä nämä suhdeasiat. Yksi tyttö leikki ja flirttaili sitkeästi, kun otin asian puheeksi, vetäytyi hän pois ja kuoreensa. Kun aloin itse asialliseksi ja etäiseksi pitkähköksi aikaa, johan hän palasi taas paikalle..
Sitä se on näiden suhdanteiden kanssa.Jotenkin se toinen vaistoaa,et nyt ollaan lipuumassa poispäin.Sen saat mistä luovut...Olisikin niin yksinkertaista.Minä tosin en koskaan,newer ewer luovu tästä ihmisestä.Olen sen tehnyt jo kerran ja katkaisin suhteen.Vollasin koko ajan mitä oltiin erossa.Nyt ollaan mitä ollaan mut ollaan kumminkin "suhteessa".Aivan ihan Donna with big braun eyes!Wonderfull!