sijoitettuna 4-vuotta

Ei kai kukaan voi tietää mahdollisuuksista näin vähäisillä tiedoilla. Se että alunperin annoit/isä sai huoltajuuden syystä tai toisesta & sinulla meni aikaa ennen kuin menit katsomaan lasta sijaisperheeseen ei kieltämättä tee hyvää lähtökohtaa saada lapsi itsellesi.

Mutta jos elämäsi on kunnossa niin älä anna sen vaikuttaa... Siis sek että huoltajuuden saaminen olisi epätodennäköistä. Taistele lapsestasi! Siis jos uskot todella, että lapsesi olisi parempi olla sinun kanssasi kuin siellä missä on nyt. Jos hänellä on nyt parempi kiin olisi luultavasti luonasi, anna hänen jäädä, älä riepottele vain saadaksesi näyttää jollekin.

Älä odota liikaa liian pian. Onko sinulla työpaikka? Jos ei niin hommaa sellainen. Hoida itseäsi, etsiydy terapiaan jos sitä tarvitset. Pidä kodista hyvä huoli. Hommaa koti jossa lapselle oma huone tai nurkkaus. Pyydä saada lapsi luoksesi yökylään, aluksi silloin tällöin ja jos menee hyvin niin säännöllisesti kerran kuukaudessa. Ole avoin ja ystävällinen sijaisvanhemmille. Kysy voisitko soittaa lapselle. Jos sinulla on alkoholi tms. ongelma, joida se kuntoon (lopeta juominen kokonaan).

Taistele, älä luovuta. Ole kärsivällinen. Hommaa hyvä asianajaja (senkin vuoksi tarvitset työpaikan jos sinulla ei jo ole). Jos teet kaikki nämä, sinulla voi olla mahdollisuus saada lapsesi huoltajuus. Jos se on tärkeää sinulle, teet sen kaiken ja enemmänkin, aivan kaikkesi, vaikka olisi mahdollisuus olisi hyvin pieni.

On vakituinen työpaikka, omakotitalo, sijoitetun lapsen velipuoli täällä kotona, toinen tulossa :) Lapsen on toistaiseksi hyvä olla sijaisperheessä, toivottavasti ajan kanssa tilanne muuttuu ja hän voisi tai haluaisi muuttaa äitinsä luokse.
Ei minulla ole tarvetta mihinkään terapiaan,eikä minulla ole mitään ongelmia. Elämme normaalia perhe-elämää nykyisen ihanan mieheni kanssa. Molemmat käy töissä ja hoitaa asiansa mallikkaasti.
Sijaisperheessä asuvalla lapsellani ei ole puhelinta, ja minulle sanottiin, että hänelle ei saa soittaa. Palaveri oli juuri ja lapsen isä, hänen yh:na halusi, että nämä tapaamiset jatkuu edelleen samalla tavalla kuin tähänkin asti, etten saa lasta kotiini. Mutta lapsen isän sukulaiset/vanhemmat saavat pitää viikonloppuja, isä ei halua tapaamisia lapsen kanssa kuin silloin, kun lapsi tulee mummola-viikonlopulle ja isä näkee lasta siinä samassa. Mielestäni erikoista toimintaa, koska itse haluaisin viettää lapseni kanssa kaiken mahdollisen ajan, mutta tapaamisia ei vain anneta lisää! :( Ehdotin isälle myös yhteishuoltajuutta, mutta tämäkään ei sovi isälle. Enkä ymmärrä, että mitä niin pahaa minä olen tässä tehnyt, että tällätavalla kohdellaan? Isä halusi yh:n, eikä sitten kuitenkaan jaksanut/ehtinyt lapsesta huolehtia, eikä vastuuta halua ottaa edelleenkään. Minua ei ole edes kuultu ikinä missään palaverissa, kaikki on kirjattu eromme jälkeen siten, miten tämä katkera iex-mies on silloin halunnut asian (omaksi edukseen) kertoa sossuille.
Itse olen ollut niin nuori ja yksin silloin, etten ole edes tajunnut laittaa vastaan, kun heti uhattiin oikeudenkäynneillä ym. ja kaikki kääntyivät miua vastaan, jopa lastensuojelu!