Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Sielunrauha ja rakkaus

    syyskuun aurinko säteilee silmissäsi
    huulesi kaartuvat hymyyn
    ilman turhia sanoja
    tartut käteeni
    läpi kultalehtisen puiston

    kaupunki jää taaksemme
    kuin kaukainen huokaus

    kävelemme sinne
    mihin tie meidät vie

    jossa sielunrauha ja
    rakkaus
    syystuulena kuiskaa

    ei sanoja
    vain pieni kosketus
    hipaisu
    ja hiljaisuus

    millään muulla ei ole merktystä
    vain sinä ja minä
    2153
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Runo, kaunis ja lämpimän lempeä, kuin syysaamun auringon säde, joka sulattaa yön aikana lehdelle kertyneen kuuran. Lämpimällä suudelmallaan, lähes huomaamattomasti ja kuin salaa sen tehden ja näin paljastaen vielä ruskaansa hehkuvan värin syksyn viimeisen lehden pinnalla.

    Runon rauhaisa perus paljastuu tuon " sielunrauha" teeman myötä ja jää leijumaan kevyenä tunnelmana, eikä millään muulla ole merkitystä.

    Jälleen kerran kauniisti runoiltu. Kiitos Liona.


    Ceero

    Äänestä

    • Tämä runontapaisen kirjoitin suoraan koneelle ja aikoinaan eräs hyvin lahjakas runoilija täälllä neuvoi mua kirjoittamaan ensin paperille ja joskus sen teenkin mutta mutta mielestäni se on vaikeampaa eikä tule suraan mieln fantasiasta joten useimminten kirjoitan suoraan ruudulle ja jälkeenpäin (kun sitä ei voi enää muokata) näen kaikki ne virheet ja epäkohdat jotka hauluaisin välttää.

      Obs! "syyskuun" piti olla syksyisen kuun mutta sinä et tartu sellaisiin seikkoihin antaessasi palautetta, aina yhtä kaunista joka saa runoni uusiin ulottuvuuksiin.

      Kaunis ja herkän lempeä vastauksesi oli kuin kesän kevyt tuulahdus.

      Kiitos Ceero!

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    liona1 kirjoitti:

    syyskuun aurinko säteilee silmissäsi
    huulesi kaartuvat hymyyn
    ilman turhia sanoja
    tartut käteeni
    läpi kultalehtisen puiston

    kaupunki jää taaksemme
    kuin kaukainen huokaus

    kävelemme sinne
    mihin tie meidät vie

    jossa sielunrauha ja
    rakkaus
    syystuulena kuiskaa

    ei sanoja
    vain pieni kosketus
    hipaisu
    ja hiljaisuus

    millään muulla ei ole merktystä
    vain sinä ja minä

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu