Aluksi suomenruotsalaisten näkemys Ruotsin
suurvalta-ajasta sellaisena kuin he sen haluavat meille kertoa:
"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."
Svenska Finlands Folkting:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf# page=11
Seuraavaksi sitä historian todellista tapahtumaketjua, josta he tyystin vaikenevat:
_______________________________
1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
_______________________________
1600-1611 sota Puolaa vastaa
1609-1617 sota Venäjän vastaan
1610 sota Luoteis-Venäjällä
1611-1613 Tanskan sota
1615-1617 Venäjän sota
1621- valloitussodat Liivinmaalla ...
1629 ... ja Preussissa
1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota
1644 sodankäyntiä Saksassa
1645 Tanskan sota, Brömsebro
1648 Saksan sota, Westfalen
1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat
1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan
1657-1658 Tanskan sota, Roskilde
1660 Puola, Venäjä, Brandenburg
1665-1666 Bremenin sota
1674-1679 Brandenburgin sota
1675-1679 Tanskan sota
1680 Brandenburg
1700-1721 Suuri Pohjan sota
_____________________________________
Sodista raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.
Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.
1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695 ennen suuria kuolonvuosia, 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa vähintään kolminkertaistunut.
_____________________________________
1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja
1630 rutto
1631-1635 katovuosia
1649-1650 katovuosia
1657 rutto
1664 katovuosi
1668-1670 Laurin hallavuodet
1680 kato
1690 kato
1693 kato
1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.
Vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän kuin sen alkaessa.
Suomen väkiluku 1600 - 1850
1600......350 000
1695......400 000
1700......270 000
1750......421 000
1800......832 700
1850...1 636 900 - väkiluku nelinkertaistui vuodesta 1750
http://en.wikipedia.org/wiki/Finland
_____________________________________
Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko sodissa tai kuolleet niihin.
Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.
Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?
Kysymys, jonka vastaus on meiltä myöskin salattu:
Olisiko suurvalta Ruotsia milloinkaan kyetty luomaan ja
ylläpitämään ilman Ruotsin sotakoneen voitelemiseksi
loputtomasti tarvittavaa alamaiskansan verotusta ja verta?
______________________
http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600-lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuosiluvut.htm
124 vuotta sotia – vajaat 9 vuotta rauhaa
36
344
Vastaukset
- näin se on
Aikakaudelle oli hyvin tyypillistä, että sotimalla ryöstettin kohdemaita, sotasaalis oli osa sotilaan palkkaa ja melkein ainoa tapa saada varallisuutta. sodassa kunnostautuminen oli mahdollisuus myös nostaa omaa yhteiskunnallista asemaansa, eli saada aatelisarvo ja läänitys, eli kartano.
Ruotsi soti, koska sen alue oli täysin suhteeton siihen väestöön nähden mikä maassa asui, kansa oli myös köyhää, joten armeijan ylläpito oli itsessään kova taakka kansalle, sotimalla eli ryöstelyllä armeija ylläpiti itsensä.- Anonyymi
Mutta tämähän romuttaa kerronnan Ruotsin vallasta parempana kuin Venäjän! ELÄMÄNI ON PILALLA!
- Hyvä tietää
Kiitos. Erinomainen yhteenveto.
- ihjhhkbg
Ei olisi ja kyllä ruotsalaiset sen tunnistavat. Kannattaa lukea von Döbelnin puhe suomalaisille sotilaille 1809 Uumajassa kyllä siitä kuultaa arvostus. Myöskin ruotsalaiset historioitsijat myöntävät ettei Ruotsia olisi rakennettu ilman suomalaisten uhrauksia.
http://fi.m.wikisource.org/wiki/Georg_Carl_von_Döbelnin_jäähyväispuhe_suomalaisille_sotilaille.- näin se meni
Dööpelni oli oikeessa.
"Suomalaiset! Tässä rauhassa Ruotsin kruunu kadottaa kolmanneksen osan aluettaan, Ruotsi menettää ylevän Suomen kansan, voimakkaimman tukensa. Eikä tässä kyllin, Ruotsin armeija menettää sotavoimansa ytimen ja arvokkaimman osan. Emämaa on masennettu, vaipunut suruun ja kaipaukseen korvaamattomien uhrautumisten tähden, mutta kaikkiviisas kaitselmus on määrännyt meidän kohtalomme, ne on vastaanotettava kärsivällisyydellä, nöyryydellä."
Ruotsi menetti armeijansa ytimen ja Suomi voitti autonomian.
- Gûnther Grenzland
"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."
Aika paksu pläjäys!
Menisipä Folktinget esittämään tanskalaisille, kuinka rauhantahtoinen naapuri Ruotsi oli 1600-luvun Euroopassa!
Tanskalaiset saattaisivat päätyä hieman erilaiseen arvioon.
Venäläinen historiantutkija voisi hänkin kertoa millainen oli "Smutnoje vremja", kun Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin, Inkerinmaan, miehitti Novgorodia ja yritti saada kuninkaansa Moskovankin valtaistuimelle.
Puolalaiset ja saksalaiset saivat hekin tutustua pitkin 1600-lukua moniin ruotsalaisiin, jotka eivät todellakaan olleet interraililla. - tällä väliä
Väestön aleneminen ei tietenkään johtunut pelkästään sodista. Neljä viimeistä sotaa ovat täysin venäläisten syytä. Neljässä viimeisessä sodassa kuoli suomalaisia enemmän kuin Ruotsin aikaisissa sodissa yhteensä. Tietysti myös 30-luvulla Neuvostoliitossa tapetut suomalaiset on laskettava uhreiksi.
- näin on
Se oli täysin selvä, että kun Pietari rakensi pääkaupungin Nevajoen suulle, niin ennenpitkää ruotsalaiset heitetään alueelta paljon kauemmas.
Jokainen kenraali, joka on edes nimeksi realisti, ymmärsi ettei Venäjän kaltainen suurvalta katsele loputtomasti sitä, että Ruotsin armeija seisoo sadan kilometrin päässä heidän pääkaupungista.
- 6.11. alarm
6.11. syytä muistaa... RUOTSIN HISTORIA
On vielä tärkeämpää opettaa Ruotsista kuin ruotsia
lauantai 09.11.2013
http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/on-viela-tarkeampaa-opettaa-ruotsista-kuin-ruotsia-1.1497229
Marraskuun kuudes, Svenska dagen, on Suomessa liputuspäivä. Syystä. Kielivähemmistömme on yhteiskunnassa kokoaan merkittävämpi. Ja Ruotsi on meille ylivoimaisesti tärkein ulkomaa. Kaukana tulevat seuraavat, Venäjä ja Saksa.
Historiamme onnekkain tapaus oli, että kristinusko tuli Ruotsista eikä Novgorodista. Se teki Suomesta pohjoismaan.
Myös Venäjään kuuluessaan Suomi pysyi ruotsalaisena muutenkin kuin pitkään hallinto- ja kulttuurikieleltään. Uskonto sekä oikeus- ja kansanedustusjärjestys pysyivät. Siksi suuriruhtinaskunta pysyi ja kehittyi erilaisena kuin keisarikunta.
Kun TV-haastattelija kysyi loistavalta ruotsalaiselta historioitsijalta Peter Engmanilta Ruotsin ja Suomen historian yhteydestä, tämä vastasi kohteliaasti, että ilman Suomea Ruotsista ei olisi tullut se mikä se nyt on. Totta. Ilman Suomen resursseja – veroja ja rekryyttejä sotaväkeen – Ruotsista ei olisi tullut suurvaltaa 1600-luvulla.
Suomessa asui Ruotsin valtakunnan väkiluvusta ennen vuotta 1721 neljännes ja sen jälkeen kolmannes. Suomen menettäminen 1809 pudotti Ruotsin Euroopan keskisuurtenkin kastista. Korvaukseksi saadun Norjan asema oli ihan toinen. Suomi oli ollut joukko Ruotsin itäisiä maakuntia, Norja oma kuningaskuntansa, jonka eroaminen sitten kävi luontevasti.
