EI KATELLINEN

Tätä lamaa ei voi enää pysäyttää, mutta sitä voisi lieventää Globaali korruptio estää kuitenkin todelliset uudistukset. Rikkailla on rahat ja aseet.
1. Vähimmäis- ja enimmäispalkan tulee olla sidoksissa toisiinsa. Enimmäispalkka ei saisi olla suurempi kuin kymmenkertainen vähimmäispalkka.
2. Avainteollisuuden alat (energia, teräs...) on jaettava pieniksi keskenään kilpaileviksi yksiköiksi, etteivät monopolit voi kiristää koko yhteiskuntaa säätelemällä tarjontaa.
3. Suurten yhtiöiden osake-enemmistö on jaettava työläisten ja toimihenkilöiden kesken, ja heidän edustamansa henkilöt muodostavat yhtiön hallituksen.
4. Yksityinen aloitteellisuus ja sijoitukset on rajoitettava pieniin yksiköihin ja perheyrityksiin.
5. Perintöomaisuudelle on asetettava katto, joka on suhteessa vähimmäispalkkaan.
6. Valtion budjetin on oltava ylijäämäinen talouden kukoistaessa ja alijäämäinen kun on taantuma.
7. Rahan määrää on lisättävä taantuman aikana ja vähennettävä nousukautena.
8. Valtiovallan puuttuminen talouteen on pidettävä minimissä. Sen on ylläpidettävä kilpailua ja puolustettava heikommassa asemassa olevien etuja.

1. Kaikille taattava elämän vähimmäisedellytykset, joihin kuuluvat ainakin ruoka, asuinpaikka, vaatteita, koulutusta ja terveydenhuoltoa. Minimitarpeet taataan täystyöllisyydellä ja varmistamalla perushyödykkeiden hyvä laatu, saatavuus ja kohtuullinen hinta. Ylijäämävarallisuus jaetaan tämän jälkeen niille, joilla on erityistarpeita.
2. Lisääntynyt ostovoima saadaan aikaan takaamalla elämän vähimmäisedellytykset kaikkien ulottuville kohtuulliseen hintaan. Tämän saavuttamiseksi tuotannon tulee jatkuvasti kehittyä tuotekehityksen ja tieteellisen tutkimuksen kautta.
3. Hajautettu suunnittelu varmistaa, että paikalliset taloudelliset päätökset tehdään paikallisella tasolla eikä sellaisten byrokraattien ja poliitikkojen toimesta, joilla ei ole vahvoja sidoksia alueeseen. Tasapainoinen talous on osa tätä suunnittelua, jotta sekä maataloutta, teollisuutta että valkokaulussektoria kehitetään asianmukaisesti.
4. kolmikerroksinen talousjärjestelmä, joka koostuu pienistä yksityisomistuksessa olevista yrityksistä, osuuskuntapohjaisista keskisuurista ja suurista yrityksistä sekä valtion omistamista suurista avainalojen yrityksistä, jotka eivät tavoittele voittoa eivätkä tappiota.
5. Osuuskunnat ovat keskeisiä talousjärjestelmälle ja talousdemokratian perusta.
6. Pyrittävä luomaan mahdollisimman omavaraisia hajautettuja talousalueita. Kaikki yritykset ovat paikallisessa omistuksessa, joten mahdollisuuksia ulkopuolisten tai ylikansallisten yritysten harjoittamaan alueen riistoon ei ole.
Nämä kuusi kohtaa luovat talousdemokratian, joka antaa paikallisille ihmisille heidän oman taloudellisen elämänsä hallinnan ja takaavat perustarpeiden täyttymisen. Yhteisö suuntautuu nauttimaan enemmän ei-materiaalisista, luovista, älyllisistä ja henkisistä asioista, mikä lopulta johtaa kohti todellista kehitystä ja hyvinvointia.

Kuvailit juuri miten kommunismi toimii... teoriassa. Kaikissa systeemeissä on aina porsaan reikiä joita ihminen tulee hyödyntämään ja hankkimaan etuuksia itselleen. Ihminen kun nyt on vain rakennettu niin, että se on peto luonteeltaan ja tuhoaa kilpailijansa mikäli siihen on mahdollisuus. Sen takia meitä on täällä näin paljon ja aina löytyy ahnettakin ahneempi... ja ihminen tuhoaa vaikka itsensä saavuttaakseen omaa etua. Systeemissä ei ole vikaa täällä pallolla on vain yksi eläin, jonka geeniperimä on niin kieroutunut, että sitä ei evoluutio ehdi korjata ennen kuin tämä pallo on elämälle kelpaamaton.

Oli täältä:
Ravi Batran
Prout-liike

1) Ihmisen kehitys. Kommunismi painottaa ihmisen kehitystä pääasiassa elämän poliittisella ja taloudellisella alueella. Markkinataloudessa voi henkilökohtaista vapautta ilmaista moniarvoisesti, mutta siitä puuttuu selkeä näkemys ihmisen potentiaalista. Prout edistää ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaista kehitystä.
2) Vapaus. Kommunismissa valtion intressien asettaminen etusijalle rajoittaa yksilön vapautta. Markkinataloudessa jopa hillitön sananvapaus on sallittua, mutta ei kuitenkaan ole vapautta puutteesta ja materiaalisesta turvattomuudesta. Käytännössä markkinataloudet rajoittavat ilmaisun vapautta silloin, kun tämä vapaus haastaa pääoman edut. Prout antaa täyden vapauden psyykkiselle ja henkiselle ilmaisulle, mutta tunnustaa yhteiskunnan tarpeen asettaa rajoja yksilölliselle varainhaalimiselle. Ilman tätä rajoitetta kollektiivin tarpeita loukataan eikä voida taata yleistä materiaalisen turvattomuuden poistamista.
3) Etuoikeutetut intressit. Kommunismi asettaa puolueen ja valtion intressit etusijalle. Markkinatalous antaa etusijan omaisuuden oikeuksille ja siten etuoikeuden pääomaa kontrolloivalle luokalle. Prout antaa keskeisen merkityksen yleisen hyvinvoinnin edistämiselle samanaikaisesti suojellen ekologista tasapainoa.
4) Kehitys. Sekä kommunismi että markkinatalous pitävät kehityksen pohjana materiaalista edistystä. Prout määrittää kehityksen yksilön henkisen kehityksen edistämiseksi. Prout tunnustaa että materiaalinen kehitys on välttämätön edellytys henkiselle kehitykselle.
5) Kulttuuri. Kommunismi pakottaa kulttuurin olemaan yhdenmukainen valtion ideologian kanssa. Markkinataloudessa massakulttuuri palvelee ensisijaisesti kaupallista etua. Tämän johdosta se on luovaa mutta ei alkuperäistä ja aitoa - energistä, mutta usein tuhoisaa korkeammille arvoille. Proutin mukaan kulttuurin tulee syntyä paikallisen ja etnisen kokemuksen pohjalta, ja kulttuurien tulee luoda arvoja, jotka vahvistavat ihmisen psyykeä.
6) Motivaatio. Kommunismi korostaa tulojen tasavertaisuutta yksilöllisen tuottavuuden kustannuksella. Markkinatalouden kannustinjärjestelmä motivoi korkeampaan tuottavuuteen, mutta sen liian korkeat rahalliset palkkiot haaskaavat kollektiivista varallisuutta, suosivat ahneutta ja rikkovat yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Prout tavoittelee tasapainoa: se pyrkii maksimoimaan kannustinten tehokkuuden ja vähentämään samalla sosiaalista epäarvoisuutta.
7) Ympäristö. Sekä kommunismista että markkinataloudesta puuttuu selvä arvoyhteys ympäristönsuojeluun. Prout on omaksunut arvopohjakseen uushumanismin, joka korostaa kaiken elämän itseisarvoa. Sekä kommunismi että markkinatalous ovat sopimattomia säilyttämään ympäristön eheyttä, sillä ne korostavat lyhyen aikavälin voiton- tai tuottavuuden tavoittelua ja jättävät ympäristön huomiotta. Prout pyrkii luomaan tasapainon ja siten luontaisesti suojelee biodiversiteettiä ja edistää ekosysteemien vitaliteettia.
8) Suunnittelu. Kommunismissa taloussuunnittelu on erittäin keskitettyä ja valtion kontrolloimaa. Markkinatalous keskittää valtaosan taloussuunnittelua kansainvälisten suuryhtiöiden käsiin. Prout hajauttaa suunnitteluvallan tasolle, jossa ihmiset ovat eniten tietoisia talousongelmista ja mahdollisuuksista ja siksi parhaiten kykeneviä suunnittelemaan yhteistä hyvinvointiaan.
9) Työ. Sekä kommunismissa että markkinataloudessa työntekijät vieraantuvat johtuen omistajuuden tai kontrollin puutteesta työpaikoillaan. Proutin yritysjärjestelmä perustuu työntekijöiden osallistumiseen päätöksentekoon ja tuotantovälineiden yhteisomistukseen—olosuhteisiin, jotka lisäävät motivaatiota ja edistävät mahdollisuuksia henkilökohtaiseen täyttymykseen.
10) Talous. Kommunismin komentotalous reagoi tuotantokiintiöihin. Markkinatalouden vapaus on voittojen motivoimaa. Proutin talous on kulutuspainottunut. Se pyrkii lisäämään kuluttajien ostovoimaa ja kulutustavaroiden saatavuutta näin ylläpitäen talouden vitaliteettia ja tyydyttäen ihmisten mukavuustarpeet.
Kirjasta A Comprehensive Guide To The Study of Prout, The Proutist Writers Group Of New York Sector

Hylkiikö fysiikassa negatiivi positiivista vai vetääkö plus miinusta puoleensa?
Mitä tekee pariton ioni ihmisen kehossa?

Mallejahan pitää olla, ihminen voi sitten valita suuntautumisensa jota pitää kuitenkin päivittää tarpeen mukaan.

Rikkaan pitäisi ymmärtää antaa köyhälle enemmän, koska silloin yhteiskunta jossa rikas joutuu elämään tulisi paremmaksi ja turvallisemmaksi.
Köyhän saadessa enemmän hänkin tulee ahkerammaksi (ahneemmaksi) ja siten hyödyttää myös rikasta enemmän.

Hyvä esimerkki oli noin vuosi sitten kun maailman rikkaimmat esittivät rikkaille korkeampaa verotusta, koska jos maailma ei pöyri, niin rikaskin alkaa köyhtymään.

Kyllä se raha merkitsee noille rikkaille enemmän, kuin mitä antavat ymmärtää.
Raha ei tee onnelliseksi lausahdus näiden rikkiden suusta olisi vähän toisenlainen, jolleivät olisi rikkaita.
Helppohan se on olla, kun rahaa on niin paljon, että kaikki tarpeellinen on saatu hankittua ja rahaa on käytettävissä loppuelämän tarpeisiin enemmän, kuin riittävästi.
Kyllä se raha tekee onnelliseksi konkeettisesti sillä tasolla, että onnellisuuden tunne katoaa, jos tilllä ei ole rahaa maksaa erääntyvää laskua tai laskun maksamisen jälkeen tili on tyhjä.

Jos kerran näiden rikkaiden mielestä raha ei tee onnelliseksi, niin voisivat näyttää sen ihan käytännössä lupumasta tuloistaan ja tekemällä työtä ilmaiseksi.
Eivät taitaisi nämä rikkaat suostua siihen, että päivänkään tekisivät mitään töitä palkatta, ei muka tule toimeen päivääkään ilman tuloja, pötyä sanon minä.
Suomessa elää paljon ihmisiä vaikka mitään tuloja, kuinka he sitten tulevat toimeen.
Jos on tienanut rahaa, että säästöjä on vaikka 500 000 euroa, kun on asunto, auto ja tarpeeliset tavarat hankittu, niin kyllä sitä rahaa on tilillä niin paljon, että sillä elää lopun ajan elämästään erittäin ylellisesti, ilman mitään tuloja.
Jos tuloton saisi 100 000 euroa, niin sillä pärjäisi lopun elämäänsä, mutta nämä rikkaat eivät pärjää yli miljoonan tuloillaan.

"Suomessa elää paljon ihmisiä vaikka mitään tuloja, kuinka he sitten tulevat toimeen."
Meillähän on lakisääteisiä asioita joilla vähäosaisten toimeentuloa "yritetään" turvata, ei ilmainen leipäkään ole ilmaista.

"Jos on tienanut"
Kyllä "rehellisesti" hankittu varallisuus on hyväksyttävää, mutta yhteiskunnan pitäisi katkaista ahneudelta siivet.
Suuria tuloja pitäisi verottaa siten, että mitä suuremmat tulot sen enemmän veroja ja tulojen noustessa pitäisi myös verotuksen nousta (progressiivisesti).

"Jos tuloton saisi 100 000 euroa"
Yhteiskunnassa eläminen on kuitenkin sen verran kallista, että siitä irrallaan elämiseen ei 100 000 euroa pitkälle riitä, (päivä sairaalassakin maksaa satoja euroja.)

Rahan liitäminen onnellisuuteen ei ole perusteltua, mutta raha tuo helpotusta jokapäiväiseen "kurjuuteen".

Ahneudessaan rikkaat hamuavat aina vaan lisää ja heidän rahallaan on liian suuri määräysvalta yhteiskunnassa.

SITÄ PITÄÄ YRITTÄÄ VASTUSTAA

Köyhyys on vittumaista, eteenkin jos se sattuu omalle kohdalle!

Suomen rikkaat tarvitsee lapsilisiä?

Muutostenaika epäkohdat esiin, kaivakaa ahneitten aiheuttamat vahingolliset saavutukset näkyville.

Köyhät eivät aiheuta maailmanlaajuisia kuplia eikä lamoja, tulojakoa pitää vaatia oikeudenmukaisemmaksi ja tasapuolisemmaksi