Onko joitakin eroja ilmantiiveystutkimuksella tai lämpökamerakuvauksella?
Kysymyksessä on uusi talo.
Kysymyksessä on uusi talo.
Ilmantiiveystutkimus tai lämpökamera
Ilmantiiveys
22787
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
ihan eri juttu kyseessä.. kannattaa nyt hieman lueskella ensin termistöä kuntoon ennenkuin tilaat mitään.
Tiiviysmittaus voi usein sisältää myös lämpökuvausta kun paineistettuna sillä löytää ilmavuotoja vielä paremmin.
Todella vähän löytyy luettavaa tai tietoja ilmantiiveys tutkimuksista.
Molempia juttuja voi tehdä yksistäänkin mutta varsinkin ilmanvuotomittaus jää vähän torsoksi ilman samalla tehtävää kuvausta. Mittauksen yhteydessä tehtävällä kuvauksella löytyy ja näkee näppärästi ne kohdat mistä talo vuotaa. Muutamia hyviä arvauksia mahdollisista vuotokohdista: Ikkunoiden- ja ovien ympäristöt, seinien rajapinnat (lattia sekä katto), hormin- ja ilmanvaihdon läpiviennit, sähkörasian kohdat.
Liitoskohtien ilmanvuotomittaus kannattaa aina suorittaa ainakin lämpökameralla.
Rakenneliitosten ilmanvuodot aiheuttavat eniten kosteusvaurioita joka vaurioittaa talon rakenteita ja pilaa sisäilman laadun.
Ilmaa vuotavat rakenneliitokset, ikkunat, ovet ja niiden lämpöeristeet lisäävät talon lämmityskustannuksia ja estävät hallitun ilmanvaihdon.
Tuleva hometalo sekä huono sisäilma saadaan aikaan ilmaa vuotavilla rakenneliitoksilla.
Voinko luottaa tuloksiin ja teettää vain lämpökamerakuvauksen.
Uuden tai vanhan talon liitosrakenteiden ilmatiiveyden voi jokainen tutkia alustavasti vaikka itse. B&D pistelämpömittari on halpa ja oiva apuväline.
Kiinteistö 13 messuilla voit katsella ja vertailla eri lämpökameroita.
Eikö lämpökamerakuvaus ja ilmatiiveys mittaus ole täysin eri asia, ei niitä pitäisi verrata toisiinsa. Voihan talo olla todella hyvin tiivistetty, mutta villat on esimerkiksi laitettu väärin runkoon.
Jos olen oiken ymmärtänyt niin ilmavuotomittauksessa laitetaan paine päälle katsotaan kuinka paljon muovit , spu:t, ikkunat, ovet ja läpiviennit valskaa.
Lämpökameralla mitataan pintalämpötiloja ja sillä näkee onko kunnolla eristetty.
Viikonloppuna leikin huvikseni tuollaisella lämpömittarilla jolla ammutaan seinään ja nähdään sen pintalämpötila. Talo on vuoden vanha.
Lopputulos oli seuraava; talossa oli yleisesti lämpötila n. 23,5c ja ulkolämpötila oli n. 5c.
Ulkoseinien lämpötila mitattuna sisältä oli n. 19,5 - 21c.
Nurkissa lämpötila oli n. 18 - 19c
Ovien alareuna n. 14c
ikkunoiden alareuna n. 17c
Varaavan takan ulkopinta oli 45c ja sisäpinta 110c (muutama tunti pesällisen polton jälkeen).
Mitä nuo mittaukset kertovat ?
Itse ainakin totetisn, että nurkat ovat kylmemmät kuin seinät. Uskon kuitenkin, että nurkat ovat tiiviitä (olen ollut mukana tiivistämässä ja tiedän että se on tehty kunnolla) mutta eristepaksuus on varmaan erilainen johtuen liitoksesta.
Ovet ainakin päästävät läpi kylmää melkoisesti. Meilläkin on kolme ovea ja jeldwenin parhaita malleja (hinta oli n.1000€/kpl). Vanha kunnon tuulikaappi auttaisi varmasti asiaa.
"Vanha kunnon tuulikaappi auttaisi varmasti asiaa. "
onko tuosta jotain faktaa? siis tutkittua tietoa, vai onko vain uskomus?
Ei tutkittua tietoa, mutta ennen vanhaa 70-80 luvuilla kun meidän isät rakensi omakotitaloja niihin tehtiin aina tuulikaappi eteiseen ja olohuoneesta tai takkahuoneesta pihalle menevä ovi oli ns. tupla-ovi eli kaksi ovea peräkkäin.
Nykyiset ovet ovat kyllä kehittyneet noista ajoista, mutta oma kokemus on se, että ne ei ole läheskään niin tiiviitä kuin seinärakenteet vieressä. Vanha tuulikaappi tai tupla-ovi systeemi olisi takuuvarmasti vähemmän falskaava vaihtoehto.
"Vanha tuulikaappi tai tupla-ovi systeemi olisi takuuvarmasti vähemmän falskaava vaihtoehto. "
niin, yritin etsiä myös faktaa mutta törmäsin aina mutuiluun. Jos tuulikaapista tehdään lämmin/ilmanvaihdollinen, niin mutukin sanoo, että ei mitään säästöä?
jos taas kylmä ja ulkoilmalla tuulettuva, niin tulee kaksi ulko-ovea? ja muutenkin niin kallis rakentaa, että en näe perusteltuna tätä ollenkaan tänäpäivänä.
ts. tuo tuplaovi kuulostaa järkevältä, tämän päivän taloihin, joissa seinän paksuus on yli 50cm.
Kynnyksen alusta sekä oven ja ikkunan lämpöeristeet tai tiivisteet falskaavat.
Jos ei suorita lämpökamerakuvausta täytyy olla yksinkertainen, helposti ylipuhuttava tai korjaus- kosteusvaurioiden saneeraustöihin varautunut.
Lämpökamerakuvaus paljasti useita saumakohtien lämpö- ilmanvuotoja.
Pitääkö nyt purkaa ja katsoa nämä vuotokohdat? Vai riittääkö saumakohdan sisäpuolisten saumojen lämpö- ilmanvuotojen paikkaukset?
Kyseessä on vielä asumaton uudistalo.
Rakennusvirheet on aina tarkastettava tarkemmin. Lämpövuodot aiheuttamat myöhemmin kosteusvaurioita. Niiden korjaustyöt sinä maksat.
Talotoimittajamme teetti kaksiosaisen tiiviysmittauksen. Eli ensin ennen sisäpintojen valmistumista ja sitten talo valmiina. Lopullinen tulos oli 0.8 ja urakoitsija kehui itseään. Nyt neljä vuotta myöhemmin taloa myydessäni teetätin itse mittauksen ja shokki tuli. Tiiviysluku 2.0!!! Lämpökameraa ei vielä käytetty, koska en uskonut noin vakaviin vuotoihin eikä lämpötila erokaan kovin iso vielä ollut. Täytyy talvella sitten tutkailla lämpökameralla seinät.
Mittaajan mukaan tulos on normaali "nykyajan" talossa missä on sisäpuolella uretaanieristys höyrynsulkuna. Itse kyllä epäilen sitä että tutkimuksen maksajana on eri instanssi. Onko tuo rakenteellinen virhe vai eristeen lämpölaajenemisesta aiheutuva ominaisuus????
Kertomasi asia on hyvinkin yleisesti vastaan tuleva tosiasia uudistalon rakentajalle.
Lämmityskauden alettua myös rakennusmateriaalit kuivuvat sekä kutistuvat. Tästä johtuen rakenneliitosten liittymäkohtien raot myös suurenevat.
Mikä tietopimennus rakentajia oikein vaivaa.
juu, selvähkö tapaus, 0,8 ei ole mikään erikoisen hyvä suoritus, joten ei mikään ihme, että parin vuodet päästä halvalla ja huonosti tehdyt tiiveystoimenpiteet on revenneet/irronneet.
Mikäs talo eristetään uretaanilla? Vai tarkoittiko läpivientien tiivistämistä uretaanivaahdolla? Se on todella harmi, että mennään siitä mistä aita on matalin ja käytetään tavallista saumavaahtoa, eikä läpivientien tiivistämistä tehdä niinkuin pitää ja oikeilla aineilla!
joka tapauksessa 2 tarkoittaa, että ongelmia on luvassa.
Talon hintaan sekä mahdollisesti tuleviin korjauskustannuksiin nähden ilmantiiveystutkimus on todella halpa kustannuserä.
Tilaajalle toivon hieman tervettä järkeä sekä ajatusta, kun puhutaan suomalaisesta laadusta.
a: lämpökuvaus paras ja tarkin
B: ilmatiiveys mittaus, eli alipaineistaminen, ei paineistaminen, edesauttaa vuotokohtien ilmentymistä lämpökuvausta tehdessä.
c:infrapuna lämpömittari eli ns pistemittari pitää olla n 30cm etäisyydellä että se kertoo edes 5 asteen tarkkuudella. esim kolmen metrin päästä otettu lukema laskee keskiarvon parin neliön alueelta eikä siitä pisteestä jota punainen täplä seinässä ilmaisee. todella harmillista että ihmiset ei ymmärrä laitteiden tekniikkaa. tilaa lämpökuvaaja tai ilmatiiveysmittaaja tai ne yhdessä, ja kuuntele missä on vikaa jos missään. näin saat varmaa tietoa ja ei tarvi ihmetellä.
Ilmitiiveysmittaus kannataa tehdä aina.