Ja mikä ero näiden kahden välillä käytännössä on?
Ubuntun ja Debian?
Ubuntun ja Debian?
Ubuntu ja Debian
Tahtootietää
19267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ubuntu rakentuu Debianin pohjalta. Debian perustaa jakelunsa avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Ubuntu on Canonical-yhtiön Linux-jakelu, joka koittaa kehittää yleismaailmallista jakelua omien tavoitteittensa pohjalta. Ehkä nimenomaan Ubuntun Unity tai sudon aktiivinen käyttö on malliesimerkkejä Canonical:in pyrkimyksistä luoda uusia ja innovatiivisia ominaisuuksia Debian pohjaiseen jakeluun.
Eri käyttöjärjestelmiä ja tehty eri käyttötarkoituksiin ja käyttötarpeisiin.
Debian on yhteisöprojekti, jonka tavoitteena on luoda vakaa ja vapaa käyttöjärjestelmä. Ubuntu on yrityksen johtama projekti.. Tästä voi päätellä, että Debian pyrkii tekemään järjestelmästä toimivan ja sopivan käyttäjilleen. Ei kaikille. Ubuntu taas pyrkii sellaiseen, joka toimisi mahdollisimman monelle, sillä sellainenhan on kannattavampaa yritykselle..
Ubuntu ei pyri sopimaan mahdollisimman monelle. Ubuntun keskeiset ominaisuudet ovat:
-Yhtenäinen käyttöliittymä ja alusta kaikissa laiteluokissa
-Työpöytäkäyttö mikä tukee myös kosketusta
-Sovelluskauppa
-Optimoitu virtuaalipalvelin
-Sopii kuluttajamarkkinoille
-5v tuki julkaisuilla (Debianilla vain n. 3v)
Debianin keskeiset ominaisuudet:
-Reaaliaikatuki
-Vähäinen muistin käyttö (sopii hyvin thin clientteihin)
-Tukee laajasti erilaisia kirjastoja ja kehitysympäristöjä
-Tukee monia arkkitehtuureja
-"Universaali käyttis", eli voi mukauttaa melkein mihin vain
...
Itse pidän molemmista.
Ubuntun yksi päätavoite on ollut saada Linux massoille. Ubuntusta saa ihan kivan, itse en vain pidä Canonicalista. Kaikkien Unityjen ja MIR:ien kanssa se aiheuttaa vain ongelmia muille jakamalla porukkaa kahtia entistä pahemmin tekemällä omista systeemeistään hankalasti toteutettavia muissa jakeluissa. Esimerkiksi Unityä ei saa kovin moneen muuhun jakeluun vieläkään.
Pieni pelko koko ajan, että nyt kun Ubuntulla on merkittävä osa käyttäjistä, niin ne alkavat erkaantumaan muista ja tekemään enemmän yritykselle tyypillisiä asioita tavoitteenaan taloudellinen hyöty, eikä linux-yhteisön hyöty.
Tuo on itselleni se suurin ero. Debian sopii aivan yhtä hyvin normaaliin käyttöön. Se ei kuitenkaan pyri tekemään linuxia kaikille, vaan kehittäjät kehittävät sitä kuten yhteisölle parhaaksi näkevät.
"Kaikkien Unityjen ja MIR:ien kanssa se aiheuttaa vain ongelmia muille jakamalla porukkaa kahtia entistä pahemmin tekemällä omista systeemeistään hankalasti toteutettavia muissa jakeluissa."
Öö... ei tee. Ihan avointa koodia ovat. Saa vapaasti ottaa sen koodin ja sovittaa itselleen jos siltä tuntuu.
Mir on kehitysprojekti joka saatetaan tuotteistaan valmiiksi joskus tai sitten ei.
Ja ihan hyvä että kehittävät asioita. Se olisi aika järjetöntä vaatia, että mitään ei kehitetä jotta olisi samanlainen kuin kaikki muut. Canonicalia ei myöskää voi velvoittaa sovittamaan omaan koodia muille. Lähtökohtaisestihan se homma menee niin, että upstream kehittäjät säätää koodin ensisijaisesti itselleen. Ne ketkä haluaa myös käyttää koodia, saavat ihan itse säätää sen toimimaan. Tavallisesti koodi myös kehittyy kun tämä koodin käyttäjien tekemä kehitys annetaan takaisin.
"Debian sopii aivan yhtä hyvin normaaliin käyttöön."
Debian ei sovi kuluttajille. Kuluttajamarkkinoilla edellytetään, että tuote on myyntihetkestä 2v tuettuna niin, että voidaan varmistua sen toimivuudesta. Debianissa ei taata, että päivitys uuteen julkaisuun ei rikkoisi yhteensopivuuksia ja Debianin julkaisujen tuki ei riitä tuohon 2v myyntihetkestä -tukeen.
Toisekseen, kuluttajamarkkinoilla sovelluskauppa yms. sisältöpalvelut alkavat olla perusvaatimuksia.
"Se ei kuitenkaan pyri tekemään linuxia kaikille, vaan kehittäjät kehittävät sitä kuten yhteisölle parhaaksi näkevät."
Debiania kehittäjää Debianin käyttäjäyhteisö. Eli Debianin käyttäjät kehittävät sitä itselleen. Tästä syystä Debianin vahvuuksia on se, että sen voi ottaa pohjaksi melkein mihin tahansa tarpeeseen ja laitteeseen ja sovittaa siitä haluttu ympäristö. Se ei varsinaisesti ole valmis dedikoitu tuote kovinkaan moneen asiaan suoraan vaan viimeinen metri menee sitten helposti säätäen.
Avointa koodia toki. Kuitenkin aika harvoissa muissa jakeluissa Unity on saatavilla. Melkein kaikki muut työpöydät tulevat nopeasti saataville. Unityä ei ole tullut. Luulisi, että tuossa jotain ylimääräisiä ongelmia on.
Mirin syntymiseenkin suurin tai ainakin yksi suurimpia syitä lienee, että Canonical haluaa täyden vallan kehityksestä itselleen. Ts. se repii lisää entisestään hajanaista käyttäjäkuntaa kahtia.
Kuluttajapuolen laitteistojen vaatimuksista minulla ei ole tarkkoja tietoja. Lähinnä ihmettelen miten puhelimet voi jättää ilman uusia tietoturvapäivityksiä alle puolessa vuodessa ostosta, mutta tietokoneella ei saisi tulla uusia isompia versiopäivityksiä. Debianin tuki on kuitenkin 3 vuotta ja kahden vuoden välein tulee uusi asennettava versio. Tukiaika on siis aina 1-3 vuotta.
Tosin, niinhän sanoin itsekin, että Ubuntu on tehty keskivertokuluttajalle. Mielestäni se ei onnistu oikein hyvin siinäkään, joka on mielipidekysymys, mutta on totta, että Debiania ei edes yritetä suunnata sinne. Debiania tosiaan kehittää yhteisö itselleen. Sen kehitystä eivät ohjaa markkinat, vaan käyttäjiensä omat tarpeet.
"Kuitenkin aika harvoissa muissa jakeluissa Unity on saatavilla."
Tämä ei riipu mitenkään Canonicalista.
"Lähinnä ihmettelen miten puhelimet voi jättää ilman uusia tietoturvapäivityksiä alle puolessa vuodessa ostosta, mutta tietokoneella ei saisi tulla uusia isompia versiopäivityksiä."
Ei puhelimia voi jättää ilman turvapäivityksiä. Isot versiomuutokset on muuten ok, mikäli mikään aikaisempi toiminnallisuus ei hajoa. Debianissa tätä ei taata.
"Tukiaika on siis aina 1-3 vuotta."
Pitää olla vähintään 2v. Esim. tästä syystä Mac OS:lla ja Windowsilla on aina vähintään se 2v siirtymäaika uuden käyttiksen julkaisun jälkeen ja oli aikoinaan myös service packeillä. Windowseja ei ole ikinä ollut suositeltavaa päivittää uuteen service packiin kuluttajatuotteissa takuuaikana.
Samasta syystä Ubuntu tuli sopivaksi esiasennettuihin kuluttajatuotteisiin vasta 12.04 LTS:ssä. Aiemmin tuki ei vaan ollut riittävä.
"Ts. se repii lisää entisestään hajanaista käyttäjäkuntaa kahtia."
Ubuntun käyttäjäkuntaa on repinyt lähinnä ne tarpeettomat rinnakkaisversiot ja se kehitysversioiden mainostus.
"Mirin syntymiseenkin suurin tai ainakin yksi suurimpia syitä lienee, että Canonical haluaa täyden vallan kehityksestä itselleen."
Ei. Tärkein syy on se, X on tarpeettoman raskas mobiilikäytössä ja se halutan korvata systeemillä millä saisi ajettua kevyellä muistin käytöllä myös Android sovellukset.
Se, että toteutuuko tämä on sitten eri juttu,
"Ubuntun käyttäjäkuntaa on repinyt lähinnä ne tarpeettomat rinnakkaisversiot ja se kehitysversioiden mainostus."
Tarpeettomat rinnakkaisversiot? Xubuntu ja Kubuntu EI ole mitään tarpeettomia vaan ne on vaan hyvä olla jos joku ei tykkää Unitystä niin voi valita vaihtoehdon ja silti käyttää samoja softia Ubuntun kanssa!
"Tarpeettomat rinnakkaisversiot? Xubuntu ja Kubuntu EI ole mitään tarpeettomia vaan ne on vaan hyvä olla jos joku ei tykkää Unitystä niin voi valita vaihtoehdon ja silti käyttää samoja softia Ubuntun kanssa!"
Canonical ei oikein tue niitä kunnolla ja ovat niin lapsipuolen asemassa että parempi olisi että näiden käyttäjät siirtyisi suosiolla siihen Debianiin. Tämä olisi kaikkien etu.
Mihin debian-haaraan ubuntu perustuu? Testingiin?
Ne kuitenkin kuuluu Ubuntu-perheeseen että se siitä teoriastasi ja KÄYTÄNNÖSSÄ nuo rinnakkaisversiot pelaa LOISTAVASTI! Eli vaikka Canonical ei tukisi niitä kunnolla niin käytännön ongelmia EI OLE!
Testingiin, kuten myös Debianin stable.
Bugeja on merkittävästi enemmän.
Ja sellainen juttu, että Debianin stable tulee paaaljon myöhemmin kuin Ubuntu LTS. Johtuu siitä, että niitä Ubuntussa "epäoleellisia" juttuja testataan Debianiin.
Ubuntun kehitysprosessissa keskitytään niihin paketteihin jotka on Canonicalin tukemia. Näkyvät siellä esim. Synapticissa Ubuntu logolla merkittynä.
Eli, Ubuntu saadaan valmiiksi nopeammin, ja on pitempään tuettu mutta siinä on keskitytty yhteen työpöytään ja painotetaan vahvasti niitä keskeisiä paketteja.
Debianin ja Ubuntun sovellukset sitten eivät ole keskenään yhteensopivia muuten kuin ne mitkä tehty LSB alustalle ja Javalle. Debianille tehty ohjelma voi siis olla yhteensopimaton Ubuntussa.
Mitä ihmeen bugeja? Minä en ole huomannut mitään bugeja esim. Xubuntussa, toimii suoraan sanoen loistavasti.
Ubuntu on helpompi asentaa kuin Debian: lisätään vain ubuntu_restricted_extras niin saadaan kodekit ja flash (Debian työläämpi: paketteja pitää hakea yksitellen) .
Ubuntu pysyy vähän paremmin ajan tasalla eli tekee enemmän päivityksiä, ehkä jo liikaakin nykyään (Debian vakaampi, toisaalta ohjelmat vanhenee enemmän).
Laitteiden liittäminen saattaa olla hankalampaa Debianissa.
PS. Ubuntussa ei ole pakko käyttää Unity-työpöytää, jos ei halua, vaihtoehtona on Gnome Classic: sudo apt-get install gnome-panel
http://mkk-demo.net/wordpress/ubuntu-12-04-kayttoopas
Myös XFCE on vaihtoehto: sudo apt-get install xfce4
(XFCEstä saadaan samannäköinen kuin Gnome Classicista eli käynnistimet yläpalkkiin tai työpöydälle)
Unity on vähän hitaampi kuin nuo vaihtoehdot, itse käytän Gnome Classicia.
"Ubuntu on helpompi asentaa kuin Debian"
Ei se paljoa enempää kysele se Debian asennuksessa, ja harvoinhan sitä käyttistä asennellaan.
"lisätään vain ubuntu_restricted_extras niin saadaan kodekit ja flash (Debian työläämpi: paketteja pitää hakea yksitellen) ."
Debiania ei edes ole tarkoitettu Flash videoiden katsomiseen. Tälläisiä tarpeita jos on niin kannattaa vaan käyttää normaalia Ubuntu 12.04 LTS:ää.
"PS. Ubuntussa ei ole pakko käyttää Unity-työpöytää, jos ei halua, vaihtoehtona on Gnome Classic: sudo apt-get install gnome-panel"
Toimii Ubuntussa huonommin kuin Debian 7:ssa.
"Myös XFCE on vaihtoehto"
Toimii Debian 7:ssa parhaiten.
"Unity on vähän hitaampi kuin nuo vaihtoehdot, itse käytän Gnome Classicia."
Sitä voi ostaa SSD levyn jos ei sellaista ole, sekä Ubuntusta voi poistaa itselleen tarpeettomia toimintoja, kuten esim. Ubuntu One, Orca, AT-STI, Empathy, overlay scrollbar jne.
Ainiin, Debianissa ei ole niin paljoa skeidan siivoamista asennuksen jälkeen.