Kysymyksiä kustantajalle?

Olen tällä viikolla Helsingin Kirjamessuilla, jossa vähän haistelen, mikä kustantamo julkaisee mitäkin, eli kenelle minun kannattaa käsikirjoitukseni lähettää, kun se on valmis. Jos kaikki menee suunnitellusti, tapaan messujen aikana Teoksen, Otavan, Kariston ja Tammen edustajat ja saan viisitoista minuuttia aikaa joko puhua romaanistani tai kysyä kysymyksiä.

WSOY:n kanssa minulla kävi niin, että tapaamani henkilö myönsi suoraan, ettei tiedä juurikaan fantasiasta, joten kysyin sen sijaan kysymyksiä, jotka saattavat kiinnostaa teitäkin. Kysymykset ja vastaukset muuten löytyvät täältä: http://kirjailijana.varjohovi.net/

Minulla on vielä kaksi kysymystä, jotka luultavasti esitän Teoksen edustajalle, mutta tajusin, että täällähän voi olla joku, jonka mielen perukoilla polttelee kysymys, jota en ole itse vielä tullut ajatelleeksi. Jos teillä siis on hyviä kysymyksiä esittää kustannustoimittajalle, jättäkää ne ihmeessä ketjuun niin saatan kysyä niistä muutaman. Vastaukset sitten ilmestyvät päivän päätteeksi edellä linkattuun blogiini.

21

340

Vastaukset

  • Ystävällistä sinulta, kun tarjoat mahdollisuutta. Tekisi mieleni kysyä, että mitä vikaa on kässärissäni ;-)
    Mikä on halutuin genre tällä hetkellä?
    Onko tavallisella pulliaisella mahdollisuuksia?

  • hei! itsekin harkitsin meneväni wsoy:n puheille, mutta myöhästyin. kirjoitin kuitenkin eilisillalla kysymyksiä valmiiksi ja tässä niistä muutama (kirjoitan nuorille aikuisille, joten karsin tästä kaikki lanuun liittyvät kysymykset pois):

    1. Millainen on hyvä alku? Voiko ensimmäisen luvun liika toiminta olla haitaksi?
    2. Mikäli romaanissa on aukkoja tai epäluotettava kertoja, tuleeko näistä mainita kustantajalle saatekirjeessä?
    3. Millainen on hyvä saatekirje?
    4. Oikeinkirjoituksen merkitys. Kumpi on tärkeämpi: tarina vai kieli?

  • Kolme tuhannesta kertoo aika paljon tasosta kustantajan vinkkelissä. Myös nopeasti tehdään päätös joutuuko käsikirjoitus jatkoluettavaksi tai ulos pelistä. Mutta nämä ovat itse asiassa hyviä, voisiko jopa sanoa, inspiroivia tietoja.

    Mun kysymys: kuinka usein esikoiskirjailijan kirjan nimi pysyy, kuinka usein se muuttuu kustannusprosessissa?

    • Sen kuulin myös, että hyvin yleinen ongelma fantasian puolella on se, että suuri osa käsikirjoituksista ovat erääntyylisiä fan ficejä. Niistä siis puuttuu se oma näkemys kokonaan, ja kopioidaan jotakin jo olemassa olevaa. Kustantaja etsii aina jotakin uutta, eli jo kerrottua tarinaa ei kannata lähettää matkaan.


  • Fantasia on varmaan hankala genre saada läpi kotimaisella markkina-alueella, mutta toisaalta, jos saa jotakin omintakeista aikaiseksi, läpimurto voi olla olemassa. Tai sitten ei. Ehkä tämmöisiä ei liiaksi kannata pohtia, tiedostaa, mutta ei pohtia loputtomiin. Jotta luovuus ei jumiutuisi.

  • Ilmeni, että Kirjamessujen aikataulut oli merkitty tauluun väärin, joten Teos on vasta huomenna. Sen sijaan tapasin tänään Liken kustannustoimittajan, jonka kanssa muuten todella nautin keskustelemisesta. Kiitos hänelle siitä.

    Tässä päivän kysymykset. Vastaukset löytyvät blogista.
    1. Kuinka paljon kustannustoimittaja ehdottaa käsikirjoitukseen rakenteen muutoksia, esimerkiksi kappaleiden tai jopa lukujen siirtämistä?
    2. Jos kirjoittaa trilogiaa ja lähettää vasta ensimmäisen osan, kuinka seuraavista osista kannattaa kertoa? Onko esimerkiksi synopsis hyvä?
    3. Millainen on hyvä saatekirje?
    4. Kumpi on tärkeämpi, kieli vai tarina?
    5. Kuinka usein kustantaja ehdottaa teoksen nimen muuttamista?
    6. Mitkä ovat suosituimpia genrejä Suomessa?
    7. Mitä yleisiä ohjeita antaisit aloittelevalle kirjailijalle?

    Tulossa myös myöhemmin:
    - Ajatuksia saatekirjeistä. Älä lähetä samaa saatekirjettä kaikille kustantajille!
    - Muistiinpanoja ja ajatuksia paneelista aiheena "Tätä et tiennyt kirjasta", katsaus kustannusyhtiön kulissien taakse

    • Aivan mahtavaa, että jaat näitä tietoja täällä :-) Kiitos! Olisi tosi kivaa jos kehtaisit kysyä:

      Voiko huono saatekirje pilata käsikirjoituksen mahdollisuudet (viivästyttää käsikirjoitukseen tutustumista tai estää sen kokonaan)?

      Jos kirjoittajalla ei ole saatekirjeessä esitellä mitään kirjoittajaopintoja tai voitettuja kirjoituskilpailuja, hidastaako se käsikirjoitukseen tutustumista?

      Tehdäänkö kustannuspäätökset aina "könttinä" jossain kokouksessa, joka on aina suunnilleen samaan aikaan vuodesta, vai ripotellen, jokainen kustannustoimittaja itsenäisemmin pitkin vuotta?

      Ymmärrän kyllä, jos et kehtaa tällaisia kysellä, mutta täytyy silti yrittää, eihän sitä koskaan tiedä. Olet jo niin rohkea, että olet hakeutunut kustantajien kyselytuokioihin, mihin oma rohkeuteni ei välttämättä riittäisi :)


    • kgkhgg kirjoitti:

      Aivan mahtavaa, että jaat näitä tietoja täällä :-) Kiitos! Olisi tosi kivaa jos kehtaisit kysyä:

      Voiko huono saatekirje pilata käsikirjoituksen mahdollisuudet (viivästyttää käsikirjoitukseen tutustumista tai estää sen kokonaan)?

      Jos kirjoittajalla ei ole saatekirjeessä esitellä mitään kirjoittajaopintoja tai voitettuja kirjoituskilpailuja, hidastaako se käsikirjoitukseen tutustumista?

      Tehdäänkö kustannuspäätökset aina "könttinä" jossain kokouksessa, joka on aina suunnilleen samaan aikaan vuodesta, vai ripotellen, jokainen kustannustoimittaja itsenäisemmin pitkin vuotta?

      Ymmärrän kyllä, jos et kehtaa tällaisia kysellä, mutta täytyy silti yrittää, eihän sitä koskaan tiedä. Olet jo niin rohkea, että olet hakeutunut kustantajien kyselytuokioihin, mihin oma rohkeuteni ei välttämättä riittäisi :)

      Näistä yhteen osaan suoraan vastata. Kustannuspäätökset tehdään noin kaksi kertaa vuodessa erillisissä kokouksissa. Päätökseen osallistuvat kustannustoimittajien lisäksi myös kustannuspäälikkö ja markkinoijat. Päätökset tehdään suunnilleen niin, että kevään kirjat sovitaan syksyllä ja syksyn kirjat keväällä.


    • QotD kirjoitti:

      Näistä yhteen osaan suoraan vastata. Kustannuspäätökset tehdään noin kaksi kertaa vuodessa erillisissä kokouksissa. Päätökseen osallistuvat kustannustoimittajien lisäksi myös kustannuspäälikkö ja markkinoijat. Päätökset tehdään suunnilleen niin, että kevään kirjat sovitaan syksyllä ja syksyn kirjat keväällä.

      Kyllä ainakin minä sain sopimuksen jo heti puhelinkeskustelun jälkeen allekirjoitettavaksi. Eli kustannnuspäällikkö teki päätöksen heti. Kyseessä iso kustannustalo.


    • kKiRjailija kirjoitti:

      Kyllä ainakin minä sain sopimuksen jo heti puhelinkeskustelun jälkeen allekirjoitettavaksi. Eli kustannnuspäällikkö teki päätöksen heti. Kyseessä iso kustannustalo.

      En ihmettele. Tänään eräältä kustantajalta kävikin ilmi, että he kokoontuvat kerran viikossa ja käyvät saapuneet käsikirjoitukset läpi, josta sitten "käsis pari" siirtyy jatkolukuun. Käytännöt siis myös vaihtelevat kustantajalta toiselle.


  • Kustantajan puheille oli niin kova tunku, etten saanut tänään aikaa sekä Teokselle että Karistolle. Aikani Teoksen kanssa jäi myös lyhyeksi, koska aikataulut olivat jostakin syystä riistäytyneet käsistä. Kysymyksille jäi myös siinä mielessä huonosti aikaa, että tulimme kustannustoimittajan kanssa toimeen niin hyvin, etten olisi malttanut päästää häntä menemään ollenkaan. Sain hänen antamastaan palautteesta kirjoittamiseeni aivan uutta intoa, joten tästä vain täyttä höyryä eteenpäin kohti valmista käsikirjoitusta.

    Päivän kysymykset ovat tässä:
    1. Miten tiedostot kannattaa nimetä, kun lähettää käsikirjoituksen Teokselle?
    2. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota käsikirjoitusta editoidessaan?
    3. Miten Teoksessa suhtaudutaan trilogian ensimmäisen osan lähettämiseen?

    Tulossa lähipäivinä myös tietoa muun muassa siitä, mikä käsikirjoituksessa kiinnittää kustannustoimittajan huomion. Minulla vain on niin paljon muistiinpanoja, että niiden jäsentelemisessä voi mennä pari päivää.

  • Kiitos hyvin kattavasta ja mielenkiintoisesta blogistasi! Loistavan kattavat selonteot kirjamessujen keskusteluistasi ovat erittäin kiinnostavia.

    Oletko missään yhetydessä törmännyt siihen, että käsikirjoituksen voisi lähettää useammalle kustantajalle ja/tai mikä aika pitää odottaa, että voi toimie edelleen ellei vastausta kuulu?

    • Kiitos minultakin. Olet reilu tyyppi!


    • Liken kanssa puhuessa kustannustoimittaja sanoi ihan suoraan, että kannattaa lähettää usealle. Samaa kuulee epäsuorasti myös muilta kustantajilta, koska on myös niin, että kaikkia hyviäkään käsikirjoituksia ei voida ottaa kustannusohjelmaan sen vuoksi, että kustantamossa on jo olemassa samanlainen kirja tai kirjailija.

      Jollei kustantajalta kuulu vastausta kuuden kuukauden sisällä, ei voi kuin odottaa. Kerron vähän myöhemmin lisää siitä, miten hektistä kustantajien elämä kulissien takana on. Lyhyt selitys on kuitenkin se, että koska jokaiseen kustantamoon tulee helposti yli tuhat käsikirjoitusta vuodessa, jokaiseen niistä ei yksinkertaisesti pystytä reagoimaan. Tämä ei ole millään lailla välinpitämättömyyttä kustantajan puolelta, vaan yksinkertainen tosiasia.


  • Kitos QotD hyvistä jutuistasi, joista kerroit.

    Ja Maralle: totta kai kässärin voi lähettää useampaan kustantamoon ja pitääkin.

    • Kiitos Deccer vastauksestasi! Niin oudolta kuin se tuntuukin, olen luullut ettei niin voi tehdä. Minulla on novellinippu ollut liikenteessä yhdellä vuoden enkä ole kuullut mitään. Nyt taidan kokeilla sitä muuallekin. Kiitos vielä!


  • Mulla ei oo mitään kysyttävää sulta.

  • Ohi on! Tässä vaiheessa on jo pakko sanoa, että olen iloinen etteivät kirjamessut enää jatku, koska minusta ei olisi enää yhteenkään jatkopäivään. Uupuneena mutta iloisena siis takaisin kirjoittamisen pariin ja blogini varmaan rauhoittuu viikon sisällä ja muuttuu omaksi hiljaiseksi itsekseen. Kiitos vielä kaikille, jotka olette olleet mukana joko lukemassa tai esittämässä kysymyksiä. Sydäntä lämmittää tietää, ettei ole haaveineen yksin.

    Päivän kysymykset siis olivat:
    1. Minkälainen on hyvä alku?
    2. Onko prologi hyvä vai huono asia?
    3. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota käsikirjoitustaan editoidessa?
    4. Voiko huono saatekirje huonontaa käsikirjoituksen mahdollisuuksia?
    5. Onko tavallisella pulliaisella mahdollisuuksia?
    6. Mitä Tammi kustantaa? Mikä on Tammen kustannusfilosofia?

    Minulla oli myös listalla kysymys siitä, kohdellaanko käsikirjoituksia eri tavalla riippuen kirjoittajan ammatista, mutta kysymys joko unohtui kustannustoimittajalta tai hän koki sen epämiellyttäväksi. Haluan kuitenkin luottaa siihen, mitä eräs toinen kustannustoimittaja sanoi, että kaikkiin käsikirjoituksiin aina tartutaan sillä asenteella, että tämä voi olla "vau!". Monestihan käsikirjoitukset sitten eivät ole tällaisia, mutta meille kirjoittajille tosiaan yritetään antaa kaikki mahdollisuudet, joita meille vain pystytään antamaan. Jollen ole muuta oppinut niin ainakin sen, että kustantajat välittävät kirjailijoistaan syvästi. Luottavaisin mielin siis eteenpäin!

  • Suuret kiitokset näistä vastauksista! On ollut erittäin antoisaa lukea! Kiitos!

  • Iso peukku QotD:lle!!

  • Jälkipuintiahan on vielä luvassa, eli pysykää valppaina. En varmaankaan enää ilmoita uusista viesteistä täällä S24:n puolella, mutta tiedätte, mistä minut löytää. ;)

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.