Minulla on nyt ongelmana tälläinen :
minulla on kotona 1,5 vuoden ikäinen penikka labradori, muuten todella kiltti ja hyväkäytöksinen mutta kun joku toinen aivan vieras ihminen tulee ja esim. lyö kädet reisiin ja sanoo koirani nimen niin se alkaa : repiminen hihnassa ja kun on vapaana niin hyppii todella oikeasti todella korkealle, enään ei pian kehtaa lähteä tai pitää koiraa auki kun hyppii ja pomppii niin kauheasti. mikä avuksi? kun ei aktiviteetin puutteesta ole kyse kun päivät pitkät juostaan metsässä jossai EI OLE MUITA IHMISIÄ lenkkeillään normaalissa hihnassa, ja muita noutajalle ominaista uimista, jäljestystä yms. NYT IHMISET OIKEASTI TARVITAAN APUA!!!!!
minulla on kotona 1,5 vuoden ikäinen penikka labradori, muuten todella kiltti ja hyväkäytöksinen mutta kun joku toinen aivan vieras ihminen tulee ja esim. lyö kädet reisiin ja sanoo koirani nimen niin se alkaa : repiminen hihnassa ja kun on vapaana niin hyppii todella oikeasti todella korkealle, enään ei pian kehtaa lähteä tai pitää koiraa auki kun hyppii ja pomppii niin kauheasti. mikä avuksi? kun ei aktiviteetin puutteesta ole kyse kun päivät pitkät juostaan metsässä jossai EI OLE MUITA IHMISIÄ lenkkeillään normaalissa hihnassa, ja muita noutajalle ominaista uimista, jäljestystä yms. NYT IHMISET OIKEASTI TARVITAAN APUA!!!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kertomasi perusteella sinulla ei mitään ongelmaa ole :)
Minulla on kaksi isoa, hyväkäytöksisiä ja rauhallisia molemmat. Mutta jos joku ihminen kuvaamallasi tavalla käyttäytyisi, siis alkaisi tarkoituksella villitä koiriani, ne takuulla villiintyvät hyppimään ja repimään.
Sanoisin vaan tyypille että oliko järkeä ruveta villitsemään tällaisia isoja koiria? Kohta repivät vaatteesi. Pitäisi siinä tietysti rauhoittaa elikkonsa, komentosanojen kera. Sitten antaisin neuvoja, miten lähestytään koiria asiallisesti, riehaannuttamatta niitä.
Älä syyllistä itseäsi ja koiriasi, vaan sitä, joka tuolla tavoin toisen koiria lähestyy. Jotkut ei vaan osaa.
Voi kiitos näistä neuvoista!
eli tästä lähin jos joku tulee niin sanonko että ei välitä hetkeen koirasta ja jos hyppii kääntää selän. sittenkun on ensimmäinen hullutus mennyt ohi niin sitten saa koskea koiraan? olenko aevan hakoteillä?
No siihen tyyliin.
Tärkein asia olisi, että vieras ei heti ota mitään kontaktia koiraan, ja vasta kun se käyttäytyy rauhallisesti, saa hillityn taputuksen. Ei mitään riemunkiljahduksia, jotka virittävät koiran heti pompputilaan. Tietysti sitten itse ohjaat koirasi käyttäytymään rauhallisesti, jotta vieras voisi kääntyä ja ehkä lyhyesti silittää koiraa.
Labbikset osaavat olla juuri tuollaisia yli-innokkaita ihmisrakkaita, mutta ikä rauhoittaa. Tuo käytös on ihan normaalia tuon ikäiselle, joten elä hermostu ollenkaan, vaan ohjaat koiraa oikeaan tapaan. Kärsivällisesti vaan ihmisten tapaamisia ja toistoja.
Labbikset ovat tuollaisia nuorina. Ole vain kärsivällinen ja ohjaa sekä koiraa että tuttaviasi edellä kuvatulla tavalla. Kyllä se siitä vähitellen asettuu ja hieno koirahan labbis on.
Juu, mulla ollut 2 labbista ja nehän ne rakastaa ihmistä. Ihan oikein, sanot vieraille että ei innosta liikaa, huomioi koiran vasta hetken päästä.
Mullakin kun tuli vieraita niin johan ekana hypytettiin koiria ja koirat hyppi ja heilu ku heikkopäiset. Sitten rauhoittuivat kun sanoin vieraille että ei mitään huomiota koiriin ensin. Se on paljon sun vieraista kiinni.
Ja ulkona sama juttu. Ei saa heti antaa koiran hyppii vastaantulijaa kohden, siis ei ollenkaan. Ainahan ne innostuu mutta kun niille ei anna liikaa huomiota kyllä ne rauhoittuu. Labbikset ovat niin jumalaisen ihania koiria.
Mutta hei, penikka se puolitoistavuotinen ei ole. Eli, jos sen kuuluu olla hyppimättä, niin teet sen selväksi ja sanot ei. Aloita siitä, että ymmärrät, että tuo "se on vain penikka" -asenne voi hyvinkin hankaluuttaa. Koira nimittäin oppii helposti odottamaan myös paikallaankin sinun lupaasi reagoida yhtään mihinkään tuollaiseen. Itse olen opettanut jo pentuna. Ja asiaa on harjoiteltu myös noissa kuvaamasi laisissa tilanteissa. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että jatkossakin keksit tekosyitä otuksen huonolle käytökselle.
Toinen samantyyppinen asennoitumisvika on se, että aika yleisesti väitetään, että koiranpennun jotenkin kuuluu tuhota kodinirtaimistoa, että se tavallaan on vaan niin. Mutta ei se ole oikeasti noin. Muutama pieni vahinko voi sattua, mutta jos ihminen opettaa koiransa siihen, että se tietää,mitä on luvallista virikkeenä käyttää, se kyllä oppii sen. Eikä loppupeleissä ole edes hankalaa. Se vain vaatii ihmiseltä pennun tullessa hiukan viitseliäisyyttä je keskittymistä. Koiran kuuluu pureksia asioita. Mutta se on helppo ohjata siihen, että se saa tehdä tuon niin luonnollisen tarpeensa oikealla kohteella, eikä sohvilla ja pöydänjaloilla :D