Kommentteja kaivataan:
Kuistin kaide pitäisi ostaa ja maalata valkoiseksi
1. Ostan kestopuosen kaiteen höylättynä
2. Ostan käsittelymättömän mäntykaiteen höylättynä
Kumpi vaihtoehto on helpompi maalata ja saada maali pysymään pinnassa. Kokemuksesta tiedän että höylättyyn pintaan ei maali tartu, onko hyviä vinkkejä? Entäs kyllästetty?
-Ossi-
Kuistin kaide pitäisi ostaa ja maalata valkoiseksi
1. Ostan kestopuosen kaiteen höylättynä
2. Ostan käsittelymättömän mäntykaiteen höylättynä
Kumpi vaihtoehto on helpompi maalata ja saada maali pysymään pinnassa. Kokemuksesta tiedän että höylättyyn pintaan ei maali tartu, onko hyviä vinkkejä? Entäs kyllästetty?
-Ossi-
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaide kannattaa ehdottomasti maalata ennen paikoilleen asentamista, jolloin kaikki osat voi kääntää maalauksen ajaksi sopivaan asentoon. Kannattaa myös olla tosi huolellinen ja varmistaa että käytetty maali sisältää tarpeeksi vahvaa homeenestoainetta jos kaide on ulkotiloissa. Varsinkin valkoisessa pinnassa mustat homepilkut pilaavat koko homman jo parissa vuodessa. Kestopuinen ei homehdu yhtä helposti kuin höylätty mutta kyllästysaine tunkee maalin läpi.
tottakai sen pitää olla kestopuuta mikä joutuu vähänkin ulkoilmalle alttiiksi,sillä sen kesto on moninkertainen, käsittelemättömään puuhun verrattuna. vaikka sitä itse yrittäiskin jollain kyllästää tai maalata.
Joo, pihapiirissäni on aitta johon on kaiverrettu vuosiluku 1822. Hirsinen riihi lienee samalta ajalta, mutta siihen on tehty n. 70 vuotta sitten laudoista lisäosa. Ei mitään maaleja pinnassa. Eikä tietenkään hometta.
Minun ikäiseni (liki 50 v.) lautapintainen navetta oli ilman maalia liki pari vuosikymmentä. Sitten isä maalasi sen punaiseksi ja siihen kuuluneet puusee-päähän johtaneet kaiteet valkoisiksi. Pintahalkeilu pelasti seinät, koska maali ei tukkinut niitä umpeen. Mutta kaiteet olivat muutaman vuoden ympärimaalauksen jälkeen uusintakunnossa.
>tottakai sen pitää olla kestopuuta mikä joutuu vähänkin ulkoilmalle alttiiksi
Tai sitten armahdetaan puu maaleilta ja muilta myrkyiltä... Ainakin tukkivat maalit pitäisi unohtaa.
Jos rakenne on maa- tai vesikosketuksessa tai jatkuvasti alttiina säärasitukselle, pitä käyttää kestopuuta. Toisaalta nythän on jo pidemmän aikaa puhuttu, että ihmiset käyttävät liian herkästi kyseistä materiaalia.
Tein muutama vuosi sitten puutarhakalusteita tavallisesta mäntylaudasta ja maalasin ne. Hyvin ovat kestäneet. Jalkojen pohjiin laitoin huopakaton teosta ylijääneitä suikaleita, jottei vesi pääse imeytymään puuhun.
Jos jonkinlaisen kaiteen meinaa tehdä -ilmeisesti höylätystä puusta- niin mielestäni esim.pensselillä levitettävä kyllästysaine riittää. Vielä kun sittaa useamman kerroksen, niin hyvä tulee.
Kestopuun kestoikä on n. 4-5 kertaa pidempi, kuin kyllästämättömän, joten aika kauan kyllästämätönkin puu hyvänä pysyy. Mutta jos kestopuuta haluaa laittaa, niin mikäs siinä.
Oltiin tikkurilan mainoksen uhreja ja käsiteltiin neljään kertaan eli 1. valttaus 2. Öljypohja 3. Ultralla kahteen kertaan. Kova homma, mutta hieno lopputulos ainakin uutena. Kestosta en tiedä koska operaatio saatu vasta loppuun. Voin kommentoida paremmin n. 10 v. päästä. Helpointa käsitellä päreinä.
Miten Ultra voi pysyä laudassa, joka maalataan ympäri joka puolelta. Käsittääkseni akrylaatti toimii hyvin ulkovuorauksessa, joka tuulettuu takaa, mutta ympäriinsä maalattu kaidepuu ei tuuletu mistään. Puussa tapahtuu kumminkin kosteusvaihtelua, joten akrylaattinen "muovitakki" lähtee aika äkkiä pois!
Öljymaali on sopivampi maali ympäriinsämaalattuihin lautoihin. Vai maalasitko Ultralla vaan ulkopuolen??
mänty ei kuulu ulos eikä männystä tehdyddä pinnassa tule koskaan lukemaan stavuotiaita tekstejä! jos laitat käsittelemätöntä puuta niin puunsuoja alle, eka maalaus puoliksi ohennettu puunsuojalla tms, pintamaali. käytä ulkomaaleja (itsellä oli öljy-teho) tai ovi ja ikkunalakkaa jolla jatkossa itse maalailen kaikki kiiltäväksi jos ovat sorvattua pintaa.
kyllästys menee tavallaan hukkaan jos se suojataan vielä uudelleen maalaamalla.
Kyllähän mänty ulkona kestää hirtenä jopa vuosisatoja kunhan on kaiken aikaa pitävä katto päällä. Sisäpuoli on äkkiä entistä kamaa jos katto vuotaa. Samoin alahirret lahoavat jos rakennus painuu liian alas kasvillisuuden joukkoon, jolloin tuuletus ja kuivuminen ei toimi.
Edellä mainitsemani aitan vuosiluku pitää paikkansa, koska sama vuosiluku täsmää kahdessakin eri asutushistoriaa koskevassa teoksessa mainittuun torpan perustamisaikaan. Seudulla on vanhempiakiakin rakennuksia, joiden historia tiedetään.
Vanhaa hirttä on aika vaikea pilata edes maalauksella tai muilla puunsyöjäaineilla, koska halkeilu sallii tuulettumisen.
Vuosiluku on aitan koillispuolella, joten se on säilynyt erittäin hyvin. Kaakkois- ja lounaispuolella hirsi on luonnollisesti halkeillut enemmän ja aurinko on tehnyt työtään, mutta hirret ovat niissäkin terveet.
Ainut vanhastaan maalattu kohde koko pihapiirissä on saunan ovi, joka on vedetty keltamullalla. Sellainen se on ollut koko minun ikäni ajan. Maali on kulunut suurelta osin pois. Sen voisi helposti uusintamaalata vastaavalla maalilla ilman raaputusta nyt tai voisi odottaa muutaman vuosikymmenen lisää tai sitten jättää maalaamatta. Puulla ei ole mitään hätää... Maalaus on siinäkin tapauksessa vain esteettinen kysymys.
kyllä mun isovanhemmat on aina olleet sitä mieltä ettei männystä tehdä mitään jos muuta on tarjolla.. katon se vaatii päälleen ainakin.
kyse olikin nyt kaiteesta ja kyllä meillä mäntykaiteessa kasvoi muutaman vuoden kuluttua niin nättejä sieniä että persompi olisi soosin tehnyt!
Mikäs on Tikkurilan ohje kestopuun maalaukselle, aloitetaanko valtilla?
-Ossi-