Ostin 2001 mallin Mondeon Saksasta ja nyt pitäisi asentaa siihen moottorinlämmitin. Defa asennetaan ohjeitten mukaan vesiletkuun moottorin alaosaan ja Calix "pakkastulpan" reikään moottorin yläosaan. Hinnassa ei ole suuria eroja, mutta onko toiminnassa? Maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi Defan paikka paremmalta, lämpöhän nousee ylöspäin ja lämmitysvaikutus saattaisi olla parempi. Toisaalta Calix on kuulemma jämäkämpi ja asennus vaikutti aika helpolta. Kokemuksia?!
Defa vai Calix?
Mondeo TDCI 2,0
83468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kyllä molemmilta valmistajilta löytyy systeemit kumpaankin asennustapaan.
defa vaan on yleisempi ja helpompi löytää lisäosia esim. käytettynä, joten suosittelen itä jokatapauksessa
Jos sulla on Diisseli niin siinä on vakiona Eberi, taitaa lohko olla tarpeeton.
Kerrohan lähemmin, mikä se Eberi on, sillä olen aloittelija Fordin kanssa. Ajelin Sitikoilla 30-vuotta. Ostin Mondeon Saksasta ja siinä on kuulemma 3 hehkutulppaa (750 w) vesitilassa, joilla saa talvella lisälämpöä, mutta ei kai niitä voi moottorinlämmitykseen käyttää?
Katso tuosta alempaa "Webasto"
Lisälämmitin
Fordeissa on Eberspächer-merkkinen polttoainekäyttöinen lisälämmitin, jota Suomessa edustaa Wihuri Autola. Tarvittaessa lisätietoa suoraan heiltä. Lisälämmitintä tarvitaan, koska dieselmoottori tuottaa nykyisten päästömääräysten vuoksi niin vähän hukkalämpöä, ettei sitä riitä sisätilojen lämmittä
miseen.
Nykyisten Mondeoiden mallivuodesta 2001 lähtien sekä Focuksen suurinpiirtein samasta ajasta lähtien lisälämmittimen toimintaperiaate muuttui oleellisesti. Lisälämmitin käynnistyy kun ulkolämpötila on alle 5 astetta C. Impulssin lämmitin saa ulkolämpötila-anturista. Lämpimmällä ilmalla lisälämmit
in ei siis toimi. Lisälämmitin lämmittää jäähdytysnesteen ja myös kierrättää sitä, jolloin myös moottori lämpiää. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että lohkolämmitin lämmittää vain lohkoa, eikä ollenkaan jäähdytysnestettä.
Nykyisin lisälämmitin toimii vaikka olisi lohkolämmitin. Tosin parempi tapa saada moottori sekä sisätilat lämpimiksi olisi kelloajastin. Vanhemmissa malleissa yleensä lisälämmitin ei toiminut, mikäli käytettiin lohkolämmitintä (selitys myöhempänä).
Lähdettäessä liikkeelle lisälämmitin siis käynnistyy mikäli ulkolämpötila on alle 5 astetta. Lisälämmitin toimii kunnes jäähdytysnesteen lämpötila on 85 astetta. Mikäli ajetaan niin kauan, että lämpötila laskee alle 75 asteen, käynnistyy lisälämmitin uudestaan. Esim. moottoritiellä suurilla nope
uksilla ajettaessa lisälämmitin ei toimi, mutta käynnistyy heti kun tullaan taajamaan. Termostaatti avautuu kun lämpötila on 88 astetta. Itse moottorin työlämpötilaa ei ole määritelty. Kun moottori sammutetaan käynnistyy lisälämmittimen jäähdytin ja samalla poltetaan systeemiin jäänyt polttoaine,
jotta estettäisiin seuraavalla kerralla käynnistettäessä muutoin mahdollisesti ilmenevä savuttaminen. Joskus putkiin saattaa jäädä polttoainetta, joka palaa pois heti seuraavan kerran käynnistettäessä ja ilmenee pientä savutusta tai hajua.
Wihuri Autola on antanut seuraavat kulutuslukemat: ajettaessa noin 100 km/h nopeudella 100 km:n matka kulutus 0,2 l. Ulkolämpötila ja ajonopeus vaikuttaa kulutukseen. Kulutus kelloajastimella käytettäessä 0,5 h on 0,25 l. Suositeltu maksimikäyttö kelloajastimella 1 h jolloin kulutus 0,5 l. Nyrkki
sääntö kelloajastimen käytössä on, että autolla on ajettava vähintään yhtä pitkään kuin mitä on lämmitetty moottoria käynnistämättä jotta vältyttäisiin akun tyhjenemiseltä. Mikäli kovalla pakkasella kelloajastinta käytetään pitkään (2h taitaa olla maksimi) ei välttämättä virtaa riitä käynnistykse
en!
ESIMERKKI
Focus '99 ja '02. Lisälämmittimen toiminta näissä malleissa poikkeaa toisistaan oleellisesti. Vanhemmassa mallissa ei ole ulkolämpötilatunnistinta, jolloin pätkäajossa lisälämmitin ei käynnisty. Kriteerinä on jäähdytysnesteen lämpötila, jonka tulee olla alle 10 astet
ta C. Käytännössä lämpötila laskee huomattavasti hitaammin kuin nousee. Eli vaatii aika pitkän ajan ja tosi kovan pakkasen, jotta pysäköitäessä lämpötila laskisi riittävästi. Myös lämmin autotalli saattaa aiheuttaa sen, ettei lisälämmitin käynnisty ollenkaan. Jos lohkolämmitintä on käytetty pitkä
än riittää se monesti estämään lisälämmittimen käynnistymisen. Tarkkaa aikaa vaikea määritellä, koska ulkolämpötilalla myös merkitystä.
Sehän kuuluu Suomi-varusteisiin. Suositella sitä kyllä voi mutta jälkiasennus taitaa olla hintava. Tietääkö joku muita eroja?
Perinteinen lohkolämmitin lämmittää nestettä, tietenkin lohkokin siinä samalla lämpenee = lämpö johtuu nesteestä lohkoon. On kyllä olemassa myös lohkon kylkeen asennettavia lämmittimiä varsinkin joihinkin uusiin malleihin, en tiedä onko voorteihin, ne lämmittää ensin lohkon joka sitten lämmittää myös nesteen = lämpö johtuu lohkosta nesteeseen.
Onkohan myös saksan autoissa valmiina lisälämppäri