AUSTRALIANPAIMENKOIRAKO???

Vaikuttaa siltä, että otat koiran ottamisen ihan tosissasi. Joka on tietenkin hyvä juttu!

Itselläni ei ole Australianpaimenkoiraa, vaan Belgianpaimenkoira.

Sinun täytyy muistaa, että paimenkoirilla on omia rotuun kuuluvia tapoja yms. Esim. Koira saattaa nipistellä perheenjäseniä (joka ei satu, tuntuu samalta kuin ihmisen nipistys), eikä paimenkoirat yleensä koskaan nuku peiton alla niin, että niiden käpälät eivät ole ulkopuolella.

Paimenkoirat tarvitsevat paljon aktiviteettejä, eli esim. älypelejä ja aktivointipalloja.
Kannattaa tutustua rotuun paremmin esim. Näyttelyissä ja kasvattajilla, niin tiedät sopiiko juuri se teille. :)

Aussie ei sitten välttämättä ole nuorelle ihan helpoin koira (tiedän useita yksilöitä jotka todella vaativia kokeneillekkin), omankin kanssa ollut ongelmia. Aussiet ovat energisiä ja vilkkaita koiria, ja joillain voi esiintyä terävyyttä. Ne voivat olla myös hyvin ohjaajapehmeitä ja muutenkin heikkohermoisia ja ääniarkoja (eivät toki kaikki). Aussieilla voi olla vahva vahtivietti, mikä oikeasti tarkoittaa sitä että se vahtii, eikä se tosiaan välttämättä ihastu vieraisiin ihmisiin ainkaaan suoralta kädeltä. Se saattaa myös reagoida esim naapureiden ääniin haukkumalla. Lisäksi niillä esiintyy herkästi ihmisten ja erityisesti lasten paimentamista ja näykkimistä. Tähän tulee puuttua ja huolehtia, että koiralla on tarpeeksi muuta tekemistä. Aussie vaatii muutakin tekemistä kuin liikuntaa ja Agility ja toko kuulostavat siinä mielessä hyvältä.
Kannattaa harkita tarkkaan ja kysellä paljon kasvattajien mielipiteitä rodusta, sekä tutustua pentueen vanhempiin huolella. Pentua ei tulisi valita vain ulkonäön perusteella.
Ota selvää myös terveysasioista kuten lonkka- kyynär- ja silmäsairauksista, selkävioista, epilepsiasta ja allergioista.

Aussie on rotu jossa ulkonäkö ja luonne vaihtelevat melkoisesti, osin sen takia että rotu on jakautunut eri linjoihin (working, versatile, show) joten tyhjentävää vastausta on vaikea antaa.

On varmaan ajattelemaasi rotua mennyt paljon sopimattomampiinkin oloihin, niin että uskon teidän pärjäävän hyvin. Itsellä on collietyyppisistä kokemusta, aussia en ole hankkinut koska ovat mielestäni rumia : )
mutta asiaan: Rotu ei sinänsä ratkaise, varsinkin suuressa eräyhtenäisessä rodussa olisi hyvin tärkeää tutustua ensin mahdollisimman moniin aikuisiin koiriin. Pentujen emän ja isän tulee molempien kohdattaessa vaikuttaa juuri sellaisilta koirilta jonkalaisen haluat. Ja sitten siihen pennun valintaan: tämän olen aikanaan kääntänyt englantilaisesta koiratietokirjasta (The Colourful World of Dogs) ja voiko tuota paremmin sanoa?
Erittäin kokenut englantilaisen koirankasvattaja siis antoi nuorelle koiranvalitsijalle ohjeita suunnilleen näin. " Kun olet päättänyt mistä pentueesta pennun haluat, valitse huolellisesti. Älä ota pentua, joka on suurin ja vahvoin, ensimmäisenä ruokakupilla ja ensimmäisenä karkaamassa aitauksesta. Siitä kasvaa voimakasluonteinen ja myöhemmin saattaisit olla vaikeuksissa sen koulutuksen suhteen. Pentueensisäisessä arvojärjestyksessä toinen tai kolmas pentu on parempi valinta kuin "alfa".
Älä ota myöskään pentua, joka vaikuttaa välinpitämättömältä, puuhailee omiaan, luikahtaa pois sylistä kun yrität ottaa siihen kontaktia. Liika itsenäisyys tekee koirasta vaikean käsitellä ja opettaa. Missään nimessä älä ota sitä pentua, joka pakenee sohvan alle tai nurkkaan kovia ääniä kuullessaan. Liian monet ottavat aran pennun säälistä katuakseen valintaansa viisitoista seuraavaa vuotta.

Etsi pentu, joka on ystävällinen ja iloinen ja hakeutuu seuraasi kun kyykistyt lattiatasoon ja kutsut sitä. Etsi pentua, jolla on kirkas reipas katse ja joka katsoo sinua tarkkaavaisena. Sellainen, joka luottavaisena viihtyy sylissäsi ja osallistuu leikkiin kanssasi."

ei tullutkaan aussieta vaan beaglen ja collien risteys jolla paimennusviettiä on ja paljon :) tuisku on 4kk oppivainen pikku pentu. joskus vielä rupee paimentamaan ihmisiä mutta harvoi, kun koulutus vielä aika alussa kun on iin pieni vielä. agilityä koti oloissa ruvetaan harrastamaan sitkunse on isompi :) ja hyvin on mennyt kahden koiran kanssa lenkkeilyt, ruokailut yms.

Itse olen sitä mieltä että aussi ei ole sopiva lapsille. Aussi on mielettömän vaativa, työkoiraksi jalostettu, jolla yhä edelleen on aktiivisen työkoiran piirteitä. Edes kymmenen lenkkiä päivässä ei riitä aussille, jos se ei saa tehdä mitään, missä pitää käyttää pääkoppaa. Aivotyöskentely on aussille vähintään yhtä tärkeää kuin ruoka ja liikunta. Aivan liian moni ihminen on nykyään siinä tilanteessa, että on ottanut nätin ja oppivaisen paimenkoiran kotiin puutarhakaveriksi ja pihan koristeeksi. Uutuudenviehätyksen kadottua kukaan ei käytä koiraa lenkillä, ei varsinkaan jos on huono ilma, kukaan ei jaksa esimerkiksi opettaa koiralle jälkien seuraamista tai noutamista ja sitten ihmetellään kun koira tuhoaa kotia, hyppii seinille, räksyttää vieraille, vahtii hampaat irvessä kaikkea ja paimentaa näykkien kaikkea mikä liikkuu. Aussi tarvitsee rakkautta, liikuntaa, aivotyöskentely ja rajoja sopivassa suhteessa, jotta siitä kasvaa juurikin niin ihana ja täydellinen paras kaveri kun vain kuvitella saattaa. Jos jotakin jää puuttumaan, tulee ongelmia. Aussi on maailman mutkattomin koira, jos se tietää mitä saa tehdä ja mitä ei ja saa liikuntaa ja aivotyöskentelyä tarpeeksi. En sano, että sinun ei missään tapauksessa pidä hommata aussia enkä yritä pelotella ketään, kerron vain totuuden. Jos realistisesti uskot pystyväsi tarjoamaan tarpeeksi virikkeitä vaativalle, aktiiviselle koiralle niin go for it. Käytä aikaa sopivan pennun etsimiseen, älä ota ensimmäistä söpöä nappisilmää, joka vastaan tulee.