Olen ollut lomautettuna reilun vuoden, lapseni isän työsuhde katkaistiin viime keväänä. Meillä ei tehty koskaan elatus- tapaamis- ynnä muitakaan sopimuksia. Erossa olemme olleet jo viime kesästä asti. Elatusmaksuista piti tehdä viralliset sopimukset keväällä, mutta tapaamisessa isä ilmoitti, että ei ole enää työssä. Hän ei suostunut allekirjoittamaan minkäänlaista virallista sopimusta. Nyt hän siis ei ole maksanut omista varoistaan mitään, ainoastaan päivärahansa lapsikorotuksen verojen jälkeen eli 90€. Virallisen sopimuksen puuttuessa en ole oikeutettu edes Kelan maksamaan elatustukeen. Jatkossa hän ei haluaisi maksaa edes lapsikorotusosaa, vaan pyytää, että hänet todettaisiin varattomaksi. Sosiaalietuuksia hän saa bruttona noin 1000 euroa, minä samoin. Onko tämä mielestänne oikein? Että hän voi vedota työttömyyteen, jonka perusteella hänellä ei siis olisi minkäänlaista elatusvastuuta lapsestaan? Jääkö hänen osuutensa oman jälkikasvunsa elatuksesta valtion kustannettavaksi?
Molemmat vanhemmat työttömiä - elatusapu?
Mercury
5330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tyhjästä on paha nyhjästä. Jos 100 €bruttona, siihen vähennetään vuokra, laskut, muut elämään menevät askut /sossun ukaan käteen jäätävä kuussa laskujen jälkeen vähintään 300 €).. Niin onko se noin?
Sinä olet varmaan oikeutttu lapsilisiin tuon 1000€lisäksi?
Onko kyse nyt siitä, että mies ei yksinkertaisesti HALUA maksaa vai EI KYKENE maksamaan. Siinä on vissi ero. Käsittääkseni, jos miehellä ei ole maksukykyä niin valtio kustantaa.
"Jääkö hänen osuutensa oman jälkikasvunsa elatuksesta valtion kustannettavaksi?" Hassu kysymys, kyllä jää jos hänellä ei ole rahaa. Mites jos puolet olisi toisin?
Ajattele itsesi hänen tilanteeseeen. Pitäisitko silloin sitä,että valtio maksaa, jotenkin huonona asiana vai sitä, että nyt kun on vaikea tilanne niin pääasia, että lapset saavat rahat?
ja huom. On eri asia olla työön kuin olla kotona.
Ehkä epäselvästi ilmaistu. Mutta pointti on se, että sinun ja lapsen/lasten toimeen tulo on turvattu jo meidän valtion kautta. Se ei ehkä ole luksus toimeentulo, mutta se on jotain.
Millä tavalla on eri asia olla työtön kuin olla kotona? Eikös työtön ole kotona?
Siis toki on muitakin syitä olla kotona, esimerkiksi eläke, hoitovapaa, vanhempainvapaa, sairasloma tms. Näistä syistä työttömyys lienee kaikken rennoin ja helpoin vaihtoehto. Monelle myös taloudellisesti näistä vaihtoehtoisesti paras.;)
Jos lapset ovat jo sen ikäisiä, heidät voi laittaa päivähoitoon ja hakea itse töitä.
Itse olen pärjännyt ilman ongelmia lapsen kanssa. Aluksi oli tiukkaa, mutta työelämään palattuani ei mitään ongelmaa. Ja tuolta eks mmieheltä en penniäkään ole saanut enkä kyllä huolisikaan.
Mikäli hänet todetaan varattomaksi, osuus hänen velvollisuudesta elättää lapsensa jää valtion maksettavaksi. Jos mies ei suostu allekirjoittamaan mitään sopimusta, voit hakea sitä käräjäoikeuden kautta.
Sitä en tiedä, todetaanko hänet varattomaksi. Mahdollisesti. Tuosta summasta (1000e) vähennetään hänen kohtuulliset asumiskulut sekä omat elinkustannukset (oliskohan summa nykyään n. 500e? En ole varma summasta, löytyy elatusapulaskelman ohjeesta.) Mikäli hänellä on muita lapsia tai varaton puoliso, vähennetään myös muu elatusvastuu. Jos jäljelle ei jää mitään, hän on varaton. Siinä tapauksessa saat Kelalta reilut 150e/kk.
Jos mies löytää töitä, tilanne muuttuu. Siinä tapauksessa hän maksaa elarit itse, ja summa riippuu siitä, mikä on silloin elatuskykynne suhde.
Käräjäooikeudesta tosiaan täytyy päätöstä hakea, koska hän ei halunnut allekirjoittaa mitään sopimuksia. Tiedän, että tyhjästä on paha nyhjästä, mutta olenhan itse samassa tilanteessa ja silti vastuussa lapseni elatuksesta. Lapsilisä on ainut tulo, jonka saan ansiosidonnaisen lisäksi. Henkilökohtaisesti en vastaavassa tilanteessa jättäisi lapseni elatusta 100% valtion hoidettavaksi, vaan osallistuisin siihen myös omista varoistani. En voi tietää täysin mikä on miehen työttömyyden syy, mutta käsitykseni mukaan hän ei ole hakenut mitään "tavallisia töitä", sillä katsoo ne hänen koulutustasonsa alapuolelle oleviksi. Eromme jälkeen hän ei ole ottanut osaa lapsemme vaatehankintoihin eikä terveydenhoitokuluihin ja nyt ei tietenkään mihinkään muihinkaan kuluihin muutoin kuin sillä 90€/kk. Ei koskaan ole kysynyt pärjäämmekö tai tarvitsisiko lapsi jotain. Ja nyt kun Suomen laki antaa hänelle mahdollisuuden olla osallistumatta lapsensa elatukseen mitenkään, hän tietenkin sen käyttää, samoin kuin valtion tarjoamat päivärahat ja asumistuet. Hänellä on toisen maisterintutkinnon gradu kesken, joten ehkä hänen aikansa kuluu työnhaun sijaan tähän. Mutta en voi tosiaan tietää. Kenties hän etsii mitä tahansa työtä ja elää kituuttaen rahoilla joita hänellä on ja on surullinen kun ei voi osallistua lapsensa hyvinvoinnin takaamiseen.