Aurinkoine päivä tännää, kirpee ilma,
täyskuu yäl ja piäni pakkane.
Sopiva ilma kävelyl, luanto o kaunis,
ruska hehkuu viäl värei maisemaa.
Yhres kohtaa mu lenkkiinii on suara,
pitkä kävelytiä, asvalttii viäl seki.
Jossai kaukan, keskel tiät oli möykky
mustaharmaa ja iha liikkumato.
Mut ko joku ihmine tuli lähel, se heräs,
tuli liki ihmist ja yritti hiaroo tuttavuut.
Sama toistu sit minunki kohrallani.
Se oli kissa, sinine nauha ja kello kaulas.
Esti mää käveli ohi, mut sit pysähryi,
jäi kattelee sitä näytelmää muitte kohral.
Tuli sit tuloksee, et se kissa o eksynyt
ja hyväksys holhoojakses kene vaa.
Jos o ollu ulkon pakkases muutama yä,
vilu vaivaa ja nälkä alkaa kurnii,
se kello kaulas o eläinrääkäyst,
ainaski kissal. Kerjuul joutuu.
Ajatteli, et jos kissa o viä paikallas,
taluta se kottii ja ruppee soittelee.
Poliisil ja mihi vaa, et koti löytys,
ei tämmöst voi kattel iha toimeti.
Poikkesi hualtoasema kahvioo
ja kysy omistajarouvalt narruu,
seliti kyl, mihi mää sitä tarvittisi
ja valiti sitäki, ettei minul o ruakaa,
ainaska kissal, ko akvaariokaloi.
Rouva leikkas minul pitkä naru
ja paketoi viäl mukkaa lihapiiraka.
Mää kiiiti ja lähri kävelle takasippäi
kissapyyrystyksee varustettun.
Mää oli tyytyväine päivä tuloksee
ja molemmat varmaa tunnettii
ittemme eres vähä aikaa
paremmiksi ihmisiks.
täyskuu yäl ja piäni pakkane.
Sopiva ilma kävelyl, luanto o kaunis,
ruska hehkuu viäl värei maisemaa.
Yhres kohtaa mu lenkkiinii on suara,
pitkä kävelytiä, asvalttii viäl seki.
Jossai kaukan, keskel tiät oli möykky
mustaharmaa ja iha liikkumato.
Mut ko joku ihmine tuli lähel, se heräs,
tuli liki ihmist ja yritti hiaroo tuttavuut.
Sama toistu sit minunki kohrallani.
Se oli kissa, sinine nauha ja kello kaulas.
Esti mää käveli ohi, mut sit pysähryi,
jäi kattelee sitä näytelmää muitte kohral.
Tuli sit tuloksee, et se kissa o eksynyt
ja hyväksys holhoojakses kene vaa.
Jos o ollu ulkon pakkases muutama yä,
vilu vaivaa ja nälkä alkaa kurnii,
se kello kaulas o eläinrääkäyst,
ainaski kissal. Kerjuul joutuu.
Ajatteli, et jos kissa o viä paikallas,
taluta se kottii ja ruppee soittelee.
Poliisil ja mihi vaa, et koti löytys,
ei tämmöst voi kattel iha toimeti.
Poikkesi hualtoasema kahvioo
ja kysy omistajarouvalt narruu,
seliti kyl, mihi mää sitä tarvittisi
ja valiti sitäki, ettei minul o ruakaa,
ainaska kissal, ko akvaariokaloi.
Rouva leikkas minul pitkä naru
ja paketoi viäl mukkaa lihapiiraka.
Mää kiiiti ja lähri kävelle takasippäi
kissapyyrystyksee varustettun.
Mää oli tyytyväine päivä tuloksee
ja molemmat varmaa tunnettii
ittemme eres vähä aikaa
paremmiksi ihmisiks.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tee. olet löytänyt sielunsiskon huoltoaseman myyjästä. Nyt jännittää kuulla miten jatkossa kävi - löytyikö kissa. Hienoa kerrontaa ja ah niin sinun tapaistasi.
Hei *m*, luulen kyllä, että useimmat ihmiset ovat pohjimmaltaan ystävällisiä, kun he selvästi ymmärtävät tai näkevät toisen ihmisen tai eläimenkin avuntarpeen riittävän läheltä. Pelkkä koko maailman avuntarve on vähän liian kaukana ja suuri yhden ihmisen ratkaistavaksi, mutta yksi kohde on vielä hallittavissa.
Tämä kohde, eksynyt kissa, luultavasta väsyi odottamaan apua siinä tiellä ja lähti etsimään apua muualta. Mutta aina ei avun tarve ja tarjonta kohtaa ajallaan.