Suomen kansalliselle tulevaisuudelle ero Ruotsista oli onneksi. Ruotsin yhteydessä autonomialle tuskin olisi ollut sijaa, eikä tarvetta erota valtiollisesti kenties syntynytkään.
Huoli sulautumisesta kovin erilaiseen Venäjään loi halun itsenäistyä, varsinkin sen muututtua bolsevistiseksi. Ilman pitkää yhteistä historiaa Ruotsin kanssa Suomi ei olisi ensin kyennyt ponnistautumaan itsenäiseksi ja sitten itsenäisyyttään puolustamaan.
Nämä ovat historiamme tärkeimpiä faktoja. Ne jokaisen pitäisi sisäistää oppivelvollisuuskoulussa. Yhteistä historiaamme Ruotsin kanssa opetetaan riittämättömästi.
Eri kysymys on, pitäisikö oppivelvollisuuteen sisältyä myös ruotsin kielen oppiminen. Ei minun mielestäni. Kyky oppia on sekä vaihteleva että rajallinen. Kaikki eivät kuitenkaan ruotsia opi. Tarpeellinen opittava kasvaa vuosi vuodelta. Arvokkaita tunteja ei pidä uhrata vajaakäyntiin.
Ruotsi on meille tärkein ulkomaa, mutta ruotsi ei ole tärkein vieras kielemme. Se on englanti. Sen osaaminen edes jotenkuten on minimivaade. Kaikki, mikä muita kieliä jaksetaan oppia sen lisäksi, on hyväksi, mutta ei sentään jokaiselle välttämätöntä, ei ruotsinkaan.
Olen eri mieltä kuin Paavo Lipponen, joka puhuessaan Ruotsalaisuuden päivänä kytki pakkoruotsin ja pohjoismaisen identiteetin erottamattomasti toisiinsa.
Pohjoismainen identiteettimme on niin syvällä, ettei se ruotsin opettamisesta kaikille ole kiinni. Eikä ruotsi valinnaisena Suomesta katoaisi. Sitä opittaisiin niin paljon kuin oikeasti tarvitaan, siis edelleen paljon.
Valinnaisuus poistaisi myös suomenruotsalaisia ja jopa Ruotsia kohtaan eläviä kielteisiä asenteita, joita Lipponen sanoi öykkäröinniksi. Ruotsia puhuvien solvaamisesta – johon en ole koskaan törmännyt, mutta kai sitä jossakin on – olen samaa mieltä kuin Lipponen.
Nahkurin orsille sellaiset!
KARI HOKKANEN
Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. - Anonyymi
-----124 vuotta sotia – vajaat 9 vuotta rauhaa-----
Ruotsin aika, loputonta sotaa.
Venäjän aika 1808-1917, Suomen ensimmäinen rauhanjakso.
Porvariston aika 1918-1944, lähes loputonta sotaa sekin, vainajia yli 100 000.
YYA-aika, toinen rauhanjakso
Nato-aika, kuka tietää mutta reitti suurvaltasotiin taas avattu.- Anonyymi
Ainoa täysin varma asia on se, että Ruotsin kuningaskunta on aina valmis pitämään huolta pienestä suomalaisesta ihmisestä, jos aivan kaikki muu pettää.
Tämä ei tule muuttumaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainoa täysin varma asia on se, että Ruotsin kuningaskunta on aina valmis pitämään huolta pienestä suomalaisesta ihmisestä, jos aivan kaikki muu pettää.
Tämä ei tule muuttumaan.Ruotsi on aina pienelle suomalaiselle ihmiselle hyvä, varma isänmaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi on aina pienelle suomalaiselle ihmiselle hyvä, varma isänmaa.
Ruotsin suurvalta-ajan väestö sai toimeentulonsa lähes yksinomaan maataloudesta.
Talonpoikaisväestö, johon kuului noin 90 prosenttia ihmisistä, oli maan taloudellinen perusta.
Maataloustuotannon ylijäämä käytettiin miltei pelkästään sotatalouden tarpeisiin. Suurvalta-aikana talonpoikien verotaakka kasvoi mm. uusien ylimääräisten verojen takia. Eräänlaiseksi veroksi voidaan laskea myös väenotot, joissa verotuskohteena olivat ihmiset, tarkalleen ottaen15-60 -vuotiaat miehet. Väentoton ja verotuksen periaatteet liittyivät toisiinsa: sotaväkeen otettiin yleensä veronmaksukyvyttömät. Jos verotettavaa omaisuutta ei ollut, kruunu otti siis sen minkä pystyi eli verotettavan itsensä.
Maataloudesta saatavien verotulojen turvaamiseksi sotaväkeen otettu oli tavallisesti tilaton tai
talon ylimääräisin mies - usein myös naimaton. Sotien jatkuessa lähes koko vuosisadan
keskeiseksi ongelmaksi muodostui maatalouden ja rekrytoinnin yhteensovittaminen. Tilannetta
pahensi entisestään se, mihin edellä jo viitattiin, että kuolleisuus oli jalkaväen keskuudessa
erittäin korkea, sillä toisinaan lähes kokonaisia joukko-osastoja menehtyi kulkutauteihin.
Esimerkiksi vuoden 1633 paikkeilla, kun sotaa oli käyty Saksassa kolme vuotta, oli noin 70 prosenttia miesvahvuudesta tautien vuoksi menetetty.6
Kuolleisuuteen vaikutti ratkaisevasti
vastustuskyvyn puute erityisesti nuorilla ensimmäistä kertaa sotaväkeen joutuneilla.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikaisten kotimaisten jalkaväkimiesten tyypillisin palveluspaikka
oli jokisuistoa hallitseva linnoitettu kaupunki Baltiassa tai Pohjois-Saksassa, jossa elinolosuhteet olivat kehnot ja varuskuntataudit yleisiä.
Joukkokuolleisuuden takia väenotot toistuivat pahimmillaan vuodesta toiseen, mikä rasitti lihasvoimaan perustuvaa maataloutta. Seurauksena oli, että maatilat autioituivat monin paikoin valtakuntaa, mikä merkitsi käytännössä yleensä paitsi veronmaksukyvyttömyyttä, myös
todellista demografista autioitumista kokonaisten kylien tyhjentyessä esimerkiksi
sotilaskarkuruuden takia asukkaista. Näin myös kruunun kassaan virtaavat verotulot vähenivät,
sillä jokainen sotaväkeen otettu talollinen vähensi maatalouden tuotantovoimaa ja verotuloja.
Ruotsalaistutkija Jan Lindegren onkin nimittänyt väenottoja "tuotantovoimien organisoiduksi hävittämiseksi".7
Väenottojen tuhoisuuden havaitsivat myös jo aikalaiset. Kuningas Kustaa
Aadolf kirjoitti kirjeessään vuonna 1626 Jacob De la Gardielle huolestuneena, miten suomalaiset
ja ruotsalaiset nihdit kuolevat varuskunnissa "kuin koirat." Samoin valtakunnankansleri
Oxenstierna kiinnitti vuonna 1630 huomion siihen, miten vierasta maata valloitettaessa samalla väenottojen takia omaa tuhotaan. - Anonyymi
Älä viitsi tuollaista roskaa kirjoittaa: "Venäjän aika 1808-1917, Suomen ensimmäinen rauhanjakso.
Et tiedä, että Suomen kaartinpataljoona vietiin Puolaan kukistamaan puolalaisten kapinaa Venäjää vastaan. Se osallistui taisteluihin Puolassa Narew-joen eteläpuolella 5.-13.4.1831 puolalaisia vastaan.
Seuraavan kerran Suomen kaarti sai liikekannallepanokäskyn 14.5.1849, kukistamaan unkarilaisten kapinaa Itävaltaa vastaan, Venäjän asettuessa tukemaan Itävaltaa.
Suomalaisten joukkojen keskuuteen levinnyt lavantauti pysäytti joukon niin ettei se levittäisi tautia venäläisiin suomalaisia ei sitten vietykään taisteluihin Unkariin.
17.10.1949 Suomen kaarti palasi Helsinkiin, menetettyään taudin takia paljon miehiä.
Miten olet voinut unohtaa 28.3.1854-30.3.1856, Oolannin sodan, jossa Englannin ja Ranskan laivastot hävittelivät Suomen rannikkokaupunkeja. "Kolmellasadalla laivalla seilas engelsmanni Suomemme rannoilla."
Suomen kaarti lähti 6.9. 1877 Helsingistä Turkin sotaan ja osallistui 14.10.1877 Gorni Dubniakin linnakkeen valtaukseen menettäen 14 kaatuneina ja 99 haavoittuneina.
Suomen kaarti osallistui Pravecin valtaukseen 12.11.1877.
Se sinun mainitsemasi rauhanjakso ei ollut rauhanjakso. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä viitsi tuollaista roskaa kirjoittaa: "Venäjän aika 1808-1917, Suomen ensimmäinen rauhanjakso.
Et tiedä, että Suomen kaartinpataljoona vietiin Puolaan kukistamaan puolalaisten kapinaa Venäjää vastaan. Se osallistui taisteluihin Puolassa Narew-joen eteläpuolella 5.-13.4.1831 puolalaisia vastaan.
Seuraavan kerran Suomen kaarti sai liikekannallepanokäskyn 14.5.1849, kukistamaan unkarilaisten kapinaa Itävaltaa vastaan, Venäjän asettuessa tukemaan Itävaltaa.
Suomalaisten joukkojen keskuuteen levinnyt lavantauti pysäytti joukon niin ettei se levittäisi tautia venäläisiin suomalaisia ei sitten vietykään taisteluihin Unkariin.
17.10.1949 Suomen kaarti palasi Helsinkiin, menetettyään taudin takia paljon miehiä.
Miten olet voinut unohtaa 28.3.1854-30.3.1856, Oolannin sodan, jossa Englannin ja Ranskan laivastot hävittelivät Suomen rannikkokaupunkeja. "Kolmellasadalla laivalla seilas engelsmanni Suomemme rannoilla."
Suomen kaarti lähti 6.9. 1877 Helsingistä Turkin sotaan ja osallistui 14.10.1877 Gorni Dubniakin linnakkeen valtaukseen menettäen 14 kaatuneina ja 99 haavoittuneina.
Suomen kaarti osallistui Pravecin valtaukseen 12.11.1877.
Se sinun mainitsemasi rauhanjakso ei ollut rauhanjakso.Hän laskee Suomen sota-ajoiksi myös ne Ruotsin sodat, jotka käytiin kaukana Suomesta ilman suomalaisia joukkoja. Venäjän suhteen onkin sitten yllättäen eri kriteerit. Esimerkiksi ensimmäiset Suomen autonomian vuosikymmenet Venäjä kävi kaukasuksella 60-vuotista valloitussotaa. Koko Venäjän historiasta 1400-luvun lopulta alkaen on ylipäätään vaikea löytää vuosikymmentä, jonka aikana valtakunta ei olisi sotinut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hän laskee Suomen sota-ajoiksi myös ne Ruotsin sodat, jotka käytiin kaukana Suomesta ilman suomalaisia joukkoja. Venäjän suhteen onkin sitten yllättäen eri kriteerit. Esimerkiksi ensimmäiset Suomen autonomian vuosikymmenet Venäjä kävi kaukasuksella 60-vuotista valloitussotaa. Koko Venäjän historiasta 1400-luvun lopulta alkaen on ylipäätään vaikea löytää vuosikymmentä, jonka aikana valtakunta ei olisi sotinut.
