Onko muilla lasten vanhemmilla kokemuksia vastaavasta:
Panimme vanhemman lapsemme viime talvena (tuolloin 3v) puolipäiväiseen perhepäivähoitoon. Siitä seurauksena oli että koko perhe oli flunssassa koko perhanan talven, tai siis että aina kun yksi flunssa meni niin toinen jo alkoi.
Ongelma oli suurin lähinnä meille vanhemmille; emme kumpikaan ole koskaan pahemmin sairastelleet, jos kerran vuodessa tai harvemminkin. Vaan nyt meihin aikuisiin iski myös lastentauteina tunnetut jälkitaudit. Mulla oli kahdet korvatulehdukset (sitä ennen viimeksi 6-vuotiaana!), mies sai kurkkupaiseen ja keuhkoputkentulehduksen. Molemmat oltiin kolmella antibioottikuurilla puolen vuoden aikana. Sitä ennen lääkekuurilla ehkä parikertaa per vuosikymmen.
Se oli aika epätoivoisen tuntuista aikaa, lumityötkin jäivät tekemättä kun ei kipeenä jaksanut. Ja samalla piti hoitaa 2 pientä lasta jotka flunssailivat paljon lievemmin. Flunssasta lastahan emme sinne hoitoon laittaneet vaan annoimme toipua kunnolla. Mikä pahinta, työtkin piti tehdä vaikka pää kainalossa, eihän yrittäjäperhettä mikään armahda.
No, otimme sitten lapsemme pois hoidosta keväällä. Ja simsalabim siihen loppui sairastelu! Paitsi viime kesänä kerran saatiin hoitopaikassa käyvältä nuhaiselta tuttavalapselta jälleen kaatoflunssa, jonka sai myös samoina päivinä luonamme vieraillut lapseton aikuinen tuttavamme. En ole häntäkään ennen nähnyt niin sairaana. Lapsemme saivat jälleen vain vähän kesänuhaa, mutta me aikuiset ei näköjään kestetä noita hoitopaikkojen pöpökantoja.
Onko kellään mitään samanlaista kokemusta?
Panimme vanhemman lapsemme viime talvena (tuolloin 3v) puolipäiväiseen perhepäivähoitoon. Siitä seurauksena oli että koko perhe oli flunssassa koko perhanan talven, tai siis että aina kun yksi flunssa meni niin toinen jo alkoi.
Ongelma oli suurin lähinnä meille vanhemmille; emme kumpikaan ole koskaan pahemmin sairastelleet, jos kerran vuodessa tai harvemminkin. Vaan nyt meihin aikuisiin iski myös lastentauteina tunnetut jälkitaudit. Mulla oli kahdet korvatulehdukset (sitä ennen viimeksi 6-vuotiaana!), mies sai kurkkupaiseen ja keuhkoputkentulehduksen. Molemmat oltiin kolmella antibioottikuurilla puolen vuoden aikana. Sitä ennen lääkekuurilla ehkä parikertaa per vuosikymmen.
Se oli aika epätoivoisen tuntuista aikaa, lumityötkin jäivät tekemättä kun ei kipeenä jaksanut. Ja samalla piti hoitaa 2 pientä lasta jotka flunssailivat paljon lievemmin. Flunssasta lastahan emme sinne hoitoon laittaneet vaan annoimme toipua kunnolla. Mikä pahinta, työtkin piti tehdä vaikka pää kainalossa, eihän yrittäjäperhettä mikään armahda.
No, otimme sitten lapsemme pois hoidosta keväällä. Ja simsalabim siihen loppui sairastelu! Paitsi viime kesänä kerran saatiin hoitopaikassa käyvältä nuhaiselta tuttavalapselta jälleen kaatoflunssa, jonka sai myös samoina päivinä luonamme vieraillut lapseton aikuinen tuttavamme. En ole häntäkään ennen nähnyt niin sairaana. Lapsemme saivat jälleen vain vähän kesänuhaa, mutta me aikuiset ei näköjään kestetä noita hoitopaikkojen pöpökantoja.
Onko kellään mitään samanlaista kokemusta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensimmäinen puolivuotta tahtoo tosiaan mennä sairastellessa, kunnes vastustuskyky kasvaa.
Mutta miten ihmeessä olette joutuneet syömään noin monet antibiootit? Unohtuiko lepo ja tuli jälkitauteja? Antibioottihan ei tepsi flunssaan, mutta sekoittaa oman immuunijärjestelmän vuodeksi. Kierteen syynä taitaa olla nuo antibioottikuurit.
Päivahoidosta saa aika nopeasti kaikki liikkeellä olevat sairaudet. Esikoisella meni sairastellessa koko ensimmäinen tarhavuosi, toisella vain puolisen vuotta. Nyt isompi lapsi on immuuni "kaikelle", pienempi potee vain lieviä flunssia. Meille vanhemmille lasten flunssat tarttuvat erittäin satunnaisesti ja harvoin.
Ikävimpiä ovat vatsataudit, jotka etenevät aaltona kaikkiin päiväkodin lapsiin ja heidän perheisiinsä...
Ai että on hienoa hoitaa vatsatautisena kahta vatsatautista lasta. Siinä kyllä luonne kasvaa... ;)
Ongelman ydin lienee siinä, että päivähoitoon aina ajelehtii lapsia, jotka selvästi olisivat kotihoitokunnossa. Pöpöt kiertävät kehää kun jotkut lapset tulevat sairaina tartuttamaan juuri parantuneita mutta vielä alttiita lapsia.
Käsienpesu sekä hoitopaikkaan mennessä että sieltä kotiin tullessa on ensisijaisen tärkeää! Samoin kuin pahimpina flunssa-aikoina julkisilla paikoilla (mm.kaupat) liikuttua kannattaa kiinnittää käsien puhtauteen huomiota.
Tuossa joku ihmetteli, jäikö alkuperäiseltä kirjoittajalta ( ja perheeltä) lepo.
Taisi jäädä.
Yrittäjäperheeksi hän itseään ja puolisoaan tituleerasi.
Yksityisyrittäjällä, pienyrittäjällä, ei ole semmosta etuoikeutta kuin sairaslomamahdollisuus.
Miksi ei voi laittaa luukkua lapulle ja sairastaa edes yhtä päivää?
Niinpä, miksi ei.
Siksi, että se kaikilla se yrittäjyys ei ole liiketila/kauppa, josta voisi olla pois. Ja vaikka firma olisi kiinnikin, kulut juoksee kuitenkin. Rahaa tulee ainoastaan, kun firma on toiminnassa silloin kun pitääkin.
Vaikea selittää tyhjentävästi.
Miehelläni on pieni yhden miehen yritys. Toimii ns. ostopalveluna, eli palvelu on tavallaan maksettu etukäteen. On hänen asiansa, tekeekö hän sen itse, vai palkkaako jonkun, mutta silloinkin pitäisi myös itselle jäädä palkka, jolla perhe elää.
Firman kulut juoksee samansuuruisina koko ajan.
Kovin usein ei siis ole varaa tuuraajaan.
Nytkin hän on puolikuntoisena töissä, toivottavasti ei sairastu pahemmin. Tai sairastaa taas viikonloppuna..
MUTTA SE MINUN ASIANI ON
KÄSIEN PESU joka kerta kun tullaan kotiin !!
Se on muuten tosi mainio tapa, joka kannattaa opetella jokaisen !
Siitä tulee semmonen rutiini, ettei siinä huomaa enää itse mitään kummallista tai outoa. Menee siinä samalla, kun riisuu takin ja kengät paikoilleen eteiseen, sitten pyörähtää vessaan ja pesee kädet..
mutta pitää vaan huolehtia puhdasta pyyhettä riittävän usein.
Näin, vaikka kävisi vain kaupassa, olisi ollut kaverilla kylässä, olisi ollut vaan kävelylenkillä.
Tunnustan, että aluksi se oli minusta vähän
outoa, "hätävarjelun liioittelua" ja ylihygieenistä. Nyt siitä on tullut itsellekin tapa jopa niin, ettei osaa aloittaa mitään hommaa ennenkuin kädet on pesty.
Töistä tullessaan mies ei edes nosta lapsta syliin, ennenkuin on pessyt kädet.
En tiedä onko tällä ollut merkitystä - koputan puuta - mutta tänä syksynä minä ja lapsi ollaan vältytty flunssalta.
Sitten kun aloitamme päiväkodin, toivon että tämä olisi yksi juttu estämässä pahimpien pöpöjen ja tautien tarttumisen - yksityisyrittäjä-miehellä kun ei ole sitä sairaslomaoikeutta , tai on, jos löytää tuuraajan ja/tai on varaa palkata se tuuraaja (kelan korvaus alkaa vasta noin viikon-kahden päästä eikä kata edes puolia palkkakuluista) , ja lapsen sairastuessa se olen aina automaattisesti minä, joka jään kotiin toistä pois hoitamaan.
Yrittäjällehän sairauspäiväraha lasketaan YEL-tulon perusteella. Hyvin se ainakin meidän isännälle on toimeentuloon riittänyt silloinkin kun jalka katkesi. Hän kun on pitänyt huolta siitä, että se YEL-maksu on vastannut todellista tilannetta...
No oli syy sitten mikä hyvänsä, niin flunssaisena rehkimisellä voi olla vakavat seuraukset.
Yrittäjällä voi tosiaan olla tilanteita että töissä on pakko olla, mutta hänhän on oman työnsä herra ja voi myös mahdollisuuden mukaan joustaa töisään, tehdä työtä kotoa ja siirtää sitä seuraavalle viikolle.
Mitenkäs nämä yrttäjien vakuutukset? Onko ne pelkästään vapaaehtoisia? Entä omavastuuajat?