Kärsivällisyyden kehittäminen on korkein harjoitus, mutta nirvaana paras, sanovat buddhat. Toisen vahingoittajasta ei ole kodittomaksi vaeltajaksi, toisen solvaajasta ei ole askeetiksi. Luopua kaikesta pahasta, toimia taitavasti, puhdistaa mielensä -- tämä on buddhain sanoma. Riidan ja väkivallan välttäminen, itsehillintä ohjeiden mukaisesti, harkittu kohtuullisuus syömisessä, yksinäisyydessä eläminen, omistautuminen mietiskelylle -- tämä on buddhain sanoma. (Tipitaka, Dhammapada 183-185)
Ei ole tulta sellaista kuin intohimo, ei ahmattia sellaista kuin viha, ei ansaa sellaista kuin ajatuksen epäselvyys, ei virtaa sellaista kuin himo. (Dhammapada)
Ajatusta et hevin hallitse. Se on kevyt ja lennähtää, minne tahtoo. Niin mielelläni sen kesyttäisin, sillä kesytettynä se toisi onnen. (Dhammapada)
Kaikkien olentojen on kerran jätettävä
katoavainen, kokoonpantu muotonsa, niin myös suuren, verrattoman opettajan, viisaudessa voimallisen Tathagatan, valaistuneen, joka on saavuttanut parinirvaanan....Kaikki muodostumat ovat pysymättömiä, syntymän ja häviön alaisia. Ilmaannuttuaan ne myös tuhoutuvat. Mikä autuus, kun muodostumat lakkaavat! (Tipitaka, Digha-nikaya, II, 148-162)
Ei ole tulta sellaista kuin intohimo, ei ahmattia sellaista kuin viha, ei ansaa sellaista kuin ajatuksen epäselvyys, ei virtaa sellaista kuin himo. (Dhammapada)
Ajatusta et hevin hallitse. Se on kevyt ja lennähtää, minne tahtoo. Niin mielelläni sen kesyttäisin, sillä kesytettynä se toisi onnen. (Dhammapada)
Kaikkien olentojen on kerran jätettävä
katoavainen, kokoonpantu muotonsa, niin myös suuren, verrattoman opettajan, viisaudessa voimallisen Tathagatan, valaistuneen, joka on saavuttanut parinirvaanan....Kaikki muodostumat ovat pysymättömiä, syntymän ja häviön alaisia. Ilmaannuttuaan ne myös tuhoutuvat. Mikä autuus, kun muodostumat lakkaavat! (Tipitaka, Digha-nikaya, II, 148-162)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nuo Dhammapadan lauseet on hyviä harjoittelumotivaation kohottajia jos alkaa turtumaan.
Ne on oikeestaan ainoita voimakkaaseen ehkä jopa julistavaan sävyyn lausuttuja Buddhan opetuksia.
Yleensähän Buddha opetti tyyliin: miettikää onko asia näin vai ei, mutta Dhammapadassa sanotaan että asia ON NÄIN.
Kiitos
Tyhjentäviä, ytimekkäitä tekstejä. Kiitos niistä.
Luopua itsekkäistä haluista , luopua jopa halusta tulla Buddhaksi. Sitä on todellinen epäitsekkyys ja rakkauden alku.
Jokainen meistä ON Buddha. Siihen ei tarvitse pyrkiä. Pyrkiminen osoittaa että sinussa on itsekkäitä haluja.
Älä tee mitään pahaa, tee hyvää ja puhdista mielesi. Se on buddhain oppi.
Kärsivällisyys on korkein hartauden muoto, lempeys on korkein nibbaana, niin sanovat buddhat. Toisen lyöjästä ei ole munkiksi eikä toisen solvaajasta ole samanaksi.
Vältä riitaa, vältä lyöntejä, hillitse itsesi siveyslain mukaisesti, ole kohtuullinen syödessäsi, nuku ja istu yksiksesi, mietiskele kaikkein korkeinta- se on buddhain oppi.
9. parisäe:
Ken tahtoo ottaa ylleen bhikkhun keltaisen kaavun,
mutta on vailla puhtautta, kohtuutta ja totuutta, hän ei ole keltaisen kaavun arvollinen.
(Dhammapada Hyveen sanoja säkeet 183-185. Paalinkielestä suomentanut Hugo Valvanne 1953 WSOY)
Ystävällisin terveisin Yasohadralle
tao.
Itsekin kunnioitan Buddhan oppeja.
viestissä kummaksuttaa vain monet kehoitukset:
älä tee niin tai näin,
tee sitä tai tätä,
jos teen niin, niin minusta ei ole johonkin
ole sitä tai tätä
Minulle Buddhan sanomassa eniten on koskettanut se että hän korostaa että ihmisen tulisi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja vältetään takertumista mihinkään jopa Buddhalaiseen oppiin sinällään.
kuten tälläkin palstalla on mainittu, dhammapada on poikkeava buddhalainen kirjoituskokoelma; siinä on paljon juuri suoria kehoituksia ja "käskyjä".
Kokoelman väitetään olevan Buddhan itsensä esittämiä viisauden sanoja. Lainaukseni on kirjasta, jonka sanotaan olevan "paalinkielisestä tekstijulkaisusta mahdollisimman sanatarkasti käännetty".
Kompetenssini ei riitä arvioida käännöksen pätevyyttä.
Minua viehättää sama arkailematon selkeys joka löytyy myös Tao Te ching'stä.
Säkeiden valinta oli tietysti oma ja liittyy erääseen aikaisempaan saamaani viestiin.
Buddhalaisen tulee toki hyväksyä itsensä. Mutta se ei tarkoita, etteikö buddhalaisen pitäisi tehdä taitavia tekoja taitamattomien sijaan, ja harjoitusohjeet ohjaavat tähän. Käskyjä ne eivät ole, siinä mielessä kuin kristinuskossa.