Olen hankkinut itselleni kirpputorilta vanhan putkiradion mutta mistä tietää putkien kunnon. Ääni (ula) kyllä kuuluu muttei mitenkään voimakkaasti. Samoin radiosta kuuluu hurinaa vaikka volume nappi on nollassa.
Voiko putkien kuntoa arvioida silmämääräisesti. Parissa putkessa on putken yläpää harmaa. Jossain putkessa on keskiosa ihan peilinkiiltävä.Jossian putkessa taas lievää mustumaa.
Ilmeisesti pääteputki käy kuumimpana. Mikä on sen keskimääräinen käyttöikä tunteina? Voiko putkien ikää pidentää laittamalla radion sisään esim tietokonetuulettimen?
Uusia putkia kyllä saa lähes kaikkiin merkkeihin se ei ile pulma.
Voiko putkien kuntoa arvioida silmämääräisesti. Parissa putkessa on putken yläpää harmaa. Jossain putkessa on keskiosa ihan peilinkiiltävä.Jossian putkessa taas lievää mustumaa.
Ilmeisesti pääteputki käy kuumimpana. Mikä on sen keskimääräinen käyttöikä tunteina? Voiko putkien ikää pidentää laittamalla radion sisään esim tietokonetuulettimen?
Uusia putkia kyllä saa lähes kaikkiin merkkeihin se ei ile pulma.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos kerran radio kuuluu, putket lienevät kunnossa. Hurina johtuu todennäköisimmin elektrolyyttikondensaattorien kuivumisesta (virtalähteen huono konkka saattaa pudottaa käyttöjännitteet ja hiljentää myös ääntä). Jos et itse osaa, niin radiohuolto osaa mitata ja osia tosiaan saa vielä, ainakin maailmalta. Putkiradio on jo iäkäs, jos se on tännekin asti kestänyt, se ei tarvitse mitään lisätuuletinta, riittää kun sijaintipaikaksi valitaan paikka, jossa aurinko ei paahda suoraan siihen. Putkien kunto ei yleensä näy päältä, vaan tarvittaisiin tarkkoja mittauksia.
Jos pääteaste käy kuumana ja hurisee niin kannattaa mitata pääteputken ohjaushilajännite tai vaihtaa hilalle tuleva signaalin kytkentäkondensaattori.
Asian voi kokeilla niin että irroittaa kondensaattorin toisen pään väliaikaisesti ja käynnistää radion,jos hurina ja lämpiäminen vähenee huomattavasti on kondensaattori viallinen.
Kondensaattorin voi myös mitata vastusmittarilla kun toinen pää on irrotettu.
Tämän ikäisissä radioissa seleenitasasuuntaajat ovat hapettuneet ja suodatuselectrolyyttikondensaattorit kuivuneet.
Putkien ikää voi pidentää mukavasti kytkemällä verkkomuuntaja 240:lle voltille, jos se nyt on 220-volttisessa asennossa. Putkien väreistä ei niin väliä, jos eivät ole "ylioppilaita".
Seleenisilta kannattaa korvata piitasasuuntaajalla. Jos lyytissä ennen oli 280 volttia, se nousee 320:een volttiin. Tuollaisen valmiin piisillan löytää kivasti vanhasta pc:n powerista hakkurin ensiöpuolelta
Totta, sen saa jopa kiinnitettyä yhdellä ruuvilla reiästään jäähdytykseen seleenisillan paikalle. Se anodijännitteen suodatinelko on yleensä 50 50uF ja jännitekestoisuus 400-450V. Onko radio esim. Helvar- tai Celestion-tuotteita? Edessä lukee mahdollisesti 3Dsointi?
Putkien tummat väriläsikät ja hopeanväset johtuvat siitä, että ilma poltetaan pois ruudilla, jos putket hehkuu kunnolla on jokin konkkavika. Monessa putkiradiossa on dy- putkella tasuri, ja jos on seleeni, niin siihen kun laittaa diodit nousee jännite aikalailla. Kannattaa alkaa mittaamaan ekana jännitteet ja sitten signaalitie.
Ja putkivehkeissä on hyvä oma signaaligeneraattori eli ruuvari ja siihen kun koskee sormella alkaa 50hz hurina.
Putkiradioissa on yleensä sisäänrakennettu antennidipoli fm-aluetta varten. Kuunneltaessa tuolla antennilla on siis huomattava, että radio soi kovimmin ja häiriöttä vain tietyssä ilmansuunnassa.
Tuo lievä perushurina äänenvoimakkuuden ollessa minimissä oli aivan tyypillistä putkiradioissa eikä sitä sitten enää eroita, kun kuuntelee täysillä. Se 50Hz tulee siitä, kun putkia hehkutetaan vaihtojännitteellä.
Putkiradion kuntoon vaikuttaa merkittävästi se seikka, millaisissa olosuhteissa sitä on säilytetty näiden kymmenien vuosien aikana. Jos se on ollut kylmässä ja kosteassa, kuten oli tapana vinttisäilytyksessä, korroosio ja oksidikerroksen muodostuminen on voinut pilata putkenkantojen ja yliheitinkytkimien kontakteja. Jossain vaiheessa se puupintakin alkaa kesiä, ellei sitten ole hiottu ja lakattu uudelleen.
"Putkien tummat väriläsikät ja hopeanväset johtuvat siitä, että ilma poltetaan pois ruudilla"
Heh..heh! joopa joo, ruudillapa tietenkin!
Taas "takuuvarmaa tietoa" Jukkikselta!
Tässä oikeampaa tietoa ihmiseltä, joka on aikoinaan valmistanut radioputkia Suomessa.
http://www.kolumbus.fi/epap/voimaradio/putkien_valmistuksesta.pdf ,sivu 4.
"Aikaisemmin jo mainittiin, että katodi hehkutetaan putkea pumputtaessa karbonoottien hajottamiseksi oksideiksi. Senjälkeen kuin nämä kaikki kolme toimenpidettä on suoritettu ja pumppu on vetänyt putkiin tarpeeksi hyvän tyhjön, getteri laukaistaan kuumentamalla getterikuppia suurjaksolla.
Getterin tehtävänä on sitoa putkeen vielä jääneet ja sinne vielä käytön aikana vapautuvat kaasut. Paras getteriaine on bariummetalli, koska sillä on voimakas affiniteetti kaikkiin muihin paitsi jalokaasuihin. Bariumia ei kuitenkaan voida sellaisenaan käsitellä, saati sitten säilyttää ilmassa. Senvuoksi getterinä käytetään tavallisimmin bariumin jo magnesiumin seosta. Bariumia saa olla korkeintaan n. 23 %. Kun tätä seosta kuumennetaan tyhjössä, magnesium höyrystyy ensin ja muodostaa kuvun alaosaan hopeankirkkaan peilin. Barium höyrystyy hetkistä myöhemmin magnesiumin päälle, putken sisäpuolelle."
Kyllä putkiradioissa on yleisemmin tasasuuntausputkena EZ-80 tai vanhemmissa oli AZ-sarjaa.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.r-type.org/articles/3-3-b.jpg&imgrefurl=http://www.r-type.org/articles/art-003h.htm&h=491&w=800&sz=211&tbnid=he5hUaU0DU1NxM:&tbnh=86&tbnw=140&zoom=1&usg=__oEodULKAUiCR-powfiJ54IkmMk8=&docid=JwxMz8-U0h53SM&sa=X&ei=qrJ_UrT_N8OH4ATgioDADw&ved=0CD8Q9QEwAQ
Ruutia käytetään pyssyissä. Putken ketterissä on valmistusvaiheessa kadmiumia, joka höyrystetään tyhjöpumppauksen jälkeen suurtaajuuskuumentimella. Tuo höyry tiivistyy putken kuvun sisäpintaan ja absorboi tyhjöön jääneet hiukkaset. Jos putkeen pääsee ilmaa, muuttuu tuo tiivistynyt kadmium valkoiseksi. Ja kas, putkesta tuli ylioppilas!