Missä vaiheessa on osallistavan sosiaaliturvan suunnittelu tällä hetkellä? Mitäään ei ole siitä vähään aikaan missään puhuttu.
Onkohan jo tulossa ensi vuoden alusta? Toivottavasti ei, sillä siinä ei ole mitään järkeä.
Onkohan jo tulossa ensi vuoden alusta? Toivottavasti ei, sillä siinä ei ole mitään järkeä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
kai sieltä jonniimoinen nuorisotakuu tulee niille joilla ei mitää hajua yhteiskunnan toiminnasta.
Ei varmasti tule 2014 alusta!
Komitea istuu ja kokoustaa mietintöä, ett saa nostettua (kokous)palkkioita.
Ehkä nuorisolle tulee jotain osallistavaa juttua pajoille tms. Uskon, ettei sitä keski-ikäisille tulekaan, koska Paltomo osoitti, ett se on niin kallista lystiä (olemattomiin) tuloksiin nähden.
Kuulostaa hyvältä uudistukselta. Kaveria ei jätetä -periaate.
Tulee kuin tuleekin 2014 alusta mutta vain näille julleille joita ei muuten aisoihin saada.
Aisoihin saa jullin kun jullin jos tarