Haaveissa Westie

Moi. Olen vienyt kyseistä rotua ulos jo jonkin aikaa. Ennuudeltaan en tuntenut perhettä tai koiraa. Koira todella mukava tosille ihmisille, aina innoissaan kun tulen viemään ulos. Haukkuu kun ovikello soi ja toisille saman sukupuolisille (uroksille) haukkuu. Muuten koira tosi lapsirakas, pusutteleva ja innokas hauva. Kiintyy kovasti omistajaansa ja seurailee sitten perässä ja haluaa kovasti leikkiä ja huomiota. Kyseinen koira rakastaa juoksemista ja uskon että peruskoulutus on ihan tarpeeksi, riippuen mitä koiran kanssa tehdään/harrastetaan. Koira sopii hyvin ihmisille ilman aiempaa kokemusta. :)
Toivottavasti autoin.

Itse omaan kettuterriereitä ja niitä käytetään paljon sekä tokossa että agilityssa. Ja oli eka koiranikin.

Ja siinäkin rodussa olen törmännyt luuloon että terrierit on ärhäköitä.

Ei ole..kilttejä ne on. Ainakin ketut on hyvin ihmisystävällisiä ja leikkisiä..westiet on hieman totisempia mutta minusta myös ihmisystävällisiä ja kilttejä.

Ärhäkkys on turha väärä hokema kyse on ennemmin terhakkuudesta ja siitä että osataan laittaa rajat..eli ihan perusteet vain riittää se mikä kielletään niin kielletään ja se mikä sallitaan niin sallitaan. Johdonmukainen ja kärsivällinen koulutus riittää.

Ja toisiin koiriin pitää totuttaa varhain omani olleet äärisosiaalisia tapauksia..eli ei saa antaa provosoida eikä provosoitua ja opetettava tapaaman sekä remmissä että ilman ja tasapainoiset kaverit ja leikki ei liian rajua. Komennettava tarpeen tullen ja elekieli tunnettava hyvin.

Kettisten koulutuksesta helpon tekee työkoiramaisuus eli aina valmis toimimaan ja motivoituu helpolla ja pienet intensiiviset jaksot joista tekee hauskoja yhteistominnan juttuja toimii. Ei niin hankala koulutettava loppukädessä. Vapaanolossa pyrkii kauemmaksi kuin paimenkoira koska on jalostettu itsenäiseen työskentelyyn jonka kuuluu irtaantua omistajasta mutta koirani ei silti ole koskaan jättänyt minua ja maallakin pysyy irti valvomatta pihassa kaupungissa vapaanaollessa olen pitänyt ne käskyllä lähempänä enkä antanut mennä kauemmas.

Westie on minusta energittömämpi ja hiukan vaikeampi motivoida mutta puolestaan se mikä hankaloittaa kettisten koulutusta on uteliaisuus niin westiellä sitä puolestaan ei ole niin paljon..ja kettistä helpottaa koulutuksessa leikkisyys..kun westie ei ole niin innokas..sanoisin että hieman parempikoulutteinen rotuna agilityyn/tokoon olisi kettikset mutta kyllä westietkin varmasti menee. :)

Se miksi puhuin sekä kettiksistä että westiestä niin vaikka molemmat on terriereitä niin energiataso ja innokkuus ratkaisee koulutukseen myös.

Mutta siis alkuun hyvä valinta toki..ja ihan varmasti menee sinulla kun vain perehdyt asiaan kunnolla terrierit vaatii kunnon peruskasvatuksen..

Ja omani ei ole tuhonnut juurikaan mitään huushollissa yhdet hikiset ulkojalkineet..siis kettikset mutta staffi kyllä .. ;)

Ja mikä tekee terriereistä hyvän niin omat koirani olleet aina täpöllä mukana touhuissani ja ne on ihanan seurallisia ja omaavat omankin mielipiteen sopeutuvaisia ja leikkisiä varsinkin kettikset. Westie hieman totisempi.

Uskaltaisin sinuna päätyä myös kettikseen mutta kannattaa ajatella asioita myös eteenpäin eli totuttaa lapsiin ja seurata ettei lapset käyttäydy huonosti koira kohtaan (omaani napautti kumivasaralla lapsi päähän ja sen jälkeen pelkäsi lasta vain tosin tätä yhtä ja siltikin vain pyrki kauemmas lapsesta ja muut lapset koki kivoiksi ja jos teki pienen seikkailun niin rynti aina lasten luo ja sieltä aina löysin ressuni)ja myös kotona yksin olo aikaa kannattaa välillä pidentää jos työtilanne muuttuu..ja koiran pitää ollakin pidemåpään yksin.

Kannattaa tutustua myös kettuihin ne kun on nykyään ihan seuraja harrastekoirinakin.

Moi. Me otettiin westie n.7 vuotta sitten ihan ekaksi koiraksi. Ei siis ollut mitään kokemusta koulutuksesta. Ja silti ihana ja kiltti tuli xd Joten ei oo mikään vaikea koira, varsinkin jos teillä jo aiempaa kokemusta. Itsepäisyys on vaan semmosta kokeilua ja se on myös aika huvittavaa. Tulee kotona aina sänkyyn viereen ja elää aika vapaata elämää, mutta jos ollaan esim kylässä ja komennetaan niin tottelee. Suosittelen tätä rotua oikeasti ! On niin huvittava persoona ja viisaskin. Kiintyy omistajaansa ja seuraa kuin varjo perässä jopa vessaan. Omia juttuja westiellä on lumessa uiminen, teeveen kahtelu, oma tahto(minä ei muut) ja pieni oveluus (jos ei vaikka sohvalla pääse tietyn henkilön syliin niin kipuaa sinne kuitenkin huomaamatta). Nauttii ulkoilusta ja onkin ihan joka sään koira (kestää hyvin koviakin pakkasia). Rakenne pieneksi koiraksi topakka ja vahva. Ei koskaan surullinen tai vihainen vaan aina silmissä tuikkii iloinen (ja viisas) katse.

Moi. Toivottavasti olette jo saaneet koiran tai tulette saamaan. Itse otimme westiemme ekaksi koiraksi. Hyvin on mennyt ja allergioita ei ole vielä ilmennyt. Westiemme on puolitoista vuotta vanha poika. Ei hauku paljoa, paitsi joskus koirille. Meidän koiramme ei ole koskaan tehnyt tuhoja, ja oppi myös hyvin sisäsiistiksi. Todellakin terrierin kanssa pitää olla tiukkana, jotkut yksilöt tarvitsevat todella paljon johdonmukaisuutta osa taas on helpompia. Koirallamme ei ole vielä tosiaankaan ollut mitään sairauksia, josta olen yllättynyt, mutta hyvin iloinen. Aina kun saavumme kotiin saamme hienot tervetulokomitiat. Joillekkin westieillehän tulee se bakteeri-infektio josta johtuu oranssi väri koiran tassuissa ja leuassa. Omalla sekä tuttuni koiralla sitä ei ole. Toivottavasti saitte/saatte mieluisen koiran!

Hei!
Westie on bestie :). Oma westieni kuoli 3 kk sitten synnynnäiseen munuaisvikaan ja kun oli ensimmäinen koirani, en osannut epäillä mitään. Loppuvaiheessa se oli vaisu ja minä kun luulin, että sattuuhan sellaistakin. Mutta alusta asti on ollut leikkisä ja reipas tyttö. Erittäin iloinen ja viisas. Ruokaallergioita ei ollut eikä ihotumia, mutta syötin varmuuden vuoksi vehnätöntä ruokaa. Ruokaan suhteen oli aika nirso. Nyt meille on tulossa sijoitukseen 2 v narttu, joka on vieläkin energisempi ja reippaampi kuin edellinen koirani. Oli meillä viikon kokeilussa ja kohta puolin kotona tassuttelee westie. Erittäin kiltti ja hyvin koulutettu koira. Kulkee perässäni kuin adjutantti. Huomaan paljon eroja edelliseen koiraani: tämä ei välitä palloista, edellinen oli kova pallon perään; tämä haukkuu ulkona isoille koirille, toinen ei haukkunut niin paljon; edellinen tykkäsi saunoa, tämä on kova uimaan, saunasta taas ei välitä... Westietkin ovat niin monen lähtöön. Sanon vaan, että westie on mahtava rotu, ei mikään helppo, jos puhutaan turkinhoidosta. Allergioita ja ihottumia voi olla, mutta se on aina tapauskohtaista. Suosittelen ilman muuta vakuutuksen ottamista. FB:ssa on useita westieryhmiä, joissa saa vaihtaa ajatuksia ja kysellä.

Agilityyn sopii joku liikkuvampi rotu. Westie on vähän jäykkäselkäinen töpöttäjä, eikä kovin hyvä hyppäämään. Muuten kyllä aivan ihana pikkukoira!

Meilla on ollut Westie-tytto 1.5 v. ja on ollut helppo kouluttaa. Kaytiin kursseilla aluksi koska han on meillakin eka koira.

Nukkuu kun on yksin eli se ei ole ollut ongelma. Kaikki positiiviset onkin jo muut sanoneet. Kaikenkaikkiaan kiva ja terhakka koira, aina innokas kaikkeen tekemiseen ja kuulemma yleensakin mukautuvat oman perheensa menoon.