Olen kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä ja raiskauksia lapsena saamatta siihen apua (ei oman perheemme jäsen), vaikka oireilin pahasti. Kasvoin pienellä paikkakunnalla ja perheeni oli arvostetussa asemassa. Muutin alaikäisenä mahd. kauaksi perheestäni ja totaalista hulluuskierrettäni kesti n. 10-vuotta; masennusta, itsetuhoisuutta, alkoholia, jne. Erilaisia terapioita olen kokeillut, mutta en koe niistä olleen apua näin aikuisena -olen kai liikkeellä liian myöhään. Seksuaalisuuteni on vääristynyttä, enkä voi nauttia ns. normaalista seksistä.Nyt olen ollut vuosia suhteessa, jossa mies on hyvä ihminen ja on "hyvä ihminen" myös sängyssä. Saan nautintoa ainoastaan väkivaltaisesta ja itseäni halventavasta seksistä, enkä pysty sitä muuttamaan päättämällä ettei näin ole. Onko olemassa saman kokeneita ihmisiä? Mitä te olette tehneet?
vääristynyt seksuaalisuus
Lahja
105771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa tutulta, paitsi, että itse vielä olen tuolla toivottumuuskierteen syövereissä, alkoholia kuluu ja nimenomaan tämä "älytön" seksirumba..en vain itse pysty muistamaan tai tiedostamaan, mitä on ehkä mennyt pieleen, olen aloitellut terapioita, mutta kaikki ovat keskeytyneet. Oikeastaan mulla on ollut vain yksi "terveellä" pohjalla oleva seksisuhde, tuntuu todella, että vain ns. väkivaltainen seksi kiinnostaa..
ymmärrän teitä molempia todella hyvin. Itse olen kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä myös lapsena. Selvisin suht koht hyvin parikymppiseen asti ilman alkoholi ongelmaa tai mitään tuollaista. Olo oli hyvin paha ja masentunut. Sitten aloitin pienimuotoisen terapian jonka lopetimme yhteisymmärryksessä, koska en pystynyt jatkamaan enään. Nyt asia on oikeuskäsittelyä vaille.
Älkää vaipuko epätoivoon! Älkää antako tuollaisten sikojen pilata teidän elämäänne!!
On ihan normaalia että teillä on esim. paljon epätavallisia seksisuhteita, niin minullakin oli...ja vieläkin pillu kostuu sellaisista asioista, kuten esim. jos olen rannalla ja siellä on joku kämänen ukko muna pystyssä katselemassa minua. Kamalaa, mutta totta on että heti ajattelen että miltähän tuntuisi tuon kanssa harrastaa seksiä.Niin ällöttävä ajatus. Mutta stempatkaa!! Ette voi antaa oman elämänne mennä sivuun tuollaisen asian takia!!! En oikeasti halua kenenkään joutuvan hakoteille tuon asian takia!!! Kyllä te pystytte selviytymään.Minäkin olen jo melkein selvinnyt!!
Mulla on kans tommosia väkivaltasia ajatuksia, ja seksiä ja alkoholia kuluu... Mua ei ole ikinä käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi. Miks sit oon tämmönen?
ja mitä olen tehnyt? harrastan masennusta paniikkioireilua sekä ahdistuneissushäiriöitä.
todellakin. mitä te muut olette tehneet?????
Mulla on kans menneisuudessä/lapsuudessa tietynlaista epätervettä suhdetta sukulaiseen, enkä ole oikein vielä pystynyt käymään sitä edes läpi. Kenellekkään psykologille tai muulle en ole ikinä jutellut asiasta enkä varmasti tule juttelemaankaan. No ongelma joka mulla tällä hetkellä tähän asiaan liittyy on tämä, et kiihotun vain just tollasista likasista asioista". Tavallaan tosi inhottavaa etten pysty kiihottumaan oman ikäsistäni, mukavista, kilteistä nuorista miehistä, vaan noista likasista vanhoista. Tosi turhauttavaa ja hämmentävää... Siis kiinnostun ja katselen mielelläni oman ikäsisä miehiä, mut sit sängyssä...
Mullakin on aika samanlaisia ajatuksia. Oon ollut lapsesta asti suoraan sanottuna pervo ja seksuaalisesti ylivirittynyt. Kiihotun siitä kun joku mies, mieluiten vanhempi ja kieroutunut, käyttää hyväkseen niin paljon kuin sielu sietää. Jos seksi on rajua ja sattuu niin aina parempi. Normaaliin parisuhteeseen en pysty.
mulla on myös sama juttu. ensimmäistä kertaa löysin "kohtalontovereita"??? :)
hmm.. mä olin 13 kun yks harrastuksen valmentaja(n.40v) käytti mua eka kertaa hyväkseen. se jatko sitä n.3vuotta. oon nyt 17v. ja oon huomannu etten kiihotu muusta kuin "vanhemmista" miehistä. vaikka ne samal kuvottaa. kauhea tunne, enkä tajua itteeni kun se ?hyväkskäyttö? jätti kuitenkin arvet ja sattuu vieläkin välillä? rakastan ja vihaan tätä miestä vieläkin. en tajua itteeni, tunteitani enkä mitään :´( välil sattuu niin et on pakko viilellä , vetää perseet tai syödä ihan älyttömästi ja oksentaa..
viikko sitten sain eka kertaa puhuttua tosta (kai)hyväkskäytöstä terkkarille ja se ohjas mut psykologille... no eka käynti ohi-en saanu puhuttua mistään kun oksetti koko miehen ajatteleminen... psykologi anto uuden ajan ... ehkä mä joskus saan kerrottua kaikki tunteeni..ja ajatukset siitä miehestä... ja kaikesta... mua häiritsee tuo seksi... en uskalla kertoo kellekään että kiihotun n35-45v miehistä vaikka samal ne kuvottaa mua. välil haluun et mua satutetaan... mä kuolen tähän "tunteitten sekamelskaan" :´( hmm... et semmosta vaan...:-/ ihana kuitenkin että tiiän että on muitakin jotka tuntee samal taval?! :) tavallaan helpottava tieto!kiitos!
Luin viestisi ja halusin vastata sinulle...en siksi, että osaisin helpottaa oloasi, luultavasti en. Lähinnä kai kurkotan kättä sinua kohden ja haluan sanoa, että olen pahoillani puolestasi ja vihainen puolestasi.
Kyllä se, mitä koit, oli seksuaalista hyväksikäyttöä tai paremmin ilmaistuna seksuaalista pahoinpitelyä ja nimen omaan lapsen!
Noihin itsensä satuttamisiin. En ole psykologi, enkä oikeasti asioista tiedä..tuumin vain. Voi olla, että ne miehet kiinnostaa siksi, että sinun tekee niin kipeää, että on pakko vahingoittaa itseään, jotta vanha kipu helpottuisi, kun uusi vie sieltä tilaa. Sellainen kierre...nyt sattuu ja lujaa, lyönpä vasaralla itseäni polveen, niin tämän hetkinen kipu ei tunnu niin kovana. Tosiasiassa kuitenkin vanha kipu jomottaa siellä taustalla ja uusi kipu ihan täysillä.
Niin ja tahdoin sanoa...se ei ollut sinun vikasi, ei vaikka olisit itse silloin halunnut ja vaikka olisit pyytänyt. Sinä olit lapsi ja vastuu kuului aikuiselle, hänen olisi pitänyt vetää rajat ja olla ylittämättä niitä. Hänellä oli vastuu sinusta! Se valmentajasi oli ja on sairas! Et sinä!
*rutistus sinulle*
Toivoo: Rk
Asiaan voi vaikuttaa, kun muistaa että tunteet ovat ohimeneviä ja järki määrää elämää. Ei saa kiirehtiä mihinkään, pitää odottaa päivä tai viikko, ehkä kuukausikin. Ajatteluun pitää opetella, mutta se kannattaa. Kun itse tiedostaa ajattelunsa vääristyneisyyden ja tietää syyn siihen, pitää vain rohkeasti aloittaa. Ja joskus pitkän ajan päästä voi nauttia itseään kunnioittavasta seksistä vaikka piiskan kera itseä arvostavan ihmisen kanssa. Mieti, etkö todellakin halua olla myös jotain muuta kuin kohde miehille? Siitä on hyvä aloittaa...
Kuulostaa hyvältä nuo sanat, mutta itse vastaavaa kokeneena en ainakaan omalta osaltani pysty uskomaan siihen. Järki ei määrää elämääni, vaikka olenkin järkevä ihminen esim. työelämässä. Kai itseään voi kunnioittaa, vaikka nauttiikin seksistä alistettuna? Mikä sanelee seksin säännöt aikuisena? On sekä miehiä että naisia, joilla on huonoja juttuja lapsuudessa ja heillä on aikuisena paljon tehtävää keskenään... Ei mistään tapahtuneesta voi "parantua."