Vuosikymmeniä puheenaiheena on tuo home ollut monessa talossa. Kun muovi ja energiakriisi olivat uutta, silloin se alkoi.
Vain 1970-luvulla olivat osaamattomat suunnittelemassa ja rakentamassa hometaloja. Energiakriisin tultua ja kun vielä muovi oli uutta rakentamisessa, tehtiin säästösyistä tuulettumattomia 'pulloja', jotka homehtuivat.
Sen jälkeen jo 1980-luvun lopulla valmistuneet arkkitehdit osaavat suunnitella tuulettuvan sokkelin sekä ottaa huomioon huoneiston muut tuulettumistavat. He tuntevat jo muovin haitatkin.
Kun asun 2000-luvun talossa ja itse myöskin pidän huolen huoneiston kunnosta, ei ole vaaraa homeesta.
Erään mielipiteen olen kuullut ikuiesti märästä kuivaamattomasta kylpyhuoneesta, jossa jotkut joka aamu kastelevat suihkussa niin seinät kuin lattiatkin ja jättävät silleen märiksi, että sellaisessa huoneistossa ei mikään laatoitus kestä sitä homehtumatta. Laattojen väliset saumat alkavat lopulta pettää. Vesi tihkuu seinän sisään.
Kylpyhuoneenkin voi suihkun jälkeen vedellä lastalla kuivaksi, jopa pyyhkiä, ja tuulettaa.
Vesi ja tuulettamattomuus on homeen edellytykset.
Vain 1970-luvulla olivat osaamattomat suunnittelemassa ja rakentamassa hometaloja. Energiakriisin tultua ja kun vielä muovi oli uutta rakentamisessa, tehtiin säästösyistä tuulettumattomia 'pulloja', jotka homehtuivat.
Sen jälkeen jo 1980-luvun lopulla valmistuneet arkkitehdit osaavat suunnitella tuulettuvan sokkelin sekä ottaa huomioon huoneiston muut tuulettumistavat. He tuntevat jo muovin haitatkin.
Kun asun 2000-luvun talossa ja itse myöskin pidän huolen huoneiston kunnosta, ei ole vaaraa homeesta.
Erään mielipiteen olen kuullut ikuiesti märästä kuivaamattomasta kylpyhuoneesta, jossa jotkut joka aamu kastelevat suihkussa niin seinät kuin lattiatkin ja jättävät silleen märiksi, että sellaisessa huoneistossa ei mikään laatoitus kestä sitä homehtumatta. Laattojen väliset saumat alkavat lopulta pettää. Vesi tihkuu seinän sisään.
Kylpyhuoneenkin voi suihkun jälkeen vedellä lastalla kuivaksi, jopa pyyhkiä, ja tuulettaa.
Vesi ja tuulettamattomuus on homeen edellytykset.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Laatta ja sen saumat eivät ole veden kestäviä, vaan laatoituksen alla märkätiloissa tulee aina olla kunnon vedeneristys.
80-luvun loppupuolella rakennettiin nousuhuumassa mitä sattuu, kaikki kelpasi. Rakennusmiehiksi kelpasi ukko kuin ukko, ei kyselty osaamisten päälle.
Liian tiiviit asunnot ovat herkemmin homepesiä, kunnon tuuletus pitää homeen loitolla.
Ilmastoinnin puhdistus lyödään myös usein laimin koska se ei ole lakisääteistä.
tottakai laatoituksen alla. Vettä ei tarvitse imeytyä saumoihin edes paljoa, jos se on jatkuvaa ja pitkäaikaista, niin saumat homehtuvat. Puhtaus, kuivaus ja tuuletus ovat lääkkeet.
Tuo on varmaan totta.
Lisänä vielä, kun kuuskymmen-luvun lopulla ja seitkytluvulla oli suuri muuttoaalto taajamiin. Siellä kaavoitettiin asuinalueita alaville maille.
Rahaa oli niukalti, korot oli korkeat, niin oli inflaatiokin.
Siihen vielä senaikainen Suomen-oloihin täysin sopimaton rakennustyyli..
Talot oli matalia, loivakattoisia, joissa vielä korkea valesokkeli.
Jos sinne vettä meni, se ei päässyt sieltä pois, eikä tuulettunut.
Että asuinalueen yleisilme oli tasaisen ruma, sinne ei muunlaista saanut rakentaa.
Joku sanoi, että se rakennustyyli on matkittu Espanjasta.
tiin, rakennettiin 300 m2:n omakotitaloja, ja tasakatto päälle.
Kun lumikuorma sitten talvella painoi kattoa, siihen alkoi muodostua lommokohtia, joihin vedet keräntyivät ikuisiksi lammikoiksi, jotka sitten tulivat sieltä vähitellen läpi sisään.
Suomessa on eri luonnon olot kuin Etelä-Euroopassa,
rakentamisessa on otettava huomioon lumi ja pakkanen.
Siksi rakentaminen on niin arvokasta Suomessa.
Tämän päivän rakentamisen virheet näkyy 20- 40 vuoden kuluttua.
Silloin voidaan jo palata rossipohjaan, jaeristeet luonnonmateriaalia.
Siinä on se etu, että talo voi olla väliilä kylmänä, eikä mene pilalle.
Tuokin vesikeskuslämmitys, minusta parempi suorasähkölämmitys ja kunnon uunit.
Nyt tuntuu, että on menty toiseen äärilaitaan.
Talot on hyvinmonimutkaisia, on parvekkeita, erkkereitä ja kattoja vaikka mihin suuntaan. Kaikki maksaa.
No, asun 90v hirsitalossa, vessa tehtiin ensin 70-luvulla( ja keittiö). Vessa valettiin uusiksi 2000-luvn alussa. Vessaan saatiin homepilkkuja neljän ihmisen käytöllä. Siellä on tuuletin, mutta ehkei lapset käyttäneet sitä. Nyt on vanhukset jäljellä, saa nähdä tuleeko vielä hometta.
Puulämmityksen kannattaja olen myös, saa nähdä, kuinka kauan kunto sallii puitten kannon.Mutta miten toi kylmilleen jättäminen? Tuskin se onnistuu ilman jäätymistä, kai plussan puolella pitää lämmön olla? Luonnonmateriaalit kuulostavat hyvältä.
Tietenkin vesijohdot pitää paineilmalla tyhjentää, se nyt ei ole ongelma.
Vesikeskuslämmitys on hankalampi.
Olen nähnyt parikin isoa taloa, jotka on olleet kylmillään ainakin kymmenen vuotta.
Niissä on rossipohja. Antiikkihuonekalutkin säilyneet hyvin.
Se on laatan päälle tehty talo, jos se jätetään kylmilleen, talvella laatta ja laatanalus jäätyy syvään. Keväällä, huhtikuussa huoneisiin tulee jo tupalämmin, mutta alapohja ei sula kun Juhannuksena. Koko ajan lämpimän ja kylmän rajaan kertyy vettä.
Seinissä, jos on karhuntalja tai vuorivilla, ne ei kuiva milloinkaan.
Silloin on talo entinen.
Onkai siinä vessassa suihku, ei vessa yksistään homepilkkoja tee.
Nykyisin on tämä koneellinen ilmastointi, Siihenkin suhtaudun suurella varauksella.
Ne ongelmat näkyy vuosien kuluttua
Jos tekisin talon. Se olisi Hirsitalo, rossipohja. Uuni keskellä taloa ja uunin takana puuvarasto, jonne sopisi vuoden puut, ettei tarvitsisi etuovesta pyryllä ja pakkasella puita kulettaa pihan periltä.
Sähkölämmitys tasaamaan lämpöä, ja muutenkin, jos vaikka on reissussa.
Se näyttää oelevan tuulettuva ja siis hengittävä, joka on sekä kosteuden pois haihtumisen etä mys radon-kaasun poissaamisen takia hyvä.
http://villaperho.wikispaces.com/file/view/rossipohja.pdf
Ei tuollaista voi jättää kylmilleen,tai homevaurio on saletti.
Oltava ainakin tietty peryslämpö.
Itseäni ärsyttää jos asunnossa ei löydy yhtään EHJÄÄ seinää, on reikä joko ovelle tai ikkunalle. Kauheimpia oli 80- luvulla muotiin tullut tapa "avartaa" asuntoja puhkaisemalla kaarioviaukko! Ne eivät ole hyvännäköisiä suomalaistyylisissä asunnoissa joissa yleensä on huonekaluliikkeistä tai sisustuslehdistä kopioidut vaaleat nk. skandinaaviset värit. Pöh.
Keittiöissä on tiskiallas tungettu johonkin nurkkaan tai seinustalle siten, että askaretta tekevän selkä on ikkunaan päin joten tarvitaan työvalo. Fiksua? Amerikkalaisissa filmeissä näkee usein että työtilat on sijoitettu nimenomaan ikkunaseinälle, siinä olisi ideaa meillekin tänne pimeään pohjolaan.
Pistorasiat ovat jostain syystä aina lattianrajassa - sitten suojataan pienokaiset sähköiskuilta ostamalla peitelevyt. Fiksua?
Omakin selkä vääntyy, ja usein käsikin, väärään asentoon kun taivuttelee itseään niitä kohti halutessaan imurin kiinni tai silitysraudan kytketyksi. Joku käyttää mankelia tai muuta laitetta.
Oishan noita, muutoskohteita. Tarttee vaan köyhän niellä tämäkin jos ei ole mahdollisuutta rakentaa ja suunnitella omaa.
Pienissä asunnoissa tuo ongelma tulee esiin, ja juuri niitä pieniä ovatkin useimmat valmistuvat asunnot nykyisin.
Ehjää seinää tarvitaan sisustuksessa suurimpien huonekalujen sijoittamistaustaksi.
Paitsi tuo keittiökurjuus. Miksi se pitää mitoittaa kahdelle 300 -kiloiselle 2 -metriselle oliolle? Suomen naisten keskipituus lienee 163 cm eikä miehet paljon sen suurempia liene. Siis keskimäärin, muuntelua on molempiin suuntiin joku parikymmentä senttiä.
130 cm leveä lattiakäytävätila keittiössä tuhlaa turhaan neliöitä, kun 100 cm riittäisi kahdellekin. Työtason korkeus 90 cm on liikaa, entinen 85 cm olisi ihanne. Sama pesutiloissa, mutta kun ei passaa rakennusgrÿnderille. Sitten siihen päälle keittiökaappi jonka alahyllylle juuri ja juuri yltää ilman tikkaita. Vaan pääseepä halvemmilla keittiökaapeilla kun sopii vain ne matalimmat. Käytännöllisyydestä ja käytettävyydestä viis!
Sauna tehdään tahallisesti vastoin kaikkia saunan perusperiaatteita. En edes viitsi luetella, mitä kaikkea tehdään pieleen. Yhtä typerä ja käyttökelvoton viritys kuin ruåtsalaisten badstuga eli bastu, vaikka erilailla.
Pääasia on grÿnderin maksimivoitot minimisijoituksella ja rakennustarkastajien yms Virkamiesten voitelulla.
voaminen on vaikeata, jos on liian paljon tavaraa hankkinut.
Tuskin saa edes kaikki pinnat tyhjiksi ja imuroitua.
Äitini murehti hiljattain tällaista asiaa:
Nykyihmisellä on tavaraa yhtä paljon kuin ennen kuninkaallisilla, mutta kuninkaalllisilla oli iso joukko ihmisiä pitämässä huolta siitä vaate- ja tavaramäärästä.
Työssäkäyvän ihmisen on pystyttävä hoitamaan kaikki se itse o.t.o.
(o.t.o = oman työnsä ohessa.)
Tavarasta olkaa muodostua rasitus. Miksi se poisheittokin on niin vaikeata?
Home on vienyt monen terveyttä, siitä tuli aikoinaan hirveät kustannukset perheille kun joutui talonsa jättämään tai korjaamaan asumiskelpoiseksi.
Ainakin 2011 mentiin kohti samaa taas. Keksittiin pisteytys-systeemi, jonka mukaan piti määrätä saako talo rakennuslupaa ylipäänsä vai ei. Pisteet tuli siitä, kuinka paljon energiaa talo säästi, eli kuinka vähän lämpöä vuoti ympäristöön. Päättäjät siis halusivat pullotaloja aina vaan uudestaan. Joskus mietityttää, että onko joku epäpätevä kansanedustaja edes oikea ihminen päättämään näistä asioista?
En tiedä miten päätöksen kanssa meni. Toivon mukaan romutettiin koko ajatus. Tässä lisää luettavaa aiheesta:
http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2011/10/30/home-uhkaa-jo-uusiakin-taloja-tassa-syy/201115559/12
energiakriisit ja muovitetut seinät. tuulettumaton sokkeli ja tuulettumattomat huoneet...
Siinä se alkaa, homehtuminen.
kokeneena sanon samaa kuin Fundtsija, silloin oppii lastalla veden vetelyn lattiakaivoon, kuivaamisen, puhtauden ja tuulettamisen.
Putkiremontti on kovaa elämänkoulua.
Rakennusurakoitsija voi olla myös syynä homeeseen, ellei hän anna betonivalun kuivua tarpeeksi pitkään.
tapauksia on nyt alkanut paljastua. Missä on moraali urakoitsijoilla?
Lauantai-illan rauhaa tänne! Lisää sitten, kun liikenne pelaa.
En malta vielä jättää tuota asiaa, joka nykyisin on todella tämän päivän asia edelleenkin, eli homeongelmaa.
Tässä seuraavassa on siitä sanottu kaikki tarvittava:
http://www.hs.fi/mielipide/Homeongelma ratkaistaan vanhoilla rakennustavoilla/a1386442982437
Koskeusmittausmainos on osunut heti tähän alapuolelle.
Hmbf puhui kyllä asiaa.
ja siinäkin oli asiaa kun puhuttiin,että kalusteet on liian korkeita.
Itse olen 160 cm.
Ja onhan joissakin asunnoissa tuttujeni luona ollut tiskaus vaikeaa kun pitää se jakkaralta käsin hoitaa.
Alemmalta tasolta onnistuisi pidemmältäkin...
Ihan älytöntä hommaa joskus.
Jos ikinä olisi varaa niin vaatisin viimeisen päälle matskut ja työmoraalin.,....
Vaan milläs vaadit? ..vaadin? ... vaaditaan?
Nyt on kova mainoskampanja menossa TV:ssä monella kanavalla höyrypuhdistimista ilman kemikaaleja.
Mutta entäs Suomi, suomalaiset muovilla tiivistetyt talot ja laminaattipäällysteiset lattiat? Saako home nyt entistäkin kovamman kasvuvauhdin?
http://www.kodin1.com/shop/fi/kodin1/painepesurit-ja-hoyrypuhdistimet?gclid=CN7ejtGo0rsCFYFe3godU08A-g
Kosteuden haihtuminen
pois huoneiden lattioista näillä säillä kylmässä Suomessa
varsinkin, kun kesäkin voi olla sitä samaa vielä perään,
on tosi mahdotonta.
Ja SITÄ homesieni tarvii, kosteutta ja tuulettamattomuutta ja
likaa. Siitä homeenhaju huushollissa voimistuu.
reunoista jos pääsee vettä, se ei sieltä alta haihdu.
"Vaarallisia homeenestoaineita vedetään markkinoilta - onko tätä myrkkyä sinun kodissasi?
Riskikemikaaleja on käytetty asuntojen, koulujen ja päiväkotien desinfiointiin. Tukes myöntää, että Suomessa ihmisiä on saattanut sairastua homedesinfiointien seurauksena. Ulkomailla aineita hengittäneitä ihmisiä on jopa kuollut." HS
Home voi olla siis tälläkin tavalla vaarallista.
Lääketieteen tutkimuksen saavutuksista sanoi eräs ystäväni: "onhan monet taudit tutkimusten tuloksina saatu parannettua", ja niinhän onkin, että jopa syövän hoito on aivan viime aikoinakin saanut paljon parempia mahdollisuuksia kuin vielä viime vuosisadan lopussa oli.
Toinen ystäväni sanoi: " Lääketieteen ansiota on, että yleensä täällä vielä elelen."
Tutkimukselle annan arvoa minäkin, ilman niiden tutkijoiden työtä eläisimme vaikeammissa oloissa.
Ihan perustutkimuskin on tärkeä ollut, se on ollut se pohja, mille rakentaa.
Vieraita aineita kannattaa koettaa välttää. Muistan ihmetelleeni erään tuttavani tapaa pesuaineiden käytön suhteen, tuntui melkein, että heillä oli ruuissakin niitä.
Nyt Hesari kirjoittaa käsidesissä olevista vaarallisista aineista:
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin kaupungin käsihuuhteista löytyy vaaralliseksi luokiteltua ainetta/a1388717147913
tietävältä noista nyt käyttöön tulleista höyrypesureista,
joilla painetaan lattiat ja joskus jopa matotkin ''puhtaiksi'',
niistähän nyt sitten kosteutta hushållissa riittää pitkiksi ajoiksi.
Toisaalta kielletään jopa pyykin kuivatuksesta kylpyhuone-sauna-tiloissa.
Mikä käytäntö tässä on oikea?
Voinko antaa siivoojatytön jatkaa tuota siivoustaan, kun hän käy meillä harvakseltaan?