Sorruin viiltelemään...

tiiän miltä susta tuntuu! ootko tyttö vai poika? haluutko puhuu jossain:)?

Minulla on pyörinyt ajatukset viiltelystä, mutta en ole yrittänyt. Onneksi. Oletko kuinka masentunut, vaiko ahdistunut? Onko sinulla kavereita? Jos joku huomaa ne arvet, niin saattaa olla selittämistä. Pystytkö purkamaan tunteitasi muulla tavalla kuin viiltelyllä? Hyvä, että pystyit kertomaan tunteistasi edes täällä. :)

Mä oon jo monesti irroittanut teroittimesta terän ja pitänyt sitä siinä käsivarrella. Mä tärisin, ja mietin, et oonko oikeesti tän arvonen? Hyödynkö tästä jotenkin? Onko mulla asiat oikeesti näin huonosti? Otin sen nopeesti pois mun kädeltä, heitin sen terän nopeesti pöytälaatikkoon ja menin nukkumaan. Itkin koko sen yön. Aamulla oli jo kuitenkin parempi fiilis (: Tsemppiä sulle!

Oon tyttö. Ja siis on mulla kavereita ja kouluski menee ihan semihyvin, päällisin puolin kaikki näyttäis olevan hyvin, mut ei oo.. Ekaks Yks tyyppi josta Tykkäsin toooosi paljo, sano mua viime viikolla rumaks ja tyhmäks, joten sinne meni ne vähäisetkin itsetunnon rippeet. Ja entiiä miten mä voisin purkaa näitä mun ajatuksia ja muita, päiväkirjaan ehkä mut ensitte tiiä... Mut en oo nyt viiltäny uudestaan..vielä. Ja ku mua ärsyttää joskus tää elämä ja aattelen vaa että mitähä mä täälläki teen? mut sitte jotenki aina onnistun syrjäyttään itsetuhoset ajatukset (thankgod). Mut silti, emmä jaksa, ku tulee semmosia "masennusaaltoja" aina välillä ja tekis vaa mieli jäädä kotiin itkemään. Alkava anoreksian tyyline juttu on kans meneillää, tiiän ite että Se on tosihuonojuttu mut emmä vaan pysty lopettaan sitä kalorien laskentaa ja painon tarkkailua:-(

Retard

Ite viiltelin pari vuotta sitte aika paljonki, olin sillon tosi masentunu ja meinasin tehä itsarin... jäin tavallaan koukkuun viiltelyyn....viiltelyy ei koskaan kannata alottaa koska siitä ei pääse koskaan kunnolla irti, mä onnistuin lopettaa sillon, mut se on alkanu taas uudestaa muutama kuukausi sitte

Mä oon 23-vuotias mies ja oon viillellyt koko ikäni. Rinnoissa käsissä ja jaloissa yhteensä yli 400 arpea viimeseltä kymmeneltä vuodelta. Oon joka kerta päättänyt että ei ikinä enää vaikka tuntuis kuinka paskalta, mutta eipä ole edellisestä kerrastakaan pitkä aika. Ja mun viiltely on välillä aika rankkaa, parhaillaa ommeltu vasempaan käteen 39 tikkiä kerralla.
Haluisin lopettaa mutten pysty. Mun kädet näyttää kauheelta ja muutenki vielä normiviiltelya "epänormaalimpaa" että tämmönen aikunen mies tekee sitä ja saan kuulla siitä aika paljon. Ei ole kivaa ei.
Mutta on se pelastanut mut pari kertaa ihan varmasti joltain vielä rajummalta ratkasulta.

Toivottavasti AP keksit jonkun muun tavan siirtää ahdistusta ja muuta paskaa. Omalta osaltani on toivo oikeestaan mennyt.

Ite en oo viillelly mut silleen nipistelly et lähtee nahkat...Mä en ees tiiä mistä se johtuu varmaa siitä ku yks poika josta oikeesti välitän nii sano mua läskiks..Mut en mä haluis nipistellä ihteeni sen pojan takia...enkä mä voi puhua tästä kellekkää..Ja mulle on tullu sellanen tunne et en jotenki riitä kellekkää jote oon ruvennu laskee kaloreita

mäki viiltelin enne, mut en mitenkää pahasti, silleen et se tuntu ja jäi jäljet mut ikää ei kauheest vert tullu,, kadun sitä, ko nyt mul on jääny siit käsiin tummat jäljet mitkä ei koskaa lähe pois,, en ees tiiä kunnol minkä takii viiltelin, ajattelin vaa et mua ahdisti vitust, ko joku syyhä siihe piti keksii ku kaverit rupes kysyy.... mut pointti ny oli et ei kannata viillel, jollai se toisaalt voi sit estää tekemäst sitä isompaa virhet mut sul jää ainiaa ne arvet käsii joit sä sit vanhan katot ja muistelet et miksi....

Mä tiedän miltä susta tuntuu, mut mitä ikinä teetkin yritä olla viiltelemättä uudelleen. Älä anna ittes jäädä siihen koukkuun, koska siitä ei pääse helposti irti. Oon yrittäny ite pitää ne terät pois iholta ajattelemalla, etten haluu arpia, mut sitte rupeen ajattelee et mitä vitun väliä, niitä arpia on jo muutenkin kädet täynnä.... Älä vaan jatka koska se ei auta sua yhtään!!! Sä vaan vanhempana katot arpias ja mietit et miks sä teit sitä. Ja arvaa mitä: sä et keksi syytä!

Mua välil ahdistaa, ja jotkut haukkuu mua läskiks, vaik yritän kuntoilla, ja syön jotain vaan 2 leipää päiväs..
Viiltelen kun mua ahdistaa, enen halusin tappa itteni, mut nyt oon tavannu kivan tyypin, ni en haluu enää viillellä, mut mua ahistaa, ja joudun syömään lääkkeit masennukseen, ja ahdistukeen, ja en oikein pysty nukkuukkaan, ni joudun unilääkkeit ottaa..

Kyl tiän, että mun pitäs lopettaa, mutta tavallaan ooon koukus viiltelyyn.
mul käsis ja jalois arpia, ja viiltelen johonkin völiin mis enää vapaata tilaa..
tarttisin jotain apuu, mut mun ikäsen vaikeeta himas.. faija kuoli, ja mutsi dokaa..
oon siis 14v.
parempi olis kun joku hakis mut vittuun, tai jotain... eitää täälläkään auta keskustella, kun kukaan ei ymmärrä...

Tiedän ton jutun ite en ole ollut tilanteessa mutta mun kaveri on oon yrittäny auttaa sitä mut se
on tosi pahasti masen tunut ja se on kamalaa kattoo sitä kun se on niin surullinen ja muuta se sillä on ollu perhe väki valtaa en enää tiiä mitä mun pitäs tehä se on yrittäny kahesti itse murhaa mut onneks se on elossa mut silti oiskiva jos seillä menis kaikki hyvin sitä on kiusattu 12 vuotta en enää tiiä mitä mä teen.

Ymmärrän sua oikeesti. Mäki viiltelen , karkailen ja oon ollu poliisin kanssa tekemisissä 5 kertaa. Oon 12 v tyttö. Mull on selkeä masennus ja oon arki päivät osastolla . pääsen osastolta yöksi kotiin mutta yks viikonloppu piti olla suljetulla osastolla. :( varo mitä teet. Sun pitää jutella jonkun kaa. Se auttaa varmasti. Voit jutella myös jossai yksin. Mä en halua puhua hoitajille tai poliisille... Mutta. Tätä elämä on. Voimia sinulle✌

Mulla oli ihan sama juttu. Lankesin ihan arvaamatta yks perjantai-ilta viiltelee mun leipäveitsellä. Olin just terottanu sen sikateräväks. Sitten se sattui. Olin just ottanu parsakaalin leikkuupöydälle ja hirveessä hurmiossa aloin mäiskyttää veistä vasten leikkuulautaa. Hupsista kupsis! Peukku halus ihan ehottomasti viilettää voimalla laskeutuvan terän alle, vaikkei sillä ollu mitään aikomusta päätyä giljotiiniin. No tulihan siitä sotku, kun verta lensi joka paikkaan, kun paniikissa huidoin räpylää keittiön ilmatilassa. Tuli muuten aika makee raidoitus kaapin oviin, lattiamatolle ja kettiön pöydälle. Hetken ihan inspiroiduin väriskaalasta ja sommitelmasta. Okei se on VERTA! Tajusin hetken päästä etsii laastarii, eikun sideharsoo, eikun painesidettä. Naama meinaan alkoi olla jo aika kalpea veren hukasta. No löytyhän se T-paita peukun ympärille ja sitten sairaalaan.

Sinun ei tarvitse tehdä enää niin. Maailma on loputon.

Käykää pliis lukemassa (jos siis vaan yhtään ketään kiinnostaa XD) tuo kirjoittamani teksti "viiltely viiltelijän silmin" samalla nimimerkillä kuin tämäkin viesti

Viiltely on erikoinen tapa pyytää apua. Toivottavasti viiltelysi näkee joku joka osaa auttaa. Ymmärräthän, että viiltely ei lopu viiltelemällä, jotain muuta on tehtävä vaikka se ei ole helppoa.

Kerta ei tapa kunhan et jatka missään nimessä. Jaksamisia sulle.

Ite oon 11v ja rikoksia ja viiltelyä on tullu tehtyä (en oo jääny poliisille kiinni) Mutta kauhea masennus... Koulusta johtuen ja kaikkea :(
Pahimmat ajat taitaa olla ohi... Nykyää asun tampereella, mutta ennen nokialla ja sie kuuluin johonki jengiin ja sie oli kauheeta Tappelua ja muuta.
Nykyää on vie vähä kaikkee... ku joku rupee vittuilee ni mun nyrkki heiluu ja kovaa :( EN VOI SILLE MITÄÄ!

Ite oon 13v tyttö, ja kohtelen itteeni mitwn kohtelen. Ihan siis jörkyttävästi. Sillä haukun, lyön, puren ja viiltelen itteeni. Onneks näitä ei oo viel saatu selville,