Muutin viime kuussa kerrostalo yksiöön kahden yli vuoden ikäisen tyttökissan kanssa. Suurin muutos mikä kissojen elämässä tapahtui oli ulos pääsyn mahdollisuus. Ennen ne saivat olla rivarin sisäpihalla aina kun olin kotona, nyt ne pitää viedä läheiseen puistoon ulkoilemaan. Sisällä Venla "itkee" sydäntäsärkevästi ja raapii ovea, näin ei toki ollut heti muuton jälkeen vaan nyt reilun viikon. Kotona virikkeitä on, ja huonon omantunnon omaavana leikin kissojen kanssa todella paljon.. Mikä auttaisi? Onko jotkut kissat vain niin ulkokissoja luonnostaan?
kissan "itku"
Venla
7875
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuttu tunne. Meidän 5kk tyttökissamme on päässyt ulkoilun makuun ja nykyään aina kun joku on menossa ulos, se menee "päivystämääm" ovelle. Ja pari kolme kertaa päivässä saa kuunnella laulun aiheessta "päästäisitkö mut ulos". Tosin me asumme rivitalossa. Mutta naapurisovun tähden olemme jo alusta lähtien päättäneet pitää kissamme sisäkissoina. Joskus toisinaan viemme kissojamme valjaissa ulos. Se on varmaan ollut todella stressaavaa kissallekin muuttaa ja shokki kun ei pääse ulos normaalisti. Mutta uskon että kissakin tottuu siihen ajanmittaan. Etkä sinä juurikaan voi asialle sen enempää kuin jatkaa kissojesi ulkoiluttamista valjaissa. Paljon hellyyttä kissalle ja leikkimistä sen kanssa. Eiköhän se siitä tokene..
Yleensä tommonen muutos saataa aiheuttaa juuri tuollaista käyttäytymistä. Kissasi lopettavat kyllä " itkemisen " kun tottuvat ruutiineihin. Vie kissasi samaan aikaan ulos ( ei siis minuuteilleen mutta suurin piirtein ) niin ne tottuvat siihen etteivät pääse ulos
Voisitko verkottaa parvekkeesi (jos on sellainen) kunnolla siis ihan alhaalta ylös saakka ja vielä kiinnittää virityksen tukevasti! Sitten vielä voit laittaa parvekkeelle kiipeilypuun tai jonkinlaisen -telineen, että kissasi pääsee edes vähän ulkoilun makuun.Tämä yleensä auttaa paljon, kun kissalla on mahdollisuus tarkkailla ulkomaailman menoa!
Asumme rivarissa ja meillä on tuuletusikkunasta kissoilla kesät talvet suora pääsy valtavaan häkkiin, missä on kiipeilytelineitä yms.
Vaan ei auta. Toinen kissa itkee kaiket päivät vapaudenkaipuutaan, ja minä itken huonoa omaatuntoa. En raskisi luopua ko. kissasta ja viedä sitä maalle, mutta on paha olla kissan puolesta. Miukuminen ja ovenkahvassa roikkuminen on sydäntäsärkevää. Naapurisovun vuoksi mekään emme voi päästää kissoja vapaaksi, koska menevät naapureille sisälle jos ovi on auki. Nyyh.
Tuollainen on kyllä ikävää kuunnella ja katsella, tiedän. Kun kuitenkin haluaisi että kissan on hyvä olla ja antaa sen mennä miten haluaa. Toiset ihmiset kun eivät voi sietää kissoja. Ehkä tavallaan moiti heitä sen tähden että kissat kakkaavat heidän pihoilleen. Ei se varmaan mukavaa ole. Saatika jos kesällä kissat jopa menevät toisille sisään asti. Muistan kun kotona asuessani oli "naapurisota" koko ajan päällä kun kissat liikkuivat miten tahtoivat. Oli kamala olla kun aina tuli valitusta kaikesta. Päätin että kun muutan pois ja otan omia kissoja, en pakota heitä naapurien armoille jotka hakkaavat katuharjoilla ym. Ei se rivitalossakaan aina helppoa.
Olkaa kissaihmiset kärsivällisiä, kissa ei välttämättä sopeudu muutokseen lyhyessä ajassa, siihen voi mennä jopa vuosi - mutta lopulta se palkitsee! Omat kissani ulkoilivat v.2001 vapaasti ok-talo alueella ja naapurin pyynnöstä/sekä yhteisesta päätöksestä aloimme pitää sisäkissoina. Tarkoitus oli rakentaa ulkotarha, mutta vasta kesällä. Noin puoli vuotta kissat ravasivat oven edessä ja toinen (fiksumpi) hyppi oven kahvaa auki. Kun kissatarha valmistui, sittenkin jatkui mouruaminen ja ulos vaatiminen mutta ajan kanssa ovat sopeutuneet tähän. Jos kissat kovin tressaavat, saattaa feliway- niminen haihdutin huoneistossa auttaa. Voimia!
Meillä yksi kissamme on itkenyt koko elämänsä (nyt 2½v) vaikka on aina ollut sisäkissana. Ei hän sitä päivittäin tee, mutta aina välillä roikkuu ovenkahvassa ja itkee sydänjuuriaan myöten. Emme kiinnitä asiaan sen enempää huomiota, mutta olemme päätelleet kissan vain hakevan huomiota.