Syyhyttää kovasti lähettää kässärini useille kustantamoille tuon Gummeruksen kilpailun lisäksi, mutta kuitenkin juttu mietityttää. Jos joku muu kiinnostuisi, niin sitten sitä funtsii, pitäisikö kuitenkin odottaa kilpailun tuloksia? Kaksijakoinen mieli.
Gummerus vs. muut kustantamot
Outsider
21924
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kun käsikirjoitus on niin hyvä, että se pääsee palkintosijoille Gummeruksen kilpailussa, se kelpaa myös muille kustantamoille.
Kirjoittajien kannattaisi harjoittaa sisäistä "paskanpaljastinta". Sen avulla on huomattavasti helpompaa arvioida onko käsikirjoitus todella julkaisemisen arvoinen.
Jos sisäinen "paskanpaljastin" on kunnossa, ei tarvitse miettiä kaiken maailman palstoilla, että tuleeko itsestä kirjailijaa vai ei.
Kiitos rakentavasta kommentista.
Mä ainakin lähetän tekstini myös muille kustantajille, nyt heti. Niillä on kuitenkin 1-6 kk käsittelyaika, joten ei Gummerus merkitse tässä sopassa mitään lopullista.
Tämä nyt on sellainen keisi, että tietty kustantaja on lukenut kässärini aiemminkin ja toivoi siihen tiettyjä parannuksia (palautteita on myös muilta tahoilta), joita olen pyrkinyt tekemään, joten sitä mietin, että entä jos ne nyt olisivatkin kohillaan :)
Siis halåå? Oletko saanut paranteluehdotuksia joltakin? Sehän tarkoittaa, että olet harkintalistalla. Oma sopparini lähti liikkeelle justiin tuommosesta. Katso nyt sen yhden kanssa peli loppuun ja unohda hetkeksi muut.
Paskanpaljastimesta ei ole apua koska moni julkaisu on paskaa ja toisaalta hyviäkin tekstejä hylätään ja jos kirjailija siitä heti masentuu, jää hyvä teksti julkaisematta kokonaan. Sinänsä tuo paskanpaljastin olisi kyllä hyvä, osaisi kategorioida itsensä.
Miksi et laittanut korjattua kässäriä paluupostissa vaan laitoit kässärin kilpailuun toiselle kustantajalle? Nyt sitten pelkäät että kässärisi voittaa ja sitten oletkin tehnyt jo sopimuksen? Vai? Mitä siis menetät jos laitat vielä muillekin, jos kilpailun tuloksia odotat? Eniten pelkäisin itse sen ensimmäisen kustantamon mielipiteen käännöstä koska kirjailija ei vaikuta kovin kiinnostuneelta. Sitten kun muista tulee hylyt ja kilpailun sijaksi 653...
Asia riippuu siitä kuinka paljon sinua harmittaa jos koko kustantaminen peruuntuu. Pystytkö elämään itsesi kanssa sen jälkeen?
Hyvä on joillekin paskaa, paska on joillekin hyvää.
Totuus kuitenkin on, että todella hyvä teksti ei ole kenellekään paskaa.
Eikä jää julkaisematta.
Kaikki eivät osaa arvioida tekstejään puolueettomasti. He kuvittelevat jonkin tekstin olevan hyvää, vaikka se on paskaa.
No, se tietty kustantamo ei ole Gummeruksen kokoluokkaa, tosin ei mikään pikkunarikkakaan. Juuh, täytyy varmaan rykäistä kuitenkin useammalle :)
Oliko kustantamossa, palautteessa tai tilanteessa jotakin, mistä et tykännyt, koska et haluakaan antaa heille mahdollisuutta?
Sain itsekin vuosia sitten kässäristäni palautteen, mutta en tehnyt tekstille mitään sen jälkeen, koska koko kässäri tuntuikin vähän nololta ihmissuhdesopalta, palaute oli kaikessa ihan oikeassa, vaikkei se kässäriä tai kirjoitustaitojani täysin tymännytkään. Se oli hyvä päätös, koska en enää edes muista koko kässäriä kunnolla. Nyt olen liikkeellä ihan toisenlaisella asenteella. Aion lähettää sille samalle kustannustoimittajalle tekeillä olevan raapustukseni, kunhan se on valmis.
Kyllä minä kustantamosta tykkään, ei pahaa sanaa ja kommunikointi sieltä nopeaa ja asiallista. Ainoa juttu vaan, että Gum on iso talo, mutta ei ehkä pitäisi tavoitella kuuta taivaalta, se on kuitenkin niin kaukana :).
Ei kai kustantamon hyvyys perustu kokoon? Mikä sinua isossa houkuttaa?
Markkinointikoneisto => parempi näkyvyys markkinoilla.
En tuosta oikein tiedä. Paljonkohan olen itse pannut merkille esim. WSOY:n tai jonkun muun ison talon "nimettömien" kirjailijoiden tuotosten mainoksia. Ei tuu mieleen kuin Tevojen ja Hirvisaarten isot ilmot, joista olen ajatellut - ja tutuille ihmetellytkin - että tartteeko niitä oikeesti mainostaa.
Tuttu kirjailja julkaisi Gummeruksella 10-12 vuoden aikana 6-7 kirjaa, mutta on elänyt koko kirjailjanuransa aika pimennossa. Lopulta hänellä oli vaikeuksia saada kirjoja enää läpi. Vaihtoi toiseen kustantamoon (ehkä hieman pienempään, mutta yhtä tunnettuun) ja on sen jälkeen julkaissut kirja per vuosi. Yhäti aika pimennossa.... mutta sellainenhan usempien kirjailijoiden tie on.
Markkinointi taitaa olla niin isoilla kun pienilläkin pieru Saharassa näinä tietotulvan aikoina. Jos julkaiset opuksesi laadukkalla pienelläkin kustantajalla, saavat olennaiset kriitikot sen kyllä hyppysiinsä ja arvostelevat lehdessä jos on tarvis. Se taitaa olla parempaa markkinointia kuin satunnaiset ilmot tai kirjakauppaturneet.
Ja toisaalta jos kirja on hyvä, se löytää lukijansa ja kirjailija pikkuhiljaa lukijakuntansa. Yhden kirjan voi ehkä markkinoida, mutta jos se ei miellytä lukijakuntaa, toinen ei taida mennä edes markkinoimalla läpi, ellei ole olennaisesti parempi. En tiedä.
Ja mitä tulee pieniin vs. suuriin; Gummerus eittämättä on iso, mutta onko esimerkiksi Siltala sen huonommin tunnettu, tai sen kirjat....
Hyvä peruste, Outsider. Ellei kirjaa ole varaa mainostaa, se hukkuu muiden joukkoon eikä kukaan tiedä edes sen ilmestymisestä. Ainakin esikoisen markkinointiin panostetaan paljon isoissa kustantamoissa. Arvostelujen merkitys on vähentynyt, koska yhä harvempi lukee sanomalehtiä eikä kaikista esikoisista edes ilmesty arvosteluja. Henkilöhaastatteluja tehdään vain isoista nimistä tai ilmiöistä - naistenlehtijulkisuus, jos sitä saa, on tietysti ilmaista mainosta.
Mistä tiedä, että esikoisen mainostamiseen panostetaan paljon isoissa kustantamoissa? En kysy retorisesti, vaan siksi, että en ole itse sellaista huomannut.
Kirjailijan kannalta olennaista on, että kustannustoimittaminen on ammattimaista eikä esimerkiksi liialla kiireellä pilattu. En tiedä puoltaako tuokaan isoja kustantamoja.
Ja viittaan edelleen Siltalaan.... ovatko se ja sen kirjat vähemmän tunnettuja kuin WSOY:n? Tätäkään en kysy retorisesti, vaan toivon kommentteja.
PIeni lisäys: olennaisin kirjan markkinointi tapahtunee ennen sesonkia krijastoihin ja kirjakauppoihin, jotka tilaavat kirjaa ennakkoon katalogiesittelyn perusteella. Jos kirja kiinnostaa kauppoja, sitä tilataan, laitetaan esille ja suositellaan juuri siellä, missä lukijat liikkuvat. Ja sitä tekevät pienet, keskisuuret ja isot varmaan yhtä painokkaasti.
Vain isoilla kustantamoilla on markkinointiosasto, joka hoitaa sekä ennakkomyynnin että mainostilan ostamisen mediasta. Isoimmat kustantamot ovat omistajina myös kirjakerhoissa ja kirjakauppaketjuissa, joihin ostetaan kirjalle tilaa. Kyseessä ovat todellakin isot rahat. SK:n, HS:n tai muun printtimedian mainostila ei irtoa pikkurahalla ulkomainonnasta puhumattakaan. Nimen tutuksi tekeminen maksaa, ja vain sillä saadaan aikaan merkittäviä myyntilukuja, vaikka kirja olisi saanut hyvätkin arviot. Jos kirja saa hyvät arviot, sen markkinointiin varmaankin lisätään paukkuja. Jokin iso palkinto voi lisätä pienkustantamon kirjan myyntiä, koska se pääsee parhaille myyntipaikoille.
Jäi vielä vastaamatta tuohon kysymykseesi. Tiedän siitä, että printtimediassa ja ulkomainonnassa ei näy pienkustantamojen esikoiskirjailijoiden mainoksia. Niiden ei kannata panostaa yksittäiseen mainokseen, se on liian kallista hyötyyn nähden, kun taas iso kustantamo voi tehdä mainontaa laajemmalla skaalalla.
Ja Siltalaan vielä sen verran, että kirjailijat ja myös kustantaja itse lähtivät isolta kustantamolta. Tämä oli hyvä tilanne uudelle, aloittavalle kustantamolle, tallissa on valmiina Finlandia-voittajia ja tunnettuja nimiä. Myös perustamisesta tehtiin useita laajoja lehtijuttuja valtamedioissa, mikä varmisti Siltalan jäämisen lukijoiden mieleen.
Olisi mukavaa, jos pelkällä laadulla pärjäisi kirjamarkkinoilla, mutta niin se ei valitettavasti mene. Ei myöskään niin, että pelkällä markkinoinnilla pärjäisi. Monen asian pitää onnistua, jotta kirjailijasta tulee Kirjailija.
Pohdintaani" sanoi oleellisen, isommilla on enemmän resursseja ja yhteyksiä, joilla kirjalle saadaan laaja näkyvyys, kyllä sen huomaa, kaikki mediat valjastetaan käyttöön.
En ollenkaan väheksy piekustantamoja, esim.Siltala, josta tulee laadukasta kirjallisuutta, mutta pienkustantakoissakin on eroja, kyllä "laadun" haistaa.
Nihu", kustannustoimittaminen on totta kai tärkeä elementti, ja monissa pienkustantamoissa se ei ole ammattimaisesti toteutettu ja viittaan taas resursseihin.