Julkisivuremontti

Putkiremontti on jo tehty taloyhtiöön, 28 m2:lle maksoi 22000 € n. 4 v sitten.
Oma kolmioni 81 m2 eri yhtiössä tulee olemaan kallis, kun putkiremonttia maksetaan. Siinä on keittiö, kh. sis wc ja vielä toinen wc.

Muistan että hissin rakentamisesta riideltiin yhdessä paikassa niin paljon, että alakerran väki ei saanut käyttää hissiä koska ei halunnut maksaa mitään hissistä.
Hissiin asennettiin lukko ja avaimet saivat vain ylimpien kerrosten osakkeen omistajat (ja niiden asukkaat). Ne jotka maksoivat hissin rakentamisesta, saivat avaimet...

Kyllä kerrostaloasuminen on ihan pervoa. Remontteja riittää ja ne maksavat paljon enemmän kuin omakotitaloissa. Omakotitaloissa, ainakin maalla ja pikkukaupungeissa, ei ole huijareita nostamassa remonttien hintoja.
Paikalliset rakennusmiehet eivät saisi ikinä enää töitä maalta, jos rokotus olisi sellaista kuin Helsingissä. Onneksi meillä on myös omakotitalo maalla oman kaupunkikolmion lisäksi. Itse asun vielä muutaman vuoden kaupungissa. Kohtahan täällä olenkin ollut jo 40 v.

Tuosta julkisivuremontin oikeudenmukaisesta jakautumisesta sanoisin, että ulkoseinäpintaa on kaksioissavarmaan 2 kertaa niin leveälti kuin yksiöissä. Eikö se silloin mene ihan oikeudenmukaisesti? Mutta parvekelasituksen hommaaminen pistää heti silmään hallituksen esityksessä.

Nuo kaksi alinta esimerkkiä ovat täysin päättömiä. Viemäriä ja kattoa käyttävät kaikki asunnot yhtä paljon. Tuo ei kelpaa miksikään esimerkiksi. Opiskele matematiikkaa ja logiikkaa yliopistossa laudatur-tason verran, niin puhutaan sitten lisää.

Noilla hinnoilla ei kukaan nauti mistään vaikka olisi mitä sponssausta sinun mielestäsi neliöperusteisessa kustannusten jaossa.

Mieti, mitä nuo asiat maksaisivat omakotitalossa. Ei oikesti paljon paskaakaan, kun itse pääsee valitsemaan tekijät eikä tarvitse huijareita palkata. Onhan 1-2 kerroksinen omakotitalo jo rakenteellisesti aivan eri asia, kun putkistoja korjataan.

Putket pitäisi kaikissa erilaisissa talotyypeissä vetää niin, että ne pystyisi vaikka maallikko uusimaan noin vain. Kehiteltävä jotain Lego-tyyppisiä helppoja ratkaisuita sekä putkien reitit niin, että juuri mitään ei tarvitse piikata auki.

No älä sitten osta sitä osaketta tuollaisesta talosta. Juuri tämän takia osakkeen kauppaa tehdessä jaetaan se yhtiöjärjestys, josta voit katsoa millaisia maksuja voi tulla ja kenen vastuulla rakenteet ovat. Jos ostat parvekkeettoman asunnon talosta, jossa on muilla parvekkeita, niin tiedät jo silloin ostaessasi, että niistä tulee kuluja myös sinulle.

Parvekkeiden lasitus on muuten yleensäkin kaikkien etu, koska lasitus vähentää parvekkeiden kulumista ja siten tulevien remonttien tarvetta. Parvekelasitus ei ole pelkästään mukavuusasia. Omassa noin 30 vuotta vanhassa yhtiössämme näkee selvän eron lasitettujen ja lasittamattomien parvekkeiden kunnossa.

Ja kun laki niin sanoo. Toisaalta saat esimerkiksi täysin aiheetonta hyötyä LVIS saneerauksessa, koska melkein kaikki kylpyhuoneet ovat käytännössä samansuuruiset, uuden valokaapeloinnin asentaminen maksaa kutakuinkin saman verran jokaisen huoneiston kohdalla, mutta isot asunnot maksavat suhteessa enemmän vesi- ja viemärijärjestelmien, sekä sähkö- ja tiedonsiitokaapeleiden perusverkoston kustannuksista.

Rakennuksen elinkaaren aikana nuo kustannukset kyllä tasaantuvat varsin tehokkaasti.

Höh ja muutamat muutkaan eivät näytä ymmärtävän koko as.oy käsitettä.
Sehän on yhtiö, joka omistaa koko talon ja kaikki sen asunnotkin parvekkeineen päivineen. Kun ostaa tällaisen yhtiön osakkeita tietyn määrän, niin ne yleensä myös oikeuttavat tietyn yhtiön omistaman huoneiston hallintaan ja antavat yleensä osakkeiden tai asunnon pinta-alan mukaisen äänimäärän yhtiön asioista päätettäessä.
Vastuunjakoperiaatteen mukaisesti toki asunnon sisäpinnat kuuluvat asukkaan vastuulla ja kustannuksilla ylläpidettäviksi, mutta kaikki kiinteät ja ulkopuoliset rakenteet ylläpitää ja korjaa yhtiö.
Jos parvekkeet kaipaavat remonttia, on yhtiön hallinnon huolehdittava niiden kunnostamisesta jo lainkin mukaan, ennen kuin suurempia vahinkoja tai haittoja ilmenee. Päätöksen remontista tekee yhtiö, eli sen osakkaat, yhtiökokouksessa hallituksen esityksestä. Kukin voi käyttää äänimääräänsä, joko remontin puolesta, tai vastaan ja enemmistön päätös ratkaisee.
Jos enemmistö yhtiöstä päättää niin yhtiön parvekkeet korjataan ja remontin kustannukset maksaa yhtiö, eli käytännössä jokainen osakas osuutensa mukaisesti yhtiöstä.
Tässä on kysymys yhtiön rakennuksen kunnossapidosta ja jälleenmyyntiarvon säilyttämisestä, eikä sillä ole mitään merkitystä, kenen käytössä parvekkeita on tai ei ole.
Kukaan ei omista parveketta, mutta yhtiöstä voi ostaa sellaisen osakesarjan, että siihen liittyy hallintaoikeus yhtiön huoneistoon, johon kuuluu myös yhtiön parveke.