Pitäskö tää palsta jakaa kahteen osaan?

Mites olis oma palsta Flickille ja muille sitten oma, alkaisi ehkä normaali keskustelu sujumaan kun jokaista ketjua ei tulla myrkyttämään samalla käsittämättömällä mouhoamisella?

Vakavasti puhuen, facebookin Saksanpaimenkoirat-ryhmässä on paljon asiallisempaa keskustelua, jos sitä oikeasti haluaa käydä.

Mikä tämä Fick on?

MInkälaista apua/neuvoa/tukea tarvitsisit käyttispennun kasvatukseen?

Flickin emäntä on paimenkoirien kouluttaja sekä ohjeistaa mm. pikkukoirien omistajia sekä lapsiperheitä kaupunkiolosuhteissa kuinka kohdata iso koira turvallisesti. Perehtynyt myös psykologiaan, psykiatriaan sekä käyttäytymistieteisiin, eläinten viettikäyttäytymiseen lapsesta asti eli yli 30 vuoden ajan. Kuuluvat erityismielenkiinnonkohteisiinsa kuulemma. Kertokoot joku muu tai henkilö itse jossain vaiheessa lisää. Flick on siis hänen nykyinen saksanpaimenkoiransa ja entinen oli Backteroides, luullakseni.:) Sai L1 pentunäyttelystä ja puutteellisen hermorakenteen omaavan Backteroidesin kanssa voittivat palveluskoirakokeen tottisosuuden -90 luvun alussa.

Voi tätä egojen suuruutta ja kuppikuntaisuutta! Vetäkää hanskat käteen, menkää häkkiin ja sitten lyökää toisiltanne roskat silmistä! Niin tai sitten vaan jatkatte täällä toistenne haukkumista. Muuhun teistä ei olekaan, paitsi syöttämään koiralle nameja, aina ja koko ajan.

Tässä oiva läpileikkaus sakemanni porukasta :D

En ole seurannut vielä kovinkaan kauan näitä keskusteluja ja en oikein aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa näitä keskusteluja. No, mulla on aina ollut sanonta, että sitä mitä ei voi toiselle päin naaman sanoa, niin ei pitäisi sen selän takanakaan sanoa. Eli, jos ego kirjoittaa suurempaa kuittia, kuin kroppa pystyy lunastamaan, niin kannattaa pitää mölyt mahassa.

Minun mielestäni saksanpaimenkoiran jalostustyössä on tehty suurta ja ehkä peruttamatonta vahinkoa, kun rotua alettiin jalostamaan niin, että ulkonäkö meni koirien terveyden ja käyttöominaisuuksien edelle ja koiran luonnetta alettiin "pehmentämään", jotta tyyliin kaikilla ihmisillä voisi olla saksanpaimenkoira "kotikoirana".

Saksanpaimenkoira on käsitykseni mukaan jalostettu vanhoista saksalaisita paimenkoirarodusta kuten thüringeninkoira ja wurtemberginkoira, joista "ratsumestari" halusi jalostaa monipuolisen työkoirarodun. Tällaisena saksanpaimenkoira tulisi säilyttääkin. Vaikka nykyään harrastukset ovatkin ajaneet työkäytön edelle, joka on aivan hyvä asia, jotta nykyisin edes voidaan jollain tavalla mitata koirien (rodulle ominaisia) käyttöominaisuuksia jalostuksen kannalta. Kehän kiertäminen ei vain ole mikään mittari, siis minun mielestäni.

Minulle ei ole väliä onko koira näyttis vai käyttis, kunhan se on suhteelisen, terverakenteinen (eli ei kipeä ja pystyy liikkumaan, sekä toimimaan normaalisti) ja hyvä luonteinen (normaali viettikäyttäytyminen), muutenkin hyvinvoiva ja hyvissä käsissä, sekä kaikinpuolin onnelinen koira. Niin kuin ihmisilläkin geeniperimä on vain yksi osa-alue (n.30-50%) siinä kokonaisuudessa millainen koira loppupeleissä oikein on.

Hauskaa iltaa kaikille...T.hans

"Minulle ei ole väliä onko koira näyttis vai käyttis, kunhan se on suhteelisen, terverakenteinen (eli ei kipeä ja pystyy liikkumaan, sekä toimimaan normaalisti) ja hyvä luonteinen (normaali viettikäyttäytyminen), muutenkin hyvinvoiva ja hyvissä käsissä, sekä kaikinpuolin onnelinen koira. Niin kuin ihmisilläkin geeniperimä on vain yksi osa-alue (n.30-50%) siinä kokonaisuudessa millainen koira loppupeleissä oikein on."

Asiaa. Senpä vuoksi tulisi myös oppia arvostamaan koirakoita, joille tärkeintä elämässään ei ole haalia palkintoja olipa käyttökokeista taikka näyttelyistä kyse, vaan käyttää sitä tervettä, hyvin peruskoulutettua koiraansa arjessa ihmiskunnan/yksilön hyvinvoinnin turvaamiseksi. On kohtuu ahdasmielistä ajatella, että vain suojelukokeen läpäisseet virkakoirat pystyisivät tähän tehtävään.

mutta Käyttisbutwhocares,kumpaanko sitten lukeutuisi,kun koira on puoliksi käyttis ja puoliksi näyttis:)Enkä ole riidanhaastaja,enkä vänkääjä.Kaipaan myös kivoja jutusteluja,ilman että alkaa aina v..........n lässytys asiasta kuin asiasta.Ja toinen juttu,että olisi kiva pulista ns.epävirallisesti,mitä olen yrittänyt pariin otteeseen,mutta se on torpattu aina tämmöisen minä tiedän,ja se on ainoa oikea tapa hoitaa asia toimesta.Miksi kaikki pitää olla niin kauhean vakavaa ja totista?Joidenkin kanssa olisi kiva ihan vain "pähkäillä " asioita,mutta kuten edellä mainitsemani ihmistyyppi saa sen yleensä loppumaan lyhyeen.Se on se pätemisen tarve oletettavasti joillain niin jumalattoman suuri,että haluaa sen kuuluisan viimmeisen sanan aina sanoa,koski asia sitten mitä tahansa.