Auttakaahan nyt mua kun hermot menee taas tän pennun kanssa.
Eli siis ongelmana on se että pentu tuhoaa yksin ollessaan. Eipä se paljon haitannut kun alussa levitteli roskat ympäri lattiaa kun oli jollain ilveellä roskiksen löytänyt kaapista. Mutta nyt rupeaa pinna täyttämään kun repi meidän sohvan selkänojan rikki. Yritin jo peittää sen yksi päivä isolla peitolla mutta pentu repi sen tieltä pois ja jatko yksin ollessaan tuhoamista. Mä en tiedä mitä tekisin tän hurtan kanssa enää. Luita, leluja ja muuta sallittua tuhottavaa pennulla on mutta tuntuu olevan mieltymys tuhota kaikki muu. Yhteen huoneeseen ei voida pentua laittaa päivän ajaksi koska asunnossamme ei ole ovia. Ajattelin myös pentuaitausta mutta totesin että korkein mikä löytyy niin ei pentua pidättele(vaikka pieni onkin niin tulee yli korkeistakin aidoista).
Olisiko kellään mitään ehdotuksia miten saisi koiran rauhottumaan ettei tuhoaisi hirveästi? Sohva varsinkin pitäisi jättää rauhaan...
Eli siis ongelmana on se että pentu tuhoaa yksin ollessaan. Eipä se paljon haitannut kun alussa levitteli roskat ympäri lattiaa kun oli jollain ilveellä roskiksen löytänyt kaapista. Mutta nyt rupeaa pinna täyttämään kun repi meidän sohvan selkänojan rikki. Yritin jo peittää sen yksi päivä isolla peitolla mutta pentu repi sen tieltä pois ja jatko yksin ollessaan tuhoamista. Mä en tiedä mitä tekisin tän hurtan kanssa enää. Luita, leluja ja muuta sallittua tuhottavaa pennulla on mutta tuntuu olevan mieltymys tuhota kaikki muu. Yhteen huoneeseen ei voida pentua laittaa päivän ajaksi koska asunnossamme ei ole ovia. Ajattelin myös pentuaitausta mutta totesin että korkein mikä löytyy niin ei pentua pidättele(vaikka pieni onkin niin tulee yli korkeistakin aidoista).
Olisiko kellään mitään ehdotuksia miten saisi koiran rauhottumaan ettei tuhoaisi hirveästi? Sohva varsinkin pitäisi jättää rauhaan...
Vastaukset 46
Vanhimmat
pois niin ei naapurisikaan häädä sinua asunnostasi
jotta tuohon osaisi mitään sanoa, pitäis tietää enemmän koirusta. Minkähän rotuinen mahtaa olla kyseessä, jos sekarotu, mitä rotua siinä on? Ahdistuuko jäätyään yksin (naaurit maininneet melusta kun koira yksin, koira ihan yli innokas kotiväen tullessa kotiin ym merkkejä eroahdistuksesta) entäpä koirusen ikä?
koira on sekoitus.löytyy pinseriä/papillonia/portugalin podengoa.Ikää on 3kk.
Alussa yksin jäädessään huusi mutta sen on lopettanut. koira kyllä on todella innokas kun kotiväki tulee kotiin.Olisiko eroahdistusta...?
Kuulostaa jälleen eroahdistus ongelmalle..näitä keskusteltuita on täällä ja koirien koulutus osiossa lisää.
Koiran tilan rajoittaminen auttaa tosi nopeasti, mutta älä tosiaan menetä hermoja koirallesi. Se on pahinta mitä voit tehdä.
Saako muuten udella mistä/keneltä olet tuon coctailin hankkinut???
Laitapa maili osoitteeseen [email protected] jos kiinnostaa mistä olen koirani hankkinut.
Meillä oli ongelmana lamppujen ym. johtojen pureskelu.... kokeiltiinpa konstina johtojen sivelyä etikalla, tepsi koiraan. Viikon verran elettiin etikan tuoksuisessa kämpässä, sen jälkeen osasi olla pureskelematta ilman lisäaromiakin. Miten lie sohvanne pinta kestäisi tuoksuaineen lisäystä, kokeile ensin piilossa olevaan pintaan.
rauhoittuu,oma kokemus on että siinä 1 vuoden iässä ne ei tee enää tuhoja.
Koirien tekemistä tuhoista saisi todella hyvän kirjan,niitä tarinoita on monia.
Radio on yksi rauhoittava juttu,jätä radio auki.
Sit jos sulla on mahdollisuus rajat sen alue,niin sekin voi auttaa,ei kannata antaa sen mellastaa koko kämpässä.
Osta sille todella iso naudan reisiluu,mikä on halkisahattu,anna se,siitä ei saa mitään vaarallista irti,mutta sitä on mukava kaluta.
Mulla on onneks ollut vaan yksi täystuho,venäjänvinttikoira,se söi jopa pöydän jalat.
Radio vois olla hyvä, mut varo jättämästä kajareita maahan..just kaveri kerto et sen bokseri oli tuhonnu koko kajarin ku ei ollu tykänny pertti salovaarasta.. ette varmaan anna sen muuten olla kotona sohvalla? purkasko se sen takia intoaan johonkin kiellettyyn.. kaupasta saa sellasta sumutetta joka pitää koirat ja kissat pois. ei tainnu olla kovinkaan kallista. ja muista käyttää koiraa kunnon lenkillä ennen lähtöä ja annat ruokaa lähtiessä. väsyneenä ja maha täynnä ne ei hirveästi riehu. tai nosta jotain isompaa sohvalle mikä ei voi kaatua päälle, mikä vain estää sohvalle pääsyn. sit on olemassa sellasta feronomeja (?) huoneilmaan päästävää ainetta jota saa lemmikkiliikkeestä, sen pitäs rauhoittaa. tai yksinkertaisesti sellanen kuonokoppa. onhan näitä neuvoja ja neuvojia, mieti vain mikä juuri sinun koiralle käy. ja kuka estää kokeilemasta.
Koiralle häkki siksi aikaa kun se joutuu olemaan yksin, sinne tietty pehmusteita, leluja ym purtavaa. Siis riittävän kokoinen häkki että se mahtuu tarvittaessa sinne aikuisenakin. Sitten jossain kohtaa jätätte häkin auki ja katsotte mitä tapahtuu yksin ollessa. Monesti siitä tulee koiran pesä minne se menee ominpäinkin nukkumaan.Kuulemma toimii hyvin vaikkei mulla sellaisesta kokemusta olekaan. Onhan aiheesta paljon keskusteluja pitkin nettiä.
sinun pitää jäädä sen kanssa kotiin, jättää työt ja muut sellaiset, koiraa ottaessa pitää varautua tähänkin.
Enpä ole kuullut kenestäkään kuka olisi jättänyt työnsä sen takia että koira tuhoaa kotona...
NO; TÄSSÄ ON YKSI!!!!!! tosin tulot putosivat puolella, mutta koira voi hyvin ja kämppä pysyy kunnossa.
minäkin olen ollut ekat puoli vuotta kotona että pääsee pahimman pentuajan yli.
Aloita yksinoloharjoittelu alusta asti. Pentu on vielä nuori, ei niin nuorelta voi olettaa että se on tuhoja tekemättä, etenkin jos se joutyuu olemaan yksin kaemmin kun sen päiväunet kestää.
Ovettomuus ei ole este tilan rajaaminseen - on omasta halusta kiinni, lähes jokaisessa isommassa tavaratalossa on myytävänä lapsi- ja koiraportteja mitkä voi asenntaa oviaukkoon ilman ruuvailuja tms. Ja jos pelottaa että tulee yli niin kaksi porttia pällekkäin. Tuskin niin pieni hyppää 160 cm korkean esteen yli.
Häkitys on myös yksi keino. Osta isoin häkki mitä markkinoilla löydät, sinne toiseen päähän pissapaperit, toiseen nukkumaalusta, ruoka- ja vesikuppi, leluja.
Pakko vielä ihmetellä, miten ihmeessä et ole osannut tuhoihin varautua? Täysin normaalia on että pentu tekee tuhojaan yksinollessaan. Ehkäpä kannattaa koira jättää hankkimatta jos todellakin yhden sohvan takia alkaa hermot menemään.
Olen kyllä varautunut tuhoihin mutta ketä tahansa ottaisi päähän jos koira tuhoaa sohvan!!! Ei itseäsi ketuttaisi vai?!? Se yksikin sohva on suht kallis!!!
Ja taas olet aika kärkäs minua arvioimaan. Oletko sinä täydellinen koiran omistaja ja omistatko täydellisen koiran joka ei pentuna tuhonnut mitään?!!!?
Olihan tuo alku tekstistäsi ihan asiallinen(kiitos siitä!) mutta lopun olisit voinut jättää kirjoittamatta.
Riippuu siis sohvasta mutta kun se ketjun aloittajaa niin hermostuttaa niin hänen sohvansa oli varmasti kallis. Ne maksaa markoissa monta tonnia. Hyvästä sohvasta sen tietty saattaa maksaakin, mutta ei kovin montaa kertaa... ja sohva on varmaan aikamoisessa kunnossa, juttujen perusteella.
koiran kyllä olisi voinut opettaa olemaan yksin vähän paremminkin. siinä olet täysin oikeassa
rakin hinnalla saa hyvän ja kauniin sohvan
Meillä onkin koiran hampaisiin mennyt kaksi sohvaa, tähän osasin kylläkin varautua koiraa ottaessani. En harrasta kalliita huonekaluja, sukulaisilta saadut on ihan hyviä ja nekin voi päälystää mieluisalla kankaalla.
Meillä ei katastrofi tule siitä jos koira tuhoaa paikkoja. Pentu tekee niin, meilläkin. MUTTA. Pennun tila on järjestetty niin, että kun se on yknin kotona niin se ei pääse olohuoneeseen. Sillä on käytössään eteinen ja keittiö, yhteensä 20 neliötä. Tällä laueella se on tuhoa tehnyt, tiesinkin niin käyvän kun jouduin pennun kotiin jättämään ilman ihmisseuraa.
Aikuinenkin koira saattaa joskus jotakin tuhota (ei enää kuitenkaan sohvaa tms) mutta mikäli koira jotakin tuhoaa niin se on oma mokani - mitäs en ole aktiovoinut koiraa tarpeeksi.
Eli, mikäli koiran hankkii niin kannattaa tiedostaa ne riskit mitä se tuo tullessaan. Oienikin pntu saa yllättävän paljon tuhoa aikaiseksi. jos lompakko ja hermot ei näitä tuhoja kestä, koiran tilaa ei saa rajattua mitenkään niin miksi ottaa koiraa, ainakaan pentua?
Suoraa tekstiä, ei ehkä miellytä sinua mutta näin asia on, mielestäni.
Koira ei ole kone, koiraa ei voi automatisoida nukkumaan sen ajan kun olet pois kotoa. Mahdollisuuksia tilanteen ratkaisuun on, mikäli on valmis panostamaan ongelmaan. Niin aikaa kun rahaakin, myös ajatusta.
Meillä koira tuhosi huonekaluja/teki pissavahinkoja parketille yms. pientä yli 5000 euron edestä, vaikka oli mitä aktiiviteettia ym. Ottihan tuo päähän, mutta siihen oli varautunut ja pitäisi osata varautua. Mun korvissa tuo sohva ei kyllä pahalta tuholta kuulosta, ikävä kyllä.
Alussa kun jätin meidän pennun yksin niin tein sen asteittain eli ; ensin vain vähän aikaa ja pikkuhiljaa enempi. Jätin sille jotain revittävää esim. pahvisiin rasioihin herkkupaloja
joista tiesin että se tykkää (repiminen kuulemma rauhoittaa pentua ). Ennen kuin lähdin niin käytin pennun pihalla vähän pidemmällä lenkillä.
Ja joskus ostin jonkun herkkuluun minkä annoin vain kun lähdin itse ovesta ulos. Ja takaisin tullessa ei hirveästi hössötystä eli ei tee isoa numeroa tulemisestaa ja lähtemisestään.
Kiitos neuvosta, mutta meidän kohdalla ongelma jo ohi :o)
Nyt on jo hyväkäytöksinen tyttö öisin vierellä tuhisemassa.
niillä ei ole mitään tehoa jos on kyseessä tosi paha eroahdistus.
Yleensä koira alkaa hermostua jo siinä vaiheessa, kun omistaja vasta alkaa lähteä..ja hermostuminen kasvaa koko ajan. Koira ei myöskään huoli mitään syötävää tai revittävää tms sillä on adrenaliinit jo niin korkeella, että on menettänyt täysin kontrollin.
Meillä koira oli kotona pahimmoillaan sen näköinen kun olisi maratonin juossut tai se olisi läkähdyksiin hakattu, silmät seisoo päässä ja on aivan poissa tolaltaan...
Eroahdistus voidaan hoitaa, se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, ja omistajan sitoutumista asiaan ihan täysillä...
Mikähän h-vetin juttu tää on, että täällä aina vastaillaan syyttävästi. Tuskin tuo kysyjä haluaa enää karseeta syyllisyyttä niskaansa, tai ohjeita jätä työpaikkasi koiran takia.
silloin, kun ottaa ekaa koiraa voi oikeesti kaikki tuo tulla yllätyksenä, koira ei olekaan niin helppo mitä on luullut..
Voisko täällä joskus tulla asiallisia vastauksia.
ei voi.
Olen ihmetellyt näitä kysymyksiä;;miksi pentu puree,mitä tehdä kun se tuhoo asunnon,mitä tehdä kun se haukkuu ihmiset,mitä tehdä kun se ei tule toimeen toisten kanssa, voiko pennun kanssa mennä ulos ja loputon määrä muita kysymyksiä mitkä kasvattajan pitäisi kertoa koiran ostajalle ja kasvattajan pitäis olla se oikea käsi joka auttaa kun tulee ongelma.MISSÄ NE KASVATTAJAT OVAT??
Täältä saa sata neuvoa ja tuhat asiatonta vastausta.
Ja siks toisekseen ekan koiran kanssa pitäis valmistautua etukäteen eikä kysellä sit kun vahinko on jo tapahtunut.
en käskenyt jättämään työpaikkaa sanoin että siihenkin saa varautua, itse jouduin jättää työt, kun vaihto ehtoja oli häätö tai pennunlopetus, koska möykkä oli hirveä kun jäi yksin, eipä silti en sinne työelämään nyt niin hirveesti kaipaakaan enää.
On se kiva kun jollain on VARAA jäädä töistä pois! Kaikilla ei. Itse en ole kyllä töissä vaan opiskelen mutta eipä sitä rahaa tuu kelalta jos siellä koulus ei käy!
Eikä noi naapurit ole valittanut, sen verran ymmärtäväisiä ovat(ONNEKSI!!).
Sitä minäkin tässä mietin että onko AINA pakko aiheeseen kun aiheeseen vastata ilkeästi?!? Eikö sitä voisi vaan antaa ohjeensa esim tähän minun kysymykseen ja pitää muut mölyt mahassa?
Ja olitteko te itse niin h-vetin täydellisiä ekan koiranne kohdalla?!?!?
Taitaa olla vähän niin, että ei näillä sepeilla ole mitään ns kasvattajaa joka antaa mitään neuvoja ennen koiran ostoa tai saati sen jälkeen.
T: nimimerkki sellaisen omaava
Minä olen ainakin joutunut kaikki A->Ö lukemaan ja opettelemaan itse, kirjoista, netistä, kyselemällä ja oppimalla. Ei koiran meille antanut mitään kertonut, oli tyytyväinen kun pääsi eroon. Onni koiralle, että pääsi meille, mutta surku sen sisaria, jos on menneet sellaiseen paikkaan missä ei oikeen tiedetä mitään koirankasvatuksesta..
Silti täälläkin voi vastata asiallisesti ja nätisti, tai ei vastaa sitten mitään...
Taas yksi asia lisää mitä saa kun ostaa puhdasrotuisen, rekisteröidyn koiran hyvältä kasvattajalta. Tulee ohjetta kirjallisena, sähköpostina muistutus rokotuksista jne.
Itsekkin sekarotuisen kun aikanaan hain (7 vuotta sitten) niin koko koiranhakureissu oli ohi viidessä minuutissa. Pentu kainaloon, rahat "kasvattajan" kouraan ja kotimatkalle. Ei tullut muuta neuvoa kun että kanattaa madottaa se heti... Ja matoja kakkasikin isot läjät, yök.
Toista koiraa hankkiessani, ostin puhdasrotuisen, rekisteröidyn pennun hyvämaineiselta kasvattajalta. Pennun sain halvemmalla koska ei ollut näyttelykelpoinen. Pientä värivirhettä lukuunottamatta täydellinen yksilö. Tämän, virheellisen pennun mukana seurasi pentupaketti mikä sisälsi makuualustan (varustettuna émon ja pentujen hajulla), lelun, kamman, kynsileikkurit, 5 kg ruokaa, ruokakupin (no ruokamerkin mainoskuppi mutta kuitenkin), kirjalliset hoito-hjeet (koko A4, molemmin puolin paperia tekstiä ja sivuja oli 30, eli kattavat ohjeistukset), lisäksi vielä kqasvattajan tuki niin myötä kun vastoinkäymisissä. Tyytyvbäinen olen värivirheelliseeni, kasvattaja on kokoajan hommassa mukana vaikka koira ei näyttelyissä ole käynytkään. Harrastuspuolella kasvattaja kannustaa, on itse kilpakumppanina, kuljettaa minua, autotonta kisoihin jne.
Mikäli joskus vielä seropin otan niin katson tarkkaan keneltä ostan. virheen aikanaan tein, tänäpäivänä osaan vaatia kasvattajaltakin jotakin. Vaikka on sekarotupentueen kasvattaja niin pitää olla antaa tietoa pennunostajille. Myös isänkin rodusta.
Olen seuraillut näitä keskustelu palstoja silloin tällöin ja minusta on täysin normaalia, että ihmiset kyselevät ongelmiinsa ratkaisuja täältä. Usein ne juuri herättävät kesustelun, johon nämä palstat on tarkoitettu.
On toki joitakin keskustelun aloituksia jotka eivät tänne kuuluu. (Esim. Koirani ei hengitä, mitä teen?) Edellinen oli liioiteltu esimerkki!
Kasvattajia on turha syyllistää tässä tilanteessa. Tuskinpa ketjun aloittaja on kysynyt neuvoa kasvattajalta, tai mistäs sen tiedän. Te ilmeisesti tiedätte.
Eihän kasvattajat voi ennakkoon antaa neuvoja kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, joita pennun kanssa voi tulla, niitä ongelmia kun voi olla kymmeniä, jos ei satoja.
Meillä ainakin pennun ostajilla on lupa, tai suorastaan kehoitus soittaa minulle jos ongelmia, tai kysyttävää tulee.
Aina ei pidä yleistää...
on ollut ennen nettiä,mistä ne pennun ostajat sillon tietonsa ottivat, kasvattajalta.
Tämä netti on ihan hyvä kyselypalsta,en sitä moiti,mutta liian usein kun kysyy että onko kasvattaja antanut ohjeita,vastus on että, ei, tai ei edes tiedä kuka kasvattaja on.
Eikä pitäisi alkaa kasvattaa jos ei pysty antamaan tarkkoja ohjeita pennun ostajalle,pitää olla tietämys omasta rodusta ja koti tarpiesiin terveys tietoa.
Mutta täällä on yleisesti niiden pennuttajien pentuja ongelmineen ,jollon se "kasvattajan" tietämys on vähän niin ja näin,ja onko ollenkaan.
minun koira ei ole tuhonnut kun yhden nahkakengän pentuna.Dobermann. Olen ollut onnekas. Ja sohvalta se aina otti ne irralliset istuintyynyt maahan ja nukku sit jousien päällä. se teki oman pesän, oisko sun koira kans jotain omaa piilopaikkaa vailla? sohvalla koira on korkeammalla ja "turvassa" yksin ollessaan.
.. Kassulta onko hän saanut ohjeita kasvattajalta?
Onko hän edes kysynyt.
Monesti ja monella on tapana kirjoitella kaskustelupalstalle jos jotain ongelmia tulee, se kun on jotenkin helpompaa toimia ns. kavottomasti jos ymmärät, kuin soittaa kasvattajalle ja kysyä "mitä teen".
Olen itsekkin "syyllistynyt" tähän. En tosin koira asioissa vaan muullaisten pulmien kanssa, joihin olisin mahdollisesti saanut vastauksen soittamalla jonnekkin.
Mutta kun tämä netti on niin kätevä väline ja täällä tulee käytyä päivittäin niin miksi en käyttäisi sitä myös mahdolisesti siihen että saisin pulmiini ratkaisun, soittamatta jollekkin asiantuntialle, tässä tilanteessa kasvattajalle.
Ennen nettiä taisi olla nuo aikakausilehtien ja harrastuslehtien "kysy" palstat aika suosittuja...
Ja edelleen, älä yleistä...
en ymmärrä miksi ei voi soittaa kasvattajalle.
Koiria ei ole ilman kasvattajaa,joten se joka niitä maailmaan lähettää, on sen verran vastuussa että ongelmatilanteissa varmasta auttaa,vai mitä sille rahalle saa, pelkän pennun ,vai???
Ja edelleen miksi niitä pentuja pitää tehdä jos ei ole sitoutunut siihen jälkityöhön,ei se vastuu siihen lopu kun pennusta on rahat saatu.
.. väittänyt, että kasvattajalle EI saa/voi soittaa! Mielestäni en!
Kirjoitin että monesti on helpompaa kirjoitella "kasvottomana" keskustelupalstalle, kuin käydä soittamaan kasvattajalle.Eli kirjoitin näin: muistin virkistämiseksi!
"Monesti ja monella on tapana kirjoitella kaskustelupalstalle jos jotain ongelmia tulee, se kun on jotenkin helpompaa toimia ns. kavottomasti jos ymmärät, kuin soittaa kasvattajalle ja kysyä "mitä teen"."
Mielestäni en kirjoittanut missään kohti, että kasvattajalle EI saa soittaa.
Jos löydät sen kohdan niin kerro minulekkin!
Kerrotko myös sen kohdan missä olen kirjoittanut että pentuja teetetään sitoutumatta jälkityöhön, en missään!
Se taitaa olla sinun pienessä päässäsi kytenyt ajatus, ei minun.
Edelleen Kassu kysyi neuvoja ohjeita mitä voisi tehdä villikko pennun suhteen. Hän ei kirjoittanut, että kasvattaja ei ole antanut ohjeita tai suostunut siihen että hänelle voisi soittaa.
En tosiaankaan ymmärrä mistä moiset ajatukset olet päähäsi saanut.
mitä kirjoittaa kun jotkut ymmärtää aina väärin,ehkä tahallaan,ehkä..en tiedä.
Edelleen olen sitä mieltä että KASVATTAJA on se jonka kanssa pitää käydä läpi ongelmat,kasvotusten.Niin,arvaan...se kasvattaja on 500 km päässä....
sanon, että olen täysin samaa mieltä. Olenkin aina kaikille painottanut, että olen aina käytettävissä, eikä niin typerää kysymystä voi edes esittää, ettenkö sitä ymmärtäisi jne.
Minultakin on lähtenyt pentuja satojen kilometrien päähän ja lahden toiselle puolelle, mutta se ei ole ollut esteenä kontakteille. Lisäksi annan aina jokaisen pennun mukaan todella laajan ns.helpdesk-mapillisen tietoutta A:sta Ö:n.
Tuli mieleen, että oliskohan näissä suhteellisen monissa apuamitämäteen-jutuissa kyseessä lähinnä sellainen juttu, ettei niitä kasvattajan antamia ohjeita/neuvoja ole kuunneltu/toteutettu. Ja sit ollaankin helisemässä, eikä yksinkertaisesti kehdata sille kasvattajalle enää soittaa, tai mennä käymään.
.. väänänkö rautalangasta?
Olen yrittänyt tuoda esille mielipiteelläni sen että oletko esim. sinä koiran kasvattajana syyllinen siihen, että sinulta pennun ostanut henkilö kirjoittelee tallaisille palstoille kysyäkseen ohjeita ja neuvoja ongelmiinsa, joita pentu on tuonut tullessaan.
Sinun mielestäsi ilmeisesti varmaankin olet.
Ja oletko muuten täysin varma, että sinulta koiran ostanut ei olisi syyllistynyt satojen tavoin siihen, että kirjoittelee ongelmistaan pennun kanssa tämän kaltaisille palstoille?
Vaikka kasvattaja antaisi kuinka paljon niitä kultaisia A:sta Ö:hön ohjeita, niin pirskatti kun välttämättä siitä kultaisesta lehtisestä ei löydy kaikkiin kysymyksiin vastausta.
Ja voihan aina soittaa tälle kasvattajlle ja kasvattaja on niin kehoittanut tekemäänkin ja ehkäpä soitteleekin pentujen kuulumisia (niin kuin meillä tehdään), niin jostain syystä pennun ostajan on edelleen helpompi kysyä täältä ohjeita.
En tiedä ymmärsitkö mielipiteeni ja sen mitä tarkoitan. Luultavasti et, kun et aikaisemminkaan ymmärtänyt.
Toivottavasti edes joku ymmärsi pointtini, että ei ole kasvattajan vastuulla se mitä pennun ostaja kirjoittelee ja kirjoitteleeko ollenkaan tallaisille palstoille ja hei, siihenhän on jokaisella oikeus.
Meillä ainakin soitetaan kasvattajalle suht äkkiä, jos jotain tulee mieleen. Välillä on häneltä kysytty neuvoa ystävienkin puolesta ja aina jaksaa vastata. Oon joskus kysynytkin, että soittaako muutkin hälle näitä hölmöjä kysymyksiä, johon totesi, että mielummin vastaa vaikka miten hölmöihin, kuin että jätetään jotain tärkeetä kysymättä. No ollaan kyllä muutenkin tekemisissä aika paljon, eli kyläillään toistemme luona ihan ilman koiriakin.
Meidän astaffipentumme viettää aikaansa kuonokoppä kidan (ja kämpän) suojana kun olemme pois kotoa sekä öisin. Ennen koppaa se nakerteli seiniä, jalkalistoja, sohvaa, kirjahyllyä jne ja tabasco oli sen mielestä vain pikantti lisä makuelämykseen. Eroahdistuksesta ei ollut kyse koska se teki sitä myös yöllä.
Nykyään 8kk ikäinen pentu menee koppa päässä heti makuupaikalleen nukkumaan ja valmistautuu ottamaan tirsat, vaikka aluksi suorastaan inhosi sitä ja totuttamiseen meni aikaa.
Tuli tässä mieleen että miten koira pystyy juomaan kuonokoppa päässään? Ainakin mun tietämät kuonokopat on sillai umpinaisia että en millään keksi että miten koira kykenee juomaan....
koita ihan viimisex sitä kuonokoppaa, se on ahdistava koirasta ja moni koira luulee tehneensä jotain väärin kun nyt on sellainen naamaan laitettu. itse laitoin omalle dobberille eilen sellasen, ja se käveli koko ajan perässä ja hankasi naamaansa mun jalkoja vasten, yritti tassuilla saada sitä irti ja lopulta vain seisoi apaattisen näköisenä paikallaan pää riipuksissa. Oli se niin surkean näköinen et en enää laita. kokeile jotain muuta. Eläinlääkäreillä on jopa lääkitys joka auttaa, mut ei sekään yksinään.
Nyt käyttämämme kuonokoppa on muoviverkkoa ja sen kanssa koira saa suunsa auki ja poimittua lattialta kielellään makupaloja, joten saa juotuakin. Läähättäminen ja oksentaminen onnistuu myös, haukotteleminen huonommin. Totuttelun aikana käytimme nahkaista koppaa, joka kesti hinkkaamisen hyvin. Nykyinen muovinen on lähinnä henkinen este. Missään nimessä ei pidä kuitenkaan ostaa koiralle nailonista, suuta kiinni pitävää koppaa, jota käytetään esim. eläinlääkärissä (vaikka tällaistakin Stockmannin myyjä suositteli).
Koppaan tottumaton koira tietysti yrittää saada härvelin pois päästään, mutta niinhän yrittää koiranpentu saada pantaakin pois ja saattaa jopa aluksi kieltäytyä kävelemästä hihnassa. Niin tähän kuin moniin muihinkin aluksi epämiellyttäviin asioihin koira on mahdollista totuttaa suhtautumalla itse asiaan iloisesti, kehumalla koiraa ja aloittamalla vajaan minuutin mittaisista ajoista. Vaatiihan häkittäminenkin totuttelua.
... lattialle erilaisia luita, joihin voi purkaa ylimääräisen energiansa ja ikävänsä. Meillä ainakin toimi!
Erään niinikään toimivan vinkin saimme parisen vuotta sitten kun koiramme oli pentu. Kun koiraa käyttää aamulla ihan lyhyellä lenkillä eikä villiinnytä sitä ulkona, niin jaksaa odottaa kiltisti yksin kotona. Itse teimme jo pentuajoista lähtien lyhyitä aamulenkkejä ja heti töistä päästyämme pidempi lenkki, jolloin sitten renutaan oikeen kunnolla. Näin lyhyen aamulenkin jälkeen koiralle ei jää vauhti päälle. Missä lie perää, mutta meillä pahanteot jäivät lyhyeen! Muutamat tuttavani ovat kokeilleet samaa omien koiriensa kanssa ja heillä niinikään toimii..
Tsemppiä ja jaksamusta pentusi parissa!
itse olen kokenut saman joku aika sitten.Meillä oli shäfer narttu ja se repi kaikki yksin ollessan,ei auttanut kuin kuonokoppa!Annettiin koira takaisin kasvattajalle,elämäntilanteen muutumisen vuoksi ja jälkeenpäin olen kuullut,että tekee pahojaan edelleen vaikka on jo yli2-vuotias.Kasvattaja sanoi,että jotkut koirat tuhoavat koko elämänsä paikkoja,eivätkä opi vaikka kuinka yrittää!