Vaihtoehtohoito-/homeopatiamittaukset

Vaihtoehtohoidoissa voidaan tehdä erinäisiä mittauksia kehosta (yliherkkyydet, jopa elinten toimintakunto ym.) Omien sanojensa mukaan eivät ole länsimaisen koululääketieteeseen verrattavia tutkimuksia. Eikä omien sanojensa mukaan niitä ymmärrä koululääketiede, eikä esim. vakuutusyhtiöt terveysselvityslomaketta tehdessä.

Oletteko laittaneet terveysselvitykseen merkintöjä joistain näistä tutkimuksista tai hoidoista?
75503
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 75

Vanhimmat

Onko tietoa?

Äänestä
  • Joo kannattaa aina pitää kirjaa saamistaan hoidoista. Ns. vaihtoehtoilijalla ei ole mitään velvollisuutta siihen, hoidoistasi ei jää todisteita ja jos terveytesi romahtaa esimerkiksi puoskaroinnin seurauksena, sinun on tosi vaikea todistaa asiaasi mm. korvausoikeudenkäynnissä. Ja jos hoidon seurauksena vammaudut, menetät kommunikointikykysi tai vaikka tajuntasi, niin on ehdottoman välttämäröntä, että ambulanssissa ja sitten sairaalassa tiedetään, mitä sinulle on tehty.

    Äänestä

  • tee merkinnät kirjoitti:

    Joo kannattaa aina pitää kirjaa saamistaan hoidoista. Ns. vaihtoehtoilijalla ei ole mitään velvollisuutta siihen, hoidoistasi ei jää todisteita ja jos terveytesi romahtaa esimerkiksi puoskaroinnin seurauksena, sinun on tosi vaikea todistaa asiaasi mm. korvausoikeudenkäynnissä. Ja jos hoidon seurauksena vammaudut, menetät kommunikointikykysi tai vaikka tajuntasi, niin on ehdottoman välttämäröntä, että ambulanssissa ja sitten sairaalassa tiedetään, mitä sinulle on tehty.

    > Joo kannattaa aina pitää kirjaa saamistaan hoidoista.......

    Miksi vain vaihtoehtoilijat kiinnostaa?

    Äänestä

  • tee merkinnät kirjoitti:

    Joo kannattaa aina pitää kirjaa saamistaan hoidoista. Ns. vaihtoehtoilijalla ei ole mitään velvollisuutta siihen, hoidoistasi ei jää todisteita ja jos terveytesi romahtaa esimerkiksi puoskaroinnin seurauksena, sinun on tosi vaikea todistaa asiaasi mm. korvausoikeudenkäynnissä. Ja jos hoidon seurauksena vammaudut, menetät kommunikointikykysi tai vaikka tajuntasi, niin on ehdottoman välttämäröntä, että ambulanssissa ja sitten sairaalassa tiedetään, mitä sinulle on tehty.

    British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet
    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

  • British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.

    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet

    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

  • On tietoo!
    Esim; Alkossa ja lestinheittajill.

    Äänestä

Kannattaisi lukea kirja "Villit vaihtoehdot. Uskomushoitokritiikkiä viisaille", niin pää selviää, mikäli peruskopulun oppimäärä on hallinassa.

Äänestä
  • Olet siis suorittanut "peruskopulun" opit kunniakkaasti arvosanalla 0 !
    Sivistystasosi ilmenee kirjoituksistasi oikein hyvin!

    Äänestä

> Eikä omien sanojensa mukaan niitä ymmärrä koululääketiede, eikä esim. vakuutusyhtiöt terveysselvityslomaketta tehdessä.....

Oletko koskaan kuullut, että voi olla kovin suuria vaikeuksia vakuutusyhtiöiden ymmärtää ihan niiden oikeiden koululääketiedelääkärienkin terveysselvityslomakkeita ratkaisujaan tehdessään?

Äänestä
  • En ole. Oletko sinä?

    Äänestä

  • Hyvä kuulo kirjoitti:

    En ole. Oletko sinä?

    Olen. Olen.

    Äänestä

Jos haluat tietää tosiasioita vaihtoehtohoidoista, tilaa kirja Simon Flint: "Villit vaihtoehdot. Vaihtoehtokritiikiä viisaille", Nordbook 2014

Äänestä
  • British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet
    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

Jos haluat tietää tosiasioita luontaisista hoidoista, niin lue A Vogelin kirja
Luonto paras lääkitsijä!

Äänestä

Eipä pidetä kirjaa koululääketieteen hoitojen aiheuttamista haitoistakaan. Rokotushaitat itkut, kuumeet,turvotukset, miehen kova allerginen reaktio antibiootista (kuume ja näppylät ympäri kehoa) - lääkäri vaan, että kyllä se siitä ohi menee, anopin hiusten lähtö monine muine surauksineen kolesterolilääkkeestä ja vielä vaikka mitä.
Onko kasvohermohalvauksia ollu kellä, enpä ole nyt kuullut? Tyypillisesti joukkorokotusten (polio, H1N1) seurauksena oleva ilmiö, eihän näitä ole kun kukaan ei niitä kirjaa.
Syökää sokeria ja kevyttä, on terveellistä:P

Ei pysty puoskarit siihen.

Äänestä
  • Kyllä haitat kirjataan. Miksi valehtelet?

    Äänestä

  • --Eipä pidetä kirjaa koululääketieteen hoitojen aiheuttamista haitoistakaan. --

    Valehtelet, kyllähän pidetään.

    Äänestä

  • Minä tiedän. kirjoitti:

    --Eipä pidetä kirjaa koululääketieteen hoitojen aiheuttamista haitoistakaan. --

    Valehtelet, kyllähän pidetään.

    Kyllä pidetään ja kirjataan mitä halutaan.

    Äänestä

  • öiyfoft kirjoitti:

    Kyllä haitat kirjataan. Miksi valehtelet?

    Perinteisesti neuvoloissa ei ole kirjattu rokotehaittoja lainkaan. Itse asiassa vanhemmat ovat joutuneet lääkärin valistettaviksi, jos heillä on ollut eriävä näkemys. Tällä tavoin asennoiduttaessa rokotehaittoja ei tietenkään ole ollut.

    Entäs antibioottien ja muiden lääkeaineiden haitat. Apteekissa kehotetaan täyttämään haittailmoitus, jos lääkeaineesta on seurannut äärimmäisen vakavat haitat. Sieltä on myös luvattu, että ilmoituksen tekijään otetaan yhteyttä myöhemmin, kun asia on käsitelty. En ole vielä kuullut, että näissä tapauksissa kertaakaan olisi otettu yhteyttä.

    Lääkeaineiden haittoja ei siis valvo mikään taho. Tämä on tosiasia. Jos valvoisi, millä ihmeen resursseilla valvottaisiin. Mistä moiset rahat. Tukkoon menisi koko systeemi valittajien paljouden vuoksi.

    Äänestä

  • Unta näet kirjoitti:

    Perinteisesti neuvoloissa ei ole kirjattu rokotehaittoja lainkaan. Itse asiassa vanhemmat ovat joutuneet lääkärin valistettaviksi, jos heillä on ollut eriävä näkemys. Tällä tavoin asennoiduttaessa rokotehaittoja ei tietenkään ole ollut.

    Entäs antibioottien ja muiden lääkeaineiden haitat. Apteekissa kehotetaan täyttämään haittailmoitus, jos lääkeaineesta on seurannut äärimmäisen vakavat haitat. Sieltä on myös luvattu, että ilmoituksen tekijään otetaan yhteyttä myöhemmin, kun asia on käsitelty. En ole vielä kuullut, että näissä tapauksissa kertaakaan olisi otettu yhteyttä.

    Lääkeaineiden haittoja ei siis valvo mikään taho. Tämä on tosiasia. Jos valvoisi, millä ihmeen resursseilla valvottaisiin. Mistä moiset rahat. Tukkoon menisi koko systeemi valittajien paljouden vuoksi.

    Kaikenlaisia rokotevastaisia hihhuleita tuntuu olevan liikkeellä, kuten Linsdröm.

    Äänestä

  • Hihhulit ja hörhöt. kirjoitti:

    Kaikenlaisia rokotevastaisia hihhuleita tuntuu olevan liikkeellä, kuten Linsdröm.

    Ei se ollut Linsdröm, vaan Veeti!

    Äänestä

Lue kirja Simon Flint "Villit vaihtoehdot. Uskomushoitokritiikkiä viisaille, Nordbooks 2014, niin siitä se järki kirkastuu.

Äänestä
  • > Uskomushoitokritiikkiä viisaille

    Mitähän tuo tarkoittaa? Onko kritiikki tarkoitettu skepoille?

    Äänestä

  • SULLE EI NÄKÖJÄÄN KIRKASTUNUT, VAIKKA LUITKIN, SILLÄ UNOHDIT YHDEN ASIAN, SKEPOSENA SINÄ ET OLE KOSKAAN VIISAS, ETKÄ TULE OLEMAANKAAN.

    Äänestä

  • British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet
    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

Se tarkoittaa niitä, jotka hallitsevat peruskoulun biologian, fysiikan, kemian ja matematiikanopinnot ja ovat ne saisäistäneet.

Äänestä
  • British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet
    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

  • Se EI siis tarkoittanut sinua!
    Sinullahan ei peruskoulun todistusta, vain apukoulun!

    Äänestä

Noilla eväilläkö Simon pitää ihmiset terveinä, jopa parantaakin?

Äänestä

Logiikkasi pettää, peruskoulun luonnontieteiden opetus riittää teoriapohjaksi tarvittavaan ymmärrykseen. Puuttuuko se sinulta?

Äänestä
  • "ja ovat ne saisäistäneet."

    Olet siis vielä apukoulussa!

    Äänestä

  • British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet
    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

Tuloksellisiin hoitoihin, korjauksiin jopa parannuksiin ei ihan peruskoulun luonnontieteiden opetus riitä, mutta skepohan hoitelee sillä tuskaa tuntematta!

Äänestä

Toki, toki!

Äänestä
  • Voi voi, miten tietämätön tämä hörhö on. Koko lääketiede yritetään panna uuteen kuosiin eduskunassakin palomiehen ja perushoitajan voimin.
    Meillä lääketieteilijöillä on yliopston arosana fysiikasta ja kemaista ja nimimerkilläkin kolme spesialiteettia ja dosentin pätevyys Suomessa.

    Mietinkin, miten pienijärkisiä ja tietämättömiä nämä hörhöt ovat. Lue ihmeessä, niin viisasrtut - sitähän sinä taritset.

    Äänestä

  • simon flint kirjoitti:

    Voi voi, miten tietämätön tämä hörhö on. Koko lääketiede yritetään panna uuteen kuosiin eduskunassakin palomiehen ja perushoitajan voimin.
    Meillä lääketieteilijöillä on yliopston arosana fysiikasta ja kemaista ja nimimerkilläkin kolme spesialiteettia ja dosentin pätevyys Suomessa.

    Mietinkin, miten pienijärkisiä ja tietämättömiä nämä hörhöt ovat. Lue ihmeessä, niin viisasrtut - sitähän sinä taritset.

    "Meillä lääketieteilijöillä on yliopston arosana fysiikasta ja kemaista ja nimimerkilläkin kolme spesialiteettia ja dosentin pätevyys Suomessa."

    Kirjoitusnäytteestäsi selviää, että jo peruskoulu jäi sinulta kesken, puhumattakaan, että olisit selvinnyt ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen kokeesta.

    Siis kolme spesialiteettia tyhmyydessä, vai mitä!?

    Sinulla noita tyhmyys spesialiteetteja tuntuu olevan kymmenittäin.

    Olet ilmeisesti palstan tyhmin skeponen.

    Sinussa tyhmyys oikein tiivistyy.

    Äänestä

  • simon flint kirjoitti:

    Voi voi, miten tietämätön tämä hörhö on. Koko lääketiede yritetään panna uuteen kuosiin eduskunassakin palomiehen ja perushoitajan voimin.
    Meillä lääketieteilijöillä on yliopston arosana fysiikasta ja kemaista ja nimimerkilläkin kolme spesialiteettia ja dosentin pätevyys Suomessa.

    Mietinkin, miten pienijärkisiä ja tietämättömiä nämä hörhöt ovat. Lue ihmeessä, niin viisasrtut - sitähän sinä taritset.

    Dosentin pätevyyshän sillä Johan Bäckmanillakin on! Vaikka ei uskoisi.

    Että se dosentuureista. Tai arosanoista, mitä ne sitten ovatkin... Kai jotain aropupujen sanomaa.

    Dosentin pätevyyttä ei kyllä löydy nimellä Simon Flint. Mielenkiintoista, se on siis nimimerkki. Kukakohan Suomessa esiintyy kaikkien alojen asiantuntijana tietämättä niistä sen enempää kuin mitä on toisten kirjoituksia lukenut?! No, H. Lauermapa tietysti. Hänkö on tämänkin takana? Hän kyllä vihaa vaihtoehtoisia hoitomuotoja, se tiedetään. Ja esiintyy silti oikeudessa (syyttäjän) asiantuntijatodistajana, vaikka on valmiiksi puolueellinen ja väittää aina vaihtoehtohoitajien olevan syyllisiä, oli tai ei.

    Kirjaa markkinoidaan näin:
    "Kokeneen tutkijan, ylilääkärin ja lääketieteen opettajan kriittinen katsaus vaihtoehtohoitojen villiin maailmaan."
    Miksi henkilö ei kirjoita omalla nimellään edes?

    Näköjään joka ikiseen keskusteluun ja artikkeliin, mitä netistä löytyy aiheella vaihtoehtoiset hoidot, on lisätty mainos tuosta kirjasta. Eikö muuten myy?

    Äänestä

  • simon flint kirjoitti:

    Voi voi, miten tietämätön tämä hörhö on. Koko lääketiede yritetään panna uuteen kuosiin eduskunassakin palomiehen ja perushoitajan voimin.
    Meillä lääketieteilijöillä on yliopston arosana fysiikasta ja kemaista ja nimimerkilläkin kolme spesialiteettia ja dosentin pätevyys Suomessa.

    Mietinkin, miten pienijärkisiä ja tietämättömiä nämä hörhöt ovat. Lue ihmeessä, niin viisasrtut - sitähän sinä taritset.

    British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet
    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

Mainittakoon lyhyt kommentti Flintin kirjasta.

Flint ei suoraan vastusta luontaishoitoja. Esim. kuppauksesta on kommentti "antaa mennä vaan, jos nahka kestää". Monia luontaishoitoja Flint kyllä lääkärinä pitää tehottomina, muttei suoraan asetu vastaan.

Sensijaan Flint vastustaa kolmea ääri-ilmiötä.

Syvin kritiikki hänellä lääkärinä on sellaisia kohtaan, jotka hylkäävät lääkärien hoidot jonkun "uskomushoidon" takia. Mielestäni asiaan saa puuttua. Lääkärillä on oikeus vastustaa kyseenalaisia hoitoja, jotka vaarantavat jonkun terveyden esim. saamatta jääneen asiallisen hoidon muodossa.

Yksi ilmiö on taikauskoinen hömppä. En imettele, jos lääkäri ei kaikenmaailman ihmeparannuskiville lämpene.

Flint vastustaa myös ylenpalttista rahastusta. Siitä nyt saa tietenkin olla mitä mieltä tahansa. Periaatteessa aikuinen ihminen saa syytää rahansa mihin lystää. Tieto asiasta ei lienet kuitenkaan pahasta.

Äänestä
  • British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet
    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

  • "En imettele"
    Olet ilmeisesti mies, koska et imettele!

    Äänestä

  • asiaa6 kirjoitti:

    "En imettele"
    Olet ilmeisesti mies, koska et imettele!

    Sulla ei siis ole tissejä, kun et imettele!
    Olet täysin hölmö kuyipää.

    Äänestä

Yllä sitkeää keskustelua siitä, parantaako Flint peruskoulun fysiikalla potilaitaan. Huomiota voisi kiinnittää siihen, että siis peruskoulun luonnontieteiden osaaminen riittää kirjan ymmärtämiseen. Ainakin itselläni riitti tosin lukiolla täydennettynä.

Perusasteella opetellaan tietyt luonnontieteiden perustotuudet ja lainalaisuudet. Jos teoria on ristiriidassa näiden luonnonlakien kanssa, asia pitäisi tutkia ennenkuin hutkii.

Äänestä
  • British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
    BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

    Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

    Kirjallisuusviitteet
    http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

    Äänestä

  • Yritä sitten tutkia, ennenkuin tulet palstalle hutkimaan!

    Äänestä

Vaihtoehtohoidot ovat miljardibisnestä. Niiden takana ei ole vain suuri raha, vaan on olemassa myös suuria yhteisöjä, jotka tukevat vaihtoehtohoito kulttuuria. Takana on usein paljon taikauskoa, uskomuksia ja olettamuksia. Länsimaalaisella lääketieteellä on pitkät perinteet. Myös se on monimiljarditouhua, ja siinä panostetaan myös tutkimukseen, eikä vain ja ainoastaan rahastamaan.

Kuten Flintin kirjasta käy ilmi (jos sen vaivautuu lukemaan), ennenkuin lääketieteellinen hoitomuoto hyväksytään käyttöön, takana on kymmenien miljoonien eurojen arvoiset pitkät tutkimukset, ja sillä on jo tieteellistä näyttöä. Yllä siteerattu tutkimus vaikuttaa näin tarkoitushakuisalta.

Myös Flint tunnustaa lääketieteen olleen joskus väärässä. Flint ei nähdäkseni väitä olevansa kaikkitietävä, mutta osoittaa, kuinka "heikoilla jäillä" ollaan, jos lähdetään uskomaan mm. taikauskoon perustuviin hoitoihin. Flint ei tyrmää mm. kansanperimää tai luontaishoitoja, joilla ei tosin ole mitään vaikutusta, mutta jotka eivät haittaakaan mitään. Kirjan terävin kärki on siinä, että monet hylkäävät lääketietellisen hoidon vaihtoehtohoidon takia, ja asettavat näin terveytensä ja jopa henkensä vaaraan. Lääkärin etiikka vaatii jo asiaan puuttumisen.

Lääkärit lukevat itse Duodecim lehteä.

Äänestä

> Kirjan terävin kärki on siinä, että monet hylkäävät lääketietellisen hoidon vaihtoehtohoidon takia, ja asettavat näin terveytensä ja jopa henkensä vaaraan. Lääkärin etiikka vaatii jo asiaan puuttumisen....

Skepoko olisi kiinnostunut joidenkin ihmisten hengistä? Tuskinpa tuota uskoo edes erkkikään? Kerrohan paremmin uskottavat syyt esityksillesi!

Äänestä
  • Kaikki eivät vielä tänä päivänäkään ole vain itsekkäitä oman edun tavoittelijoita. Voi olla olemassa "leipälääkäreitä". On vielä niitä, jotka pitävät kiinni lääkärin etiikasta. Myös se ilmenee Flintin kirjasta. Jotkut lääkärit ovat "myyneet" lääkärinetiikkansa, ja tekevät monimiljoonabisnestä vaihtoehtohoidoilla.

    Tunnen monta lääkäriä, joiden käsiin edelleenkin voi antaa terbeytensä ja henkensä. Siltikin, että myös lääketiede joskus erehtyy. Sekin puoli ilmenee Flintin kirjasta.

    Äänestä

  • Näin kirjoitti:

    Kaikki eivät vielä tänä päivänäkään ole vain itsekkäitä oman edun tavoittelijoita. Voi olla olemassa "leipälääkäreitä". On vielä niitä, jotka pitävät kiinni lääkärin etiikasta. Myös se ilmenee Flintin kirjasta. Jotkut lääkärit ovat "myyneet" lääkärinetiikkansa, ja tekevät monimiljoonabisnestä vaihtoehtohoidoilla.

    Tunnen monta lääkäriä, joiden käsiin edelleenkin voi antaa terbeytensä ja henkensä. Siltikin, että myös lääketiede joskus erehtyy. Sekin puoli ilmenee Flintin kirjasta.

    ”Tunnen monta lääkäriä, joiden käsiin edelleenkin voi antaa terbeytensä ja henkensä. Siltikin, että myös lääketiede joskus erehtyy. Sekin puoli ilmenee Flintin kirjasta.”

    Suurin kunnia on antaa henkensä isänmaan puolesta. Näin evästettiin taisteluun lähteviä sotilaita. Oma kantani on, ettei turhaan kannata tapattaa itseään. Järkevämpää on toimia niin, että pysyy hengissä ja taistelukuntoisena seuraavanakin päivänä. Toisaalta mitä järkeä on sotimisessa, eli kanssaihmisten tappamisessa, eikö mielekkäämpää ole elää rauhaisaa rinnakkaiseloa.

    Samoin on mielestäni aivan turhaa antaa lääkärin käsiin terveytensä ja henkensä. Lääkäriksi valmistuu vasta sitten, kun on tyrinyt niin, että potilas on kuollut. Tuota sanontaa en toivoisi potilaana ollessa omalle kohdalle sattuvan. On toki ylevää ja kunnioitettavaa antaa terveytensä ja henkensä lääkärin käsiin, mutta onko siinä mitään järkeä. Mitä lääkäri tekee kenenkään terveydellä tai hengellä. Kysyn vaan.

    Äänestä

  • old_profile_49336 kirjoitti:

    ”Tunnen monta lääkäriä, joiden käsiin edelleenkin voi antaa terbeytensä ja henkensä. Siltikin, että myös lääketiede joskus erehtyy. Sekin puoli ilmenee Flintin kirjasta.”

    Suurin kunnia on antaa henkensä isänmaan puolesta. Näin evästettiin taisteluun lähteviä sotilaita. Oma kantani on, ettei turhaan kannata tapattaa itseään. Järkevämpää on toimia niin, että pysyy hengissä ja taistelukuntoisena seuraavanakin päivänä. Toisaalta mitä järkeä on sotimisessa, eli kanssaihmisten tappamisessa, eikö mielekkäämpää ole elää rauhaisaa rinnakkaiseloa.

    Samoin on mielestäni aivan turhaa antaa lääkärin käsiin terveytensä ja henkensä. Lääkäriksi valmistuu vasta sitten, kun on tyrinyt niin, että potilas on kuollut. Tuota sanontaa en toivoisi potilaana ollessa omalle kohdalle sattuvan. On toki ylevää ja kunnioitettavaa antaa terveytensä ja henkensä lääkärin käsiin, mutta onko siinä mitään järkeä. Mitä lääkäri tekee kenenkään terveydellä tai hengellä. Kysyn vaan.

    --On toki ylevää ja kunnioitettavaa antaa terveytensä ja henkensä lääkärin käsiin, mutta onko siinä mitään järkeä. Mitä lääkäri tekee kenenkään terveydellä tai hengellä. Kysyn vaan.--

    Onkohan sinulla pää hieman "pehmeä" ?
    Ja kenenhän käsiin sairaiden ihmisten pitäisi henkensä antaa ? sinun vai ?
    Kysyn vaan.

    Äänestä

Jani Kokki ei antanut henkeään lääkärien vaan bulgarialaisen vaihtohtohoitajan käsiin. Kuka tietää, miten kävi?

Äänestä
  • Parani, kuten aina luotaishoidoilla paranee!
    Seuraa mediaa!

    Äänestä

Jani Kokki, olet melskannut niin paljon mediassa että rehellisyyden nimissä kysyn, miten meni. Paranitko syövästä vaihtoehtohoidoilla? Siitä olisi oppia toisille ihmisille, kävi hoitojen miten kävi.

Äänestä

British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.

Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"

Äänestä
  • Eilen luin jostain että yksitoista (11) prosenttia olisi vankalla pohjalla. Diabeteksestä en tiedä mutta kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitosuosituksen lausumat ovat valtaosaltaan pätemättömiä: http://bit.ly/20k7kpr

    Äänestä

Tällä palstalla hörhöili yksi pahasti vinksahtanut joka skepotteli ja sanoi, että "paranee, vaihtoehtohoidoilla paranee aina". No, skepottelija!!! Skeptikot olivat ennustaneet tarkasti, miten Jani Kokin käy. Sinä skepottelija, kaksinkertaista Lito-annoksesi, niin ehkäpä realiteetit napsahtavat paikalleen. Toivottavasti, niin tältä palstalta poistuu yksi hörhö.

Äänestä
  • Hyvä, että poistut palstalta!
    Palstan taso kohenee huomattavasti!

    Äänestä

Entäs tämä "Odota dokkaria" - hörhö. Nyt Jani Kokille on tullut pää vetävän käteen. Palliatiivinen leikkaus tehty. "Päättele siitä, mitä tapahtui "!

Äänestä

Ylläolevasta "Ankkamittarin" viestistä näkyy, että kovin on sekavaa puuroa skepottelijan ajatus. Parempaan se ei pysty. Samanlaista velliä on kaikkien uskomushoitoihin luottavien ajatuksenkulku.

Äänestä

Anna anteeksi "Ankkamittarille". Siltä on unohtunut Litoannos, kun se on päässyt lomkalle pakkohoidosta. Parempaan se ei pysty.

Äänestä
  • "lomkalle"
    Tämä kommentti kertoo selkeästi älykkyytesi tason!
    Mites jakselet siellä apukoulussa?

    Äänestä

Simon Flintiltä ilmestyy homeopatiaa ja vaihtoehtohoitoja koskeva kirja 5.2.2016. Hakusana: Nordbooks, Facebook

Äänestä
  • Saat siis provikoita!

    Äänestä

  • UNOHDIT KIRJASSASI USKOMUSHOITAJIEN ITSESTÄÄN KÄYTTÄMÄN NIMEN "KYLTTYYRI". Se perustuu Eino Leinon runoon "Kyltyyri".
    Kirjoitapas kolmas kirja Kylttyyri, Eino Leino ja vaihtoehtohoidot. Siit' ne rahahanat aukeavat.

    Äänestä

Mittasimme kaksoissokkokein skeptikkojen ja vaihtoehtohoitajien älykkyydet!
Kas tässäpä kokeen lopputulokset:
Skeptikkojen älykkyysosamäärä oli aina pienempi kuin kyseisen henkilön kengännumero!
Suurin mitattu ÄÖ oli 59 ja kyseisen skeptikon kengännumero oli 60!

Kaikkien vaihtoehtohoitajien älykkyysosamäärät olivat yli 100, keskiarvon ollessa noin 120.
Huippuna mainittakoon EKP, jonka älykkyysosamäärä oli 189.!

Todistan kokeen suoritetuksi kaikkia tieteellisiä ohjeita noudattaen.
psykologian professori Valdemar Kettunen

Äänestä
  • On se mukava, että hörhöt itse pilaavat asiansa. Heitä on helppo pistellä älyllisesti. Heidän maailmankuvansa on VOODOO-KYLTTYYRI.

    Äänestä

KIELITIETEILIJÖILLE
Nyt kun on selvinnyt, että hörhöt, agressiiviset uskomushoitajat kuuluvat ihmiskunnan alalohkoon KYLTTYRELLIT, pyydän kannanottoa termin oikeinkirjoitukseen: Eino Leino käyttää nimitystä "Kyltyyri", mutta pitääkö sanoa kyltyrelli vai kylttyrelli? Vihjeeksi sanoin, että ovat hörhöä porukkaa. Katso yllä oleva sekava kirjoitus.

Äänestä

Homeopatiassa, virheellisesä pseudotieteessä, ei osata mitata yhtään mitään.

Äänestä

Kyllä olen laittanut aina kaikki mittaustulokset terveysselvitykseeni.

Äänestä
  • Lue ihmeessä se Räisäsen kirja "Nykyajan poppamiehet". Siellä on koko ikänsä laboratoriokoneita käyttäneen lääkärin kannanotto uskomusahoitokoneisiin. Muistaakseni ollut "konelääkäri" yli 30 vuotta.

    Äänestä

  • Hoomeopatiaa tulee saada vielä tänään perusterveydenhuoltoon sillä me jotka oikeasti olemme korkeamassa tietoisuudessa tarvitsemme hoomeopatiaa hyvinvointimme edistämiseksi.
    Lisäksi enkeliterapeutteja, yksisarvishoitajia, kuhnekylvettäjiä ja muita todellisia asiantuntijoita tulee palkata kaikkiin terveyskeskuksiin.
    Ja poliklinikoiden päivystyksiin tarvitaan kristallipallot jotta potilaat voivat itse diagnosoida vaivansa.

    Äänestä

  • RährährährähäääääÄäääääääääää
    RÄHÄHÄRÄHÄÄÄÄÄÄÄ
    ÄÄÄÄÄÄÄ

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Keepu kirjoitti:

Vaihtoehtohoidoissa voidaan tehdä erinäisiä mittauksia kehosta (yliherkkyydet, jopa elinten toimintakunto ym.) Omien sanojensa mukaan eivät ole länsimaisen koululääketieteeseen verrattavia tutkimuksia. Eikä omien sanojensa mukaan niitä ymmärrä koululääketiede, eikä esim. vakuutusyhtiöt terveysselvityslomaketta tehdessä.

Oletteko laittaneet terveysselvitykseen merkintöjä joistain näistä tutkimuksista tai hoidoista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu