Olen itse "suuresta" perheestä. Minulla on neljä sisarusta, ja sitä myöten kasvanut suuressa perheessä.
Unelmani on perustaa omaperhe jossa olisi kolme lasta jne. Olen avioliitossa ihanan miehen kanssa, aloitimme parisuhteen nuorina minä 15 ja mieheni silloin täyttämässä juuri 16. Olemme siis olleet pian 9 vuotta yhdessä. Avioliittoa takana kolme vuotta ja olen vauvakuumeesta "kärsinyt" jo useamman vuoden. Minä olisin valmis perustamaan perhettä ja sukulaisetkin jo perheenlisäystä odottaa, ainut miinus/haitta on isännän suhtautuminen lapsen tuloon. Rahat tiukassa, lainan lyhennys ei onnistu, emmen voi asua nykyisessä kodissamme joka on suht iso omakotitalo. Pitää tehdä työtä ja jne. Hän kuitenkin halusi lapsia kun suhteen alussa siitä puhuimme ja nyt kun olisi sopiva hetki niin ei sitten...
Kestänkö unelmieni murenemisen vai joudunko jonnekkin hoitokotiin? Voinko olla onnellinen jos en saa perhettä!!
Unelmani on perustaa omaperhe jossa olisi kolme lasta jne. Olen avioliitossa ihanan miehen kanssa, aloitimme parisuhteen nuorina minä 15 ja mieheni silloin täyttämässä juuri 16. Olemme siis olleet pian 9 vuotta yhdessä. Avioliittoa takana kolme vuotta ja olen vauvakuumeesta "kärsinyt" jo useamman vuoden. Minä olisin valmis perustamaan perhettä ja sukulaisetkin jo perheenlisäystä odottaa, ainut miinus/haitta on isännän suhtautuminen lapsen tuloon. Rahat tiukassa, lainan lyhennys ei onnistu, emmen voi asua nykyisessä kodissamme joka on suht iso omakotitalo. Pitää tehdä työtä ja jne. Hän kuitenkin halusi lapsia kun suhteen alussa siitä puhuimme ja nyt kun olisi sopiva hetki niin ei sitten...
Kestänkö unelmieni murenemisen vai joudunko jonnekkin hoitokotiin? Voinko olla onnellinen jos en saa perhettä!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinulla on oikeus unelmiisi. Niitä ei voi kukaan ottaa pois. Kannattaa yrittää puhua miehen kanssa, koska jo hän ei ikinä halua lapsia, joudut sinä tekemään päätöksiä tulevaisuudesta. Meneekö mies lapsihaaveiden edelle vai toisinpäin. Varmaa on, että jos jatkatte niin, että sinä haaveilet miehen muuttavan mieltään ja päinvastoin, jompikumpi tai molemmat katkeroituvat.
Toisaalta voit ehkä vielä hengähtää, olette siis laskelmieni mukaan 24-25-vuotiaita? Voi olla, että mies ei ole vielä hetkeen valmis ja on toisaalta ihan järkevääkin ajatella lainoja, töitä ja asuntoa ennen lasta.
Voin esimerkkinä kertoa, että painiskelin saman asian kanssa. Sen verran sain miehestä irti, että hän kertoi "joskus" haluavansa lapsia. Muttei vielä. Päätin, että se riittää. Mies lämpeni äkkiä ajatukselle 30-vuotiaana, nyt meillä on ihana tyttö. 25-vuotias mies on aika nuori, isyys ei välttämättä tunnu vielä ajankohtaiselta, vaikka olettekin olleet pitkään yhdessä.
Eli yritä puhua painostamatta, kerro, että haluat varmuuden siitä, että joskus. Voit kysellä hieman osviittaa siitä, milloin miehesi näkisi itsensä isänä. Tsemppiä!
Odotat kiltisti vielä 8 v, että olet 32 (12/32) ! Jos olette silloin vielä yhdessä (mikä on erittäin epätodennäköistä), saat aloittaa yrittämisen.
Fiksua puhetta Teiniliiton tuholta!