Cavalierin "hermoromahdukset"

Hei!

Cavarier (narttu) on nyt 1v 4kk.
Kaikin puolin ihana koira. Mutta alkanut käyttäytymään minua kohtaan sangen agressiivisesti.
Meillä oli mieheni kanssa varsin vaikea avoliitto, tappelimme paljon. Nyt mies omistaa koiran, mutta minulla on kuitenkin tapaamisoikeudet, mutta en pärjää koiran kanssa. Ärisee, haukkuu ja nyt alkanut puremaan.
Olen aikoinani omistanut kolme cavalieria ja yksikään ei ole noin käyttäytynyt. Tosin olin elänyt paljon paremmassa suhteessa.
Onko mitään toivoa, että saisin suhteen takaisin koiraan?
KOROSTAN, ETTÄ KOIRAAN EI OLE KOHDISTUNUT MINKÄÄNLAISTA VÄKIVALTAA, mutta varmasti kärsinyt meidän tappeluista.

Eli miten toimia? Koira näytti ensimmäistä kertaa vieraalle hampaitaan(nukkui käsilaukun päällä)
Koira ei ole enään virallisesti minun, mutta huoli on.

Toivoisin saavani hyviä neuvoja!! Tarvittaessa poistun taakse vasemmalle, jos se koiran tilannetta parantaisi.
9398
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Jotain on mennyt pahasti vialle koiran kanssa, ei kyllä rotu ole mikään murisija eikä hampaiden näyttelijä.

Mitenkä se tulee toimeen toisessa kodissaan ? Jos siellä kaikki menee hyvin niin miksi toisit sitä ollenkaan luoksesi

Äänestä

Jos koiran käytös on muuttunut lyhyessä ajassa, veisin sen ensimmäisenä tutkimuksiin, ettei ole kipuja tms. häikkää terveydessä. Kivulias koira on usein hermostunut ja agressiivinenkin.
Sitten jos terveydessä ei mitään vialla, koulutus ja yhdessä tekeminen auttaa. Ja arkaa, nuorta koiraa rauhoittaa säännöllinen rytmi, lenkit ja ruoka-ajat yms. Eli vaikka koira asuisikin osan ajastaan sinun luonasi, tulisi tuo jonkinlainen rytmi säilyttää.

Äänestä

Kiitos vastauksestasi!

Koira ei käyttäydy ei toivotusti kovinkaan usein miehen luona. Käyttäytyy kuitenkin.
Koira saattaa saada noita raivareita, esim jos emme juuri sillä hetkellä ala leikkimään. Ja kysymys ei ole mistään leikkiärinästä. Silmät kiiluen haukuu ja närppii lahkeesta. Joskus jopa pelkään tuota pientä, muuten niin suloista koiraa, kun en saa sitä kuriin. Kyläilemään sitä ei kumpikaan mielellään vie, ellei pakko. Siellä se komentelee ja terrrorisoi ja aiheuttaa noloja tilanteita kun se ei usko mitään.
Ennen sentään jotain uskoi vaikka vielä pennumpi oli.
Miehen luo en mielellään menisi sitä tapaamaan, koska olemmehan eronneet ja koska emme muutenkaan tulleet toimeen niin saattaa aikaa vieriä ennenkuin samassa huoneessa voidaan olla.
Mutta koirasta ja sen käytöksestä ollaan kumpikin hämillään, minä nyt ehkä enemmän.
Ollappa joku "koirakuiskaaja" nyt.. En haluaisi luovuttaa, uskon, että joku keino löytyy.

Äänestä
  • Koira vaistoaa huonot energiat. Voiko olla, että miehesi on pinnan alla aggressiivinen? Hermostuu herkästi jne? Koirasi käytös ei johdu sinusta, vaikka se kohdistuu sinuun. On mahdollista, että koira ei liota isäntäänsä, kokee olonsa turvattomaksi kielteisissä energioissa ja purkaaa ahdistuksensa seuraavaan, ikään kuin avun pyyntönä. Sen ei ole hyvä olla.

    Eli jotain on tehtävä. Oma käsitykseni on, että koiralla ei ole hyvä olla isännän kanssa. Jos sen olisi hyvä olla, niin sinä kohtaisit tyytyväisen koiran, kun menisit sinne. Sen on paha olla, ja sen hermostuneisuus ilmenee sen käytöksessä, mitä ei siis ole tarkoitettu, että " olenpas nyt vihainen".

    Äänestä

koira on tuossa iässä niin sanotussa murrosiässä, se kokeilee rajojaan ja yrittää saada valtaa. Arkirytmi on parasta ja joku kiva tekeminen mistä se tykkää ja heiluttaa häntää, annat sille aina palkinnon kun se tekee jtn hyvää esim tulee luoksesi hyvin ja onnellisena niin voit palkita sitä näin koira oppii ettet sinä ole mikään paha olento.
Myös jos koira murisee ja näyttää hampaita yms. laita koira maihin kyljelleen ja pää alas pidät päästä ja kropasta kiinni (ei lujasti, mutta niin että koira pysyy asennossa) ja päästät irti koiran pitäisi vielä hetkeksi jäädä makoilemaan ennen kun annat luvan.. näin teen omalle cavalleni jonka olen oppinut juuri tuolta koirakuiskaajalta. ;) ja josset uskalla paljain käsin tehdä maahan laittoa laita patahanskat käteen. Eihän koira ole sinua koskaan purrut tai muuta vastaavaa?

Äänestä

Ei varsinaisesti ole purrut, mutta närppii ja pieniä mustelmia on tullut.
Pitääpä kokeilla tuota vinkkiäsi..jospa se tepsisi:)

Äänestä

Ekana tulee mieleen että se mahtaa olla sairas ja siksi äreä.

Meidän cavauros, 5v, ei ole KOSKAAN ollut aggressiivinen, eikä ole ärhennellyt edes murrosikäisenä.

Tietysti koiria on eriluonteisia, mutta tämän koiran osalta on joko koulutus mennyt metsään, tai sitten koira on kipeä.

Äänestä

Ootteko miettineet juuri, että teidän tappeluilla saattaapi hyvinkin olla vaikutus.
Jos koira jatkuvasti näkee tappeluita, eikä se ymmärrä niitä, se puolustautuu myös.

Tiedän toisenkin koiran joka reagoi juuri noin.
Tilannetta ei tule auttamaan yhteishuoltajuus.
Valitettavast, vaan koira tavritsee sen ihmisen, joka on sitä vahvempi....
Epätasapainoisen koiran riepottelu vaan lisää sen ahdinkoa.

Cavoilla on muutenkin perinnöllisiä sairauksia, että en kyllä poissulkisi niidenkään vaikutusta.

Toivottavasti tilanne rauhoittuu.

Äänestä
  • Meidän kiltti, nuori koira, kun palasi kotiin lenkiltä isännän kanssa, ryntäsi ulko-ovelta ja alkoi käyttäytymään hullusti, näykki ja oli hermoheikko, puremista. Syynä oli se, että isäntä ei osaa olla koirien kanssa, kouluttaa niitä. Kyseessä oli vielä jokseenkin pentuikäinen, nuorehko koira, joka temppuili hihnan kanssa lenkillä yms. Isäntähän aina hermostui ja tuli koiralle aggressiiviseksi. Koira vaistoaa heti siihen kohdistuvan pinnan alla kuohuvan aggression.

    Tuli luokseni turvaan, näykkien ja sekopäänä turvattomuudesta. Sain sen aina rauhoittumaan.

    Outo käytös johtuu kivusta, tai mahdollisesti ympärillä olevasta aggressiivisuudesta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


annakaisa kirjoitti:

Hei!

Cavarier (narttu) on nyt 1v 4kk.
Kaikin puolin ihana koira. Mutta alkanut käyttäytymään minua kohtaan sangen agressiivisesti.
Meillä oli mieheni kanssa varsin vaikea avoliitto, tappelimme paljon. Nyt mies omistaa koiran, mutta minulla on kuitenkin tapaamisoikeudet, mutta en pärjää koiran kanssa. Ärisee, haukkuu ja nyt alkanut puremaan.
Olen aikoinani omistanut kolme cavalieria ja yksikään ei ole noin käyttäytynyt. Tosin olin elänyt paljon paremmassa suhteessa.
Onko mitään toivoa, että saisin suhteen takaisin koiraan?
KOROSTAN, ETTÄ KOIRAAN EI OLE KOHDISTUNUT MINKÄÄNLAISTA VÄKIVALTAA, mutta varmasti kärsinyt meidän tappeluista.

Eli miten toimia? Koira näytti ensimmäistä kertaa vieraalle hampaitaan(nukkui käsilaukun päällä)
Koira ei ole enään virallisesti minun, mutta huoli on.

Toivoisin saavani hyviä neuvoja!! Tarvittaessa poistun taakse vasemmalle, jos se koiran tilannetta parantaisi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu