Ovatko nuo uudet led-spottivalot jotenkin ylivoimaisia nykyisille järjestelmäkameroille?
Tuntuu aina, että kun spottivalo osuu esiintyjän hiuksiin tai kasvoille, niin valokuva menee pilalle. Erityisesti siniset valot ovat hankalia.
Valomittaus keskipisteen mukaan, tarkennus esiintyjän kasvoihin, mutta jos spottivalo valaisee esiintyjän kasvot, niin hiukset tai kasvot ovat puhkipalanneet ja tilalla on vain sininen läiskä ilman mitään yksityiskohtia. Miksi?
Jos on tavallinen valkoinen hehkulamppuspottivalo, niin ei mitään ongelmia, mutta nuo led diskovalot, pilaavat kaikki kuvat.
Pakko ottaa sarjalla 10-20 kuvaa ja toivoa, että se diskovalo siirtyy esiintyjän kasvoilta edes yhdessä kuvassa.
Ennen led-valoja tällaisia ongelmia ei mielestäni ollut, vaan erivärisetkin valot näyttivät kauniilta kuvissa.
Tuntuu aina, että kun spottivalo osuu esiintyjän hiuksiin tai kasvoille, niin valokuva menee pilalle. Erityisesti siniset valot ovat hankalia.
Valomittaus keskipisteen mukaan, tarkennus esiintyjän kasvoihin, mutta jos spottivalo valaisee esiintyjän kasvot, niin hiukset tai kasvot ovat puhkipalanneet ja tilalla on vain sininen läiskä ilman mitään yksityiskohtia. Miksi?
Jos on tavallinen valkoinen hehkulamppuspottivalo, niin ei mitään ongelmia, mutta nuo led diskovalot, pilaavat kaikki kuvat.
Pakko ottaa sarjalla 10-20 kuvaa ja toivoa, että se diskovalo siirtyy esiintyjän kasvoilta edes yhdessä kuvassa.
Ennen led-valoja tällaisia ongelmia ei mielestäni ollut, vaan erivärisetkin valot näyttivät kauniilta kuvissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Arvaan, että kysymys ei ole ledeistä vaan kennon herkkydestä po valaisimen tuottamalle aaltopituudelle. Joku sopivan värinen suodin saattaisi olla ratkaisu ongelmaan (tai polaris.)
Huono dynamiikka, vaikka kyllä olosuhteetkin ovat haastavat. L-nistin vastauksessa on vinha perä, mutta tuon ongelmallisen aaltoalueen selvittäminen kotikonstein on hankalaa. Helpoin neuvo on hankkia runko, jossa on parempi dynamiikka. Myös HDR:ää kannattaa kokeilla.
HDR lienee hankalampi juttu kun nuo esiintyjät tuppaavat liikkumaan.
Lisä dynamiikkakin saattaa pahentaa asiaa, kun valoa pitäisi kompressoida vain vaaleasta päästä.
Ongelman ydin lienee siinä, että kenno on silmää herkempi lyhyille (UV-alueen) aaltopituuksille (300–500 nanom).
Valon kiillto kasvoilla ja hiuksissa on polaroitumutta valoa ja sen saa ”kesytettyä” hyvällä polarisaatiosuotimella.
Alkajaisiksi voisi kokeilla paria UV/skylight tai/ja UV ja polarisaatiosuodinta päällekäin. Niistäkin tulee sisäisiä heijastusongelmia noin kovassa ”vastavalossa” joten suo siellä vetelä täällä.
Itse lähtisin kokeilemaan filmiajan Kodak Wratten Gelatin-suodinsarjallani, mutta en tiedä onko niitä enää markkinoilla.
Ja jos on niin sitten pitää opiskella vielä Mired-luvuilla laskeminen (1000000 / Kohde °K – 1000000 / Lähde °K)
Sopivia saattaisivat olla numerosarjan alkupään suotimet 1A – 9 (keltaisen sävyt).