Ajattelen olevani kamalan ruma. En ole ainoastaan minä vaan muutkin niin ajattelee. Minu on kiusattukin. Minula on iso nenä, pyöreät rumat silmät ja kaiken plussaksi läski. Joskus jopa itse pystyin sietämään itseäni mutta nykypäivinä takerrun joka ikiseen sanaan ja päivä päiältä näen itseni aina vain rumemmaksi. Kukaan ei halua minua naisekseen. Kaikki on paljon nätimpiäkin. Lihavuus ei ainoastaan ole se mikä saa minut surulliseksi vaikka ensin niin ajattelin. Se rumuus vain on. MOnet lihavat naiset on todella kauniita minuun verrattuna. minulal ei ole leukaa ja unelmoin meneväni jonnekin leikkaukseen. Katsoin videoita miten se tehdään niin hyi että miten kamalalta se näyttää! En todellakaan uskalla mennä sellaiseen vaikka se saisi minut ehkä edes hieman kauniimmaksi. Minulla on niin sanotusti Hjallis--leuka. Näytän ihan siltä. Sentään jotain lohduttavaa etten ole ainoa! Mutta se häiritsee minua itseäni enkä koskaan saavuta mitään elämässäni koska häpeän tehdä yhtään mitään! Minulal ei ole kavereita koska en pysty puhumaan ihmisille koska häpeän ääntäni. En voi mennä treffeille koska hävettää oma ulkonäkö. Parempi kuin en olisi syntynytkään niin ei tarvitse yököttää vastaantulevia. Olen ihan turha ihminen. en saa mitä haluan, päinvastoin; tuhoan kaiken muilta. Olen epäonnistunut niin monessa asiassa. Tuosta leeuasta. Se on ihan kamala. Joskus jopa "työnnän" alahampaitani/leukaa eteenpäin että se "kaksoisleuka häviää"/työnnän päätäni eteempäin. Kuvissa varsinkin teen niin ettei kaksoisleuka näy. Muulloin se näyttää oudoltakin kun pää on eteenpäin. pitääkö minun koko elämäni harrastaa tuota? no sivusta päin se näyttää hirveältä. Kuin minulla olisi pitkä kaula mutta leuka yhdistyy kaulaa Ihankuin jonkun tikun päässä olisi iso pallo. Minulla sentään on kaulaa mutta sitten sellainen heltta. Nojaa. Tulipa tekstiä..
Olen ruma
Sadl
8545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et oo ainoo joka aattelee olevansa ruma.. maailma on täynnä ihmisiä jotka aattelee niin ja ei koko maailma sentäs pyöri sun ympärillä: ei ne kaikki vastaantulijat varmasti aattele et oot ruma! :) tsemppiä sulle ja mä oon ihan varma että kunhan vähän kasvat ja tajuat itsekin että sisäinen kauneus on ulkoista kauneutta parempaa löydät varmasti jonkun joka rakastaa sinua koko sydämestään :)
Rumuudella ei ole mitään vitun väliä tässä maailmassa, kunhan vain selviät tämän.
ULKONÄKÖ EI OLE TEINIT KAIKKI KAIKESSA -.-
No ei todellakaan ole. Se on vain surullista koska Muut katsovat ulkonäköä. Ei se minua haittaisi, muttakun olen niin hirveän yksinäinen , koska en saa kavereita. Jos olisin samanlainen kuin he, niin olisi miehiä ja kavereita ympärillä. Mutta ei,.
sadl. ei sun kannata aatella et oisit ruma ole iloinen niin kyllä sut huomataan ja saat kavereita :) itekki oon yksinäine mul o vaa yks kunno kaveri.
Älä masennu! Mä tiädän ton tunteen! No mä laihduin ku kuntoilin ENKÄ laihduttanut (se ei auta, ja lihot kaiken takaisin) Ja se tekee susta jo paljon kauniimman, jos hehkut itsetuntoa, Eli ajattelet vain että olet aivan normaali! Itse käytän meikkiä, joka edes auttaa vähän. AINOA MITÄ PITÄÄ MUISTAA ON ETTÄ MUISTA OLLA ITSEVARMA! en mäkää mielestäni oo kaunein näky, mutta kaveritki sano että näytän paremmalta kun rupesin olemaan itsevarma. En jaksaisi kirjoittaa, nutta kirjotetaan nyt! Muista: älä laihuta, vaan liiku, ole ITSEVARMA ;), älä yritä muuttaa itseäsi, tai rupea ajattelemaan itsestäsi muuta mitö et ole, vaan koska muut sanoo jtain. Pärjäile!! :)
Olen yrittänyt ajatella että olen normaali. Olen todella yrittänyt, mutta aina minusta tuntuu että en ole hyvä. Koska en ole normaali. ei siitä mihinkään pääse. Ei se auta mitään, mitä ajattelen. Joka kerta kun tapaan kaverini niin se vetää minut syvemmälle suohon. Ei varmaan pitäisi olla kenenkään nuoren kanssa tekemisessä, koska olen kateellinen ja silloin menen mäkeä alas. :-(
Hei,
Niinkuin aiemmissa kommenteissa tuleekin esille se, että ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa. Tulisi kuitenkin muistaa, että me olemme kaikki persoonallisia ihmisiä ja hyviä tällaisina mitä olemme.
Vaikutat kirjoituksissasi siltä, että mietit asiaa paljon. Oletko jutellut asiastasi esimerkiksi vanhemmillesi, koulun terveydenhoitajalle tai muulle aikuiselle? Olisi tärkeää, ettet jäisi pohtimaan asiaa yksin vaan keskustelisit siitä jonkun kanssa. Samalla saattaisit saada myös tukea, tietoa erilaisista paikoista, josta voit saada apua sekä lisäksi käytännön vinkkejä tilanteesi parantamiseksi.
Muista, ettet todellakaan ole turha ihminen. Jokainen ihminen on arvokas sellaisenaan!
Kaikkea hyvää,
Jyvässeudun Saappaan nettipäivystäjät
salille, ja 2000luvun traineri pistää sun läskit heilumaan.