Jos huoneessa on talvella kylmä niin tiivistyykö kylmyys jotenkin komeroihin?komeroissani on tuuletusaukot ainakin alhaalla...
Ja jos tiivistyy niin onko haittaa?
Ja jos tiivistyy niin onko haittaa?
Kylmyyden tiivistyminen
Niina
162995
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Yritänpä vastata, kun kukaan muu ei rohkene :)
Fysiikan lakien mukaan lämpö siirtyy aina kuumemmasta kappaleesta kylmempään. Niinpä lämpöä karkaa huoneesta kylmään komeroon sillä seurauksella, että huone jäähtyy, sitä enemmän, mitä kylmempää ulkona on. Näin etenkin, jos komeron ja huoneen välistä seinää ja ovea ei ole eristetty.
Onko kylmästä komerosta haittaa? Sanoisin, että ei muuten kuin lämmön karkaamisen ja lisääntyneiden lämmityskulujen muodossa.
Ilmeisesti asunnossasi on painovoimainen ilmanvaihto. Tällöin ilman virtaus on komerosta sisälle, joten mitään haitallista kosteuden tiivistymisilmiötä ei synny.
Mutta jos asunnossa on koneellinen ilmanvaihto, joka on väärin säädetty (sisällä ylipaine ulkoilmaan nähden), voi syntyä kosteusongelma. Tällöin nimittäin ilmaa voisi virrata huoneesta oven rakojen kautta komeroon ja sieltä edelleen ilma-aukoista ulos. Tässä tapauksessa lämmin ja kostea sisäilma komerossa jäähtyessään "itkisi" liiat kosteudet komeron kylmimmille pinnoille.
Voit tarkastaa tilanteen itse pakkasten aikaan. Mikäli komeron ulkoseinillä ja tuuletusaukkojen ympärillä on vettä ja huurretta siinä määrin, että vettä valuu lattioille, voi homeongelma syntyä.
Näitä kylmäkomeroitahan oli jokaisessa talossa ennen jääkaappien yleistymistä. Omien havaintojeni mukaan ne pysyivät yleensä talvellakin kuivina. Mutta siihen aikaan ei koneelisia ilmanvaihtoja ollut.
Lämmön karkaamista voit hillitä pienentämällä ilma-aukot kovilla pakkasilla hyvin pienelleen. Mutta jos kaikki asuntosi korvausilma otetaan komeroitten kautta, niin silloin aukkoja ei auta tukkia juurikaan. Muuten ilmanvaihto menee huonoksi ja kosteutta alkaa tiivistymään esim. ikkunoihin ja muihin kylmiin nurkkiin.
Avain kysymys onkin, että ovatko komerojen ilma-aukot osa tai peräti ainoa korvausilmareitti talosi ilmanvaihtosysteemissä, vai ovatko ne pelkästään komeroiden tuuletusta varten? Jälkimmäisessä tapauksessa voit sulkea ne lähes täysin talvikaudeksi. Edellisessä tapauksessa niitä EI SAA sulkea tai edes paljoa pienentää.
Onko korvausilmapisteitä muualla kuin komeroissa?
Pitkä vastaus. Toivotavasti se oli myös vastaus kysymykseesi :)
selvitykseen nykyisen koneellisen ilmastoinnin osalta kohdan, että ei asunnossa kokonaisuudessaan ole lievää ylipainetta, vaan ainoastaan oleskelu- ja makuuhuoneissa.
Keittiössä, pesutiloissa ja vessassa pitää olla lievä alipaine.
Ei edes makuuhuoneissa saa (mielestäni) olla ylipainetta ulkoilmaan nähden. Silloinhan nimittäin ilma pyrkisi makkarista (sen lisäksi että se menee kohti pesutilojen poistoja) myös mahdollisten seinävuotojen kautta ulos, jolloin on riski eristeitten kostumisesta.
Makkarissa on pitää olla ylipaine suhteessa pesutiloihin (tai niihin huoneisiin, mistä poisto on tehty) mutta alipaine suhteessa ulkoilmaan. Eli siis pesutilojen alipaine suhteessa ulkolmaan tulee olla suurempi kuin makkareitten alipaine ulkoilmaan nähden.
Näin olen ymmärtänyt ja oman asuntoni säätänyt, vaikka en ole mikään alan asiantuntija.
Otat puhaltimella ilmaa ulkoa ja puhallat sen makkariin mutta makuuhuoneessa ei saa nousta paine. Miten se ilma menee sitten poistoista?
Juuri senvuoksi höyrysuluissa ei saa olla reikiä, että niistä reijistä pakenee ilma, joka on tarkoitettu postuvaksi poistoista ulos.
Homma menee niin, että sisään puhalletaan ilmaa vähemmän kuin mitä puhalletaan sisältä ulos. Täyskoneellisessa ilmanvaihdossa on kaksi puhallinta. Niiden toiminta, tai tarkemmin ilmavirtaus, säädetään niin, että ulos menee enemmän ilmaa kuin sisään tulee. Näin saadaan aikaiseksi alipaine koko huoneistoon. Jos makkarin ovet ovat liian iiviit, niin silloin syntyy oven suljettuna ollessa helposti ylipainetilanne (ulkoilmaan nähden). Siksi ovien ka kynnyksen tai lattian väliin jätetään usein rako.
Jos on pelkkä poistopuhallin, niin silloin säätö ei ole niin tarkkaa. Ongelma on useimmiten riittävän korvausilman saannissa.
Mikä on kylmäkomero?Meillä "komeroita" jotka on syvennetty seinään joissa hyllyjä ja ovi.Ovatko näitä kylmäkomeroita?Me säilytämme niissä vaatteita.Asumme v.63 valmistuneessa kerrostalossa ja kyllä siihen aikaan varmasti oli jääkaappeja...
Mietin vaan...
Usein tällainen ns. kylmäkomero oli keittiön yhteydessä. Noin se oli tehty, kuten kuvaat. Erona tavalliseen vaate- tai säilytyskomeroon, joita tehtiin aivan samalla tavalla, oli tuuletus aukko/aukot tai venttiilit ulos. Niitä säätämällä komero saatiin talvella pysymään kylminä ruuansäilytyskomeroina. Komeroita tehtiin ennen vaatehuoneitten ja huonekaluliikkeistä ostettujen palapelilastulevykaappien esiinmarssia.
Vanha keksintöhän se jääkaappi on, varmaan jostain 30-luvulta ellei kauempaakin. Mutta ei ne kovin yleisiä olleet vielä 60-luvulla tavallisissa duunariperheissä. Ne alkoivat yleistyä vasta 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa. Muistelenpa omalla lapsuuden omakotialueellakin jääkaappin tulleen useimpiin koteihin vasta television jälkeen. Televisioita taas alettiin hankkia 60-luvun alussa.
ilma kulkee pelkkien ukaasien mukaan. Pyydän anteeksi olen tähän saakka uskonut, että paine-erot liikuttelevat ilmaa.
Ukaasit ei vaikuta ilman kierto reitteihin mitenkään. Sen sijaan paine-erot vaikuttavat. Talossa on käytännössä aina kaisi erilaista ilmankiertoa. Hallittu ja hallitsematon. Hallittu tapahtuu suunnitelujen reittien kautta (ilmastointi). Hallitsematon taas erilaisten rakenteissa olevien reikien kautta (mm. kosteussulkujen reiät, ovien ja ikkunoiden raot.).
Ilma ei tosiaan virtaa mihinkään, ellei ole paine-eroa. Talon sisällä tulee olla paine-ero tulopuolen ja poistopuolen välillä, muuten ei ilma sisällä kierrä eikä vaihdu. Lisäksi jostain on tultava sisälle korvausilmaa poistetun ilman tilalle. Tämä on ensimmäinen ehto ilmastoinnin toiminnalle. Tässä tapauksessa hallittu ilmankierto on tuloputkesta poistoputkeen ja hallitsematon ilmankierto seinänreikien kautta ulkoa sisälle ja edelleen poistoputkeen. Tämä on ilmastoinnin reaalinen tavoitetila. Koskaan ei hallitun ilmastointin tulo- ja poistovirtausta pysty säätämään niin tarkasti, että virtaukset olisivat aina täsmälleen tasapainossa, jolloin ilman virtausta rakenteiden läpi ei esiinny. Tasa-painotus tavallaan hoidetaan tuon oikean suuntaisen hallitsemattoman virtauksen avulla.
Toinen ehto liittyy talon kosteussulkuihin ja kastepisteeseen. Jotta ilma ei virtaisi kosteussuluissa olevista rei’istä (niitä on joka talossa) sisältä ulos, pitää talon sisällä olla alempi ilmanpaine kuin ulkona. Tällöin hallitsematon ilmavirtaus on oikean suuntainen, eli reikien läpi ulkoa sisälle.
Ylipaine taloon syntyy, kun tulopuoli työntää ilmaa sisälle enemmän kuin poistopuoli kykenee poistamaan. Ylimääräinen ilma nostaa ilmanpaineen talon sisällä korkeammaksi kuin ulkona. Ja HUOM. ilmastointi sinänsä toimii eli ilma kiertää kyllä talon sisällä. Ylimääräinen ilma vaan etsii uuden reitin ulos, eli se menee mahdollisten seinänreikien, ovenreikien ja ikkunanrakojen kautta sisältä ulos.
Tässä tapauksessa ne kaksi ilman kiertoa ovat: ilmastoinnin tuloputkesta poistoputkeen ja tuloputkesta seinän läpi ulos. Tämä tilanne ei ole toivottu, koska sisältä ulos rakenteiden läpi virtaava ilma luovuttaa jäähtyessään kosteuden seinärakenteisiin ja voi pahimmillaan aiheuttaa kosteusvaurion talon rakenteisiin.
Tässä puhutaan siis kahdesta paine-erosta: Paine-erorosta sisä- ja ulkoilman välillä, ja talon sisäisistä paine-eroista. Molemmat pitävät yllä ilman kiertoa.
Sinä et taida erottaa näitä kahta asiaa toisistaan...
PS. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ikkunoiden ja ovien raot voivat olla osa hallittua ilmankiertoa, korvausilmaa siis otetaan niiden kautta. Täyskoneellisessa ilmanvaihdossa nämä reiät pyritään tukkimaan.
enää jäljellä asennevamma. Eli jos ilma liikkuu huoneesta A huoneeseen B on huoneitten välillä pieni paine-ero ja piste.
ilmastointi terminä on esityksessäsi väärä, ehkä koneellinen ilmanvaihto kuvaa toimintaa paremmin.
Lisäksi ilmankiertoa tapahtuu huoneiston sisällä paineesta riippumatta eli ilman lämpötilaeroista ja siten ilman tiheyserosta johtuen. Tiheyseroista johtuu myös, että samanaikaisesti rakennuksen yläosissa saattaa olla ylipaine ja alaosissa alipaine ulkoilmaan nähden.
Ilmanvaihto on tosiaan oikeampi termi.
Ja kierron sijasta olisi pitänyt puhua ilmanvaihdosta. Vaikka kyllähän siinäkin ilma kiertää, ulkoa sisälle ja takaisin ulos ;D
Liikkuuhan se ilma toki sisällä, vaikka ei vaihdukaan. Huomasin sen kyllä edellistä kirjoittaessani, vaikka en viitsinyt pitkään sepustukseeni sitä enää lisätä.
Alunperinhän taisi puhe olla siitä mikä osuus paine-eroilla on ilman vaihtumiseen ja liikesuuntiin. Ja siitäkin, onko ulkoilman ja sisäilman välillä paine-eroa ja vaikuttaako se jotenkin mahdollisten kosteusvaurioiden syntyyn. Sitä yritin Viljolle selittää, mutta ilmeisen turhaan.
Kovien pakkasten jälkeen nopea lauhtuminen saa aikaan ainakin "harvassa" rakennuksessa voimakkaan kosteuden tiivistymisen pintoihin. Yhdessä rakennuksessa ulkoilman lauhtumisen myötä kaikki pinnat (hirret, huonekalut, hellat yms.) oli paksun kuuran peitossa. Tämä johtuu siitä, että kylmillään oleva talo jäähtyy pakkasella sisäpinnoiltaan lähes saman asteiseksi ulkoilman kanssa. Kun esim. pitkäjaksoinen pakkasjakso lauhtuu esim. yhdessä päivässä plussan puolelle, ovat talon sisäpinnat kuitenkin vielä voimakkaasti pakkasen puolella ja plusasteinen kosteampi ilma tiivistyy pinnoille.
Saman ilmiön näkee luonnossa, kun puut menee välillä "kuuraan"
Monen kesämökin homehtumisen syy voi olla tässä.
Totta. Kylmillään olevan mökin ilmanvaihto on tarkaa hommaa. Ei liikaa, mutta ei liian vähänkään.
Tosin kuura voi tulla seiniin ja puihin myös pakkasen kiristyessä (ylimääräinen kosteus tiivistyy ilmasta aina jollekin pinnalle, tai tulee sateena maahan). Pakkasen lauhtuessa taas alueelle virtaa lämmintä kosteampaa ilmaa, josta vettä kerääntyy huurteena puiden kylmille oksille ja esim. tiilitalojen kylmiin ulkopintoihin.
Naapuri just purki peltikattonsa ja pisti alle aluskatteen. Nuukana miehenä säästi rakennusvaiheessa tonnin pari turhasta kelmusta.
Siinä vaiheessa sitten huomasi, että ei ne niin turhuutta olis olleetkaan, kun kun lämpötilojen vaihtuessa pellin alapinta huurtui ja aika-ajoin huurteet suli ja kasteli yläpohjan villat. Tuli säästölle hintaa... tyhmäksi nimitteli mies itseään...
Mistähän johtunee, että huurretta ei kerry lainkaan tai sitä kertyy vain hyvin vähän aluskatteen alapintaan verrattuna siihen, kuinka paljon sitä kertyy pellin tai tiilen alapintaan?
Uskoisin, että mitä enemmän materiaali on varannut itseensä "kylmää tai kuumaa" (metalli(materiaalin tiheys), paksu materiaali esim hirsi(suuri massa) jne.) sitä kauemmin se kestää esim. ilman lauhtuessa lämpötilan tasoittua näissä materiaaleissa.
Aluskate on ohut (vähän varaava), joten se jäähtyy ja lauhtuu nopeasti ja tiivistyminen jää vähäiseksi. Lisäksi aluskatteessa on eristeen puolella nukkapinta, joka sitoo kosteuden ja estää pisaramuodostuksen (eli kosteus ei tiivisty noroiksi) ja luovuttaa kosteuden tasaisesti pois, mikäli eristeen ja aluskatteen välissä on riittävä tuuletusväli.
Tätä aanailin itsekin syyksi. Aluskatteen heikko lämpökapasiteetti, siitäpä se varmaan johtuu. Hyvä pointti myös tuo nukkapinnan vaikutus.