Mitenkäs niin yllättäen Venäjän suhteen on muka eri kriteerit?
Kerropas sitten, mitä nämä Ruotsin sodat, jotka käytiin kaukana Suomesta ilman suomalaisia joukkoja, olivat.
Suomi oli osa Ruotsia, eikä Suomella ollut omaa armeijaa.
Suomella oli Venäjän vallan aikana itsehallinto ja oma armeija. Toki paljon suomenruotsalaisia värväytyi Venäjän omaankin armeijaan, hehän todellisuudessakin osallistuivat Venäjän sotiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitenkäs niin yllättäen Venäjän suhteen on muka eri kriteerit?
Kerropas sitten, mitä nämä Ruotsin sodat, jotka käytiin kaukana Suomesta ilman suomalaisia joukkoja, olivat.
Suomi oli osa Ruotsia, eikä Suomella ollut omaa armeijaa.
Suomella oli Venäjän vallan aikana itsehallinto ja oma armeija. Toki paljon suomenruotsalaisia värväytyi Venäjän omaankin armeijaan, hehän todellisuudessakin osallistuivat Venäjän sotiin.Esimerkiksi avauksen listasta 1611-1613 Tanskan sota ja 1665-1666 Bremenin sota, Ylempänä onkin sinulle selitetty, miksi autonomian aika ei ollut sama kuin rauhan aika.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkiksi avauksen listasta 1611-1613 Tanskan sota ja 1665-1666 Bremenin sota, Ylempänä onkin sinulle selitetty, miksi autonomian aika ei ollut sama kuin rauhan aika.
Kalmarin sodassa 1611-1613 suomalaisia oli mukana ,Toisesta Bremenin sodasta 1665-1666 tietoja löytyy heikosti, ruotsalaisia joukkoja oli paljon, suuri osa palkkasotilaita, varmuudella ei pysty sanomaan oliko suomalaisia mukana.
"Venäjän suhteen onkin sitten yllättäen eri kriteerit. Esimerkiksi ensimmäiset Suomen autonomian vuosikymmenet Venäjä kävi kaukasuksella 60-vuotista valloitussotaa. Koko Venäjän historiasta 1400-luvun lopulta alkaen on ylipäätään vaikea löytää vuosikymmentä, jonka aikana valtakunta ei olisi sotinut."
Jos kerta lasket Suomen osallistuneen kaikkiin Venäjän valloitussotiin , vaikka Suomen oma armeija ei edes osallistunut, niin samoilla kriteereillä Suomi osallistui kaikkiin Ruotsin sotiinkin Suomen ollessa osa Ruotsia, vai menikö väärin?
Tuosta aloituksen listasta puuttuu osa Ruotsin 1600- luvulla käymistä valloitussodista mm:
Yhdeksänvuotinen sota 1688-1697
Eli myös väite, mikä usein esitetään, että Suomi on ollut rauhantilassa toisen maailmansodan jälkeen on myös valetta, koska Suomi oli osapuolena Afganistanin sodassa 2002 alkaen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kalmarin sodassa 1611-1613 suomalaisia oli mukana ,Toisesta Bremenin sodasta 1665-1666 tietoja löytyy heikosti, ruotsalaisia joukkoja oli paljon, suuri osa palkkasotilaita, varmuudella ei pysty sanomaan oliko suomalaisia mukana.
"Venäjän suhteen onkin sitten yllättäen eri kriteerit. Esimerkiksi ensimmäiset Suomen autonomian vuosikymmenet Venäjä kävi kaukasuksella 60-vuotista valloitussotaa. Koko Venäjän historiasta 1400-luvun lopulta alkaen on ylipäätään vaikea löytää vuosikymmentä, jonka aikana valtakunta ei olisi sotinut."
Jos kerta lasket Suomen osallistuneen kaikkiin Venäjän valloitussotiin , vaikka Suomen oma armeija ei edes osallistunut, niin samoilla kriteereillä Suomi osallistui kaikkiin Ruotsin sotiinkin Suomen ollessa osa Ruotsia, vai menikö väärin?
Tuosta aloituksen listasta puuttuu osa Ruotsin 1600- luvulla käymistä valloitussodista mm:
Yhdeksänvuotinen sota 1688-1697
Eli myös väite, mikä usein esitetään, että Suomi on ollut rauhantilassa toisen maailmansodan jälkeen on myös valetta, koska Suomi oli osapuolena Afganistanin sodassa 2002 alkaen.Jos tiivistämme Venäjän vallan ajan avauksen otsikon tyyliin ja käytämme samoja kriteerejä kuin avaaja Ruotsin vallan ajalle, niin saamme tulokseksi "108 vuotta sotia, vajaat 11 vuotta rauhaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos tiivistämme Venäjän vallan ajan avauksen otsikon tyyliin ja käytämme samoja kriteerejä kuin avaaja Ruotsin vallan ajalle, niin saamme tulokseksi "108 vuotta sotia, vajaat 11 vuotta rauhaa.
Eikä saada.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikä saada.
Riippuu siitä, koska Venäjän vallan katsotaan alkaneen. Voidaan sanoa myös "109 vuotta sotia, vajaat 11 vuotta rauhaa".
- Anonyymi
Loistava argumentointisi ei ole saanut minua vakuuttuneeksi. Mikä oli mielestäsi Venäjän sotavuosien määrä 1808-1917?
- Anonyymi
Jos suomalainen ihminen tarvitsee pääsyn parempaan sosiaaliseen ympäristöön, parempaan työelämään, parempaan ansioon, puhumattakaan muista mahdollisista tilanteista, Ruotsin kuningaskunta toivottaa hänet tervetulleeksi asukkaakseen. Asia on todellakin näin yhä edelleen 2020-luvulla.
- Anonyymi
Ja kyllä. Kouluruotsista on suurta apua, eikä vähäisintäkään haittaa, kun pieni suomalainen ihminen orientoituu Ruotsin kuningaskunnan yhteiskuntaan kaikkien pikku Suomessa kokemiensa asioiden jälkeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja kyllä. Kouluruotsista on suurta apua, eikä vähäisintäkään haittaa, kun pieni suomalainen ihminen orientoituu Ruotsin kuningaskunnan yhteiskuntaan kaikkien pikku Suomessa kokemiensa asioiden jälkeen.
Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä.[8] Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla
- Anonyymi
Vaatii paljon pitää väkiluku kurissa. Edes maailmansodat eivät saa aikaan kuin hetkellistä hyötyä. Ei koko lännenkään eliminointi auttaisi pidemmän päälle, ja joku Ukrainan sota ei jarruta väestönkasvua ollenkaan. Lännen mukana menisi tosin useimmat sodat; niitä kun ei tapahdu yhtä paljon Intiassa, Kiinassa tai edes latinalaisessa Amerikassa. Vaihdetaan länsi Venäjään ja maailma on parempi paikka ja planeetta saa vähän lisäaikaa ennen kuin alkaa mellakat kun mm. ruoka ja vesi loppuu.
- Anonyymi
Onneksi Venäjä pelasti Suomen Ruotsi-pedon kidasta ja saimme ensimmäisen oikean rauhanjakson 600 vuoteen.
- Anonyymi
Miten avaaja saa vuosien 1680 ja 1700 välisen rauhan kestoksi 9 vuotta?
- Anonyymi
Suomi ja suomalaiset olivat Ruotsille vain kulutushyödyke, varsinainen Ruotsin kansa asui lahden sillä puolen.
- Anonyymi
Oletko mainosalalla? Keksit iskulauseita tyhjästä.
- Anonyymi
Sekä suomalaiset että ruotsalaiset olivat kuninkaan alamaisia. Sitäpaitsi suhteessa väkilukuun sodat rasittivat yhtä paljon sekä suomalaisia että ruotsalaisia. Kannattaa myös muistaa että Ruotsin valtakunnan kahdestacydinalueesta kaksi sijaitsi nykyisen Ruotsin ja yksi Suomen alueella. Turun seutu oli siis valtakunnan ydinaluetta ja joku Norbotten tai Värmland periferiaa. Miettikääpä näitä asioita uudelleen ja vaihtakaa persu-silmälasit tavallisiin.
- Anonyymi
.. Miettikääpä näitä asioita uudelleen ja vaihtakaa persu-silmälasit tavallisiin.....
Eivät kaikki isänmaalliset ole persuja, on meitä muitakin.
- Anonyymi
Aitogermaaninen sotahulluus, peritty Viikingeiltä, elähytti Ruotsia 100 vuotta ja Suomen kansa maksoi siitä järkyttävän kalliin hinnan.
- Anonyymi
Tämä sotii pelkistävää venäläisviha-kertomusta vastaan, joten siirtelen epätoivoissani maalitolppaa ja rupean määkimään implikaatioita miettimättä kuinka "silloin oli silloin ja nyt on nyt", tajuamatta miten ammuin omat pelkistävät lempparikertomukseni alas. :)
-Vertigo
- Anonyymi
Tuo viimeinen linkki ja kaikki taistelut... liki 100 rähinää ennen vuosia 1939-1945
Pohjan Prikaatin Killan hienot historiasivut uudelleen näkyviin!
Vaikka tuo vanha kilta on jo aikaa sitten lakkautettu, niin miksi poistitte sen hienot historiasivutkin? Olisitte kopioineet edes ne näkyville muistona menneistä... Valtava työ on nakattu ns. bittiavaruuteen.
Waybacmachine eli Archive.org on tallentanut lähes koko hienon sivuston selattavaksi. Jos ei muuta, niin EDES tuo 1. linkki sivustollenne esiin.
https://web.archive.org/web/20160213182223/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/index.htm
https://web.archive.org/web/20160213214542/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/index.htm
https://web.archive.org/web/20160304190710/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm- Anonyymi
Kiitoksia, tuossapa runsaaati vaiettua historiaa!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut = far-right Finns Party?
Eikös tuo tarkoita, että persut ovat äärioikeistoa? "In 2023, Petteri Orpo, of the National Coalition Party, unseated M837501Demarilesbo synnytti lapsen
Lapsen biologisella isällä ei ole mitään oikeuksia lapseensa. On pelkkä "luovuttaja". https://www.hs.fi/politiikka/art2114848Opettaja teki pornoa sivubisneksenä
Jännittävää nähdä, koetaanko tämä ihan normaaliksi ja toivottavaksi kombinaatioksi kasvatusalalla. Voi mennä hyvin kiinn824844HS - SDP valmistatuu MILJARDILEIKKAUKSIIN seuraavalla vaalikaudella!
"Sdp:n uusi talousääni lupaa miljardien edestä leikkauksia HS-haastattelu|Kansanedustaja Joona Räsänen on Sdp:n puheen1054245Ei me olla sielunkumppaneita
jos sellaisia edes on. En tiedä miksi niin kovasti pidin sinusta, varmaan olisi paljonkin hyviä syitä, mutta ehkä olit v584170Persu ei ole koskaan päässyt Valkoiseen Taloon
Eikä pääse. Jopa demareita siellä on käynyt, vaikka jenkkien vasemmistolaisin suuri puolue vastaa lähinnä Suomen kokoomu343660Porno-ope?
Kaikenlaisia sitä nykyään Suomessakin on. Tai onhan niitä voinut olla aiemminkin, mutta ehkä paperilehtin aikakaudella e623202Sovitteko ulkonäöllisesti
Oletteko kaivattunne kanssa sopivan näköinen pari? Semmoinen, suurinpiirtein yhtä hyvän näköisiä? Samanlainen olemus, ty712866Opettaja OnlyFansissa - Onko ihan OK?
Onko mielestäsi ihan OK, että peruskoulun luokanopettaja on virka-aikansa ulkopuolella aktiivinen aikuisviihteen tuottaj402000- 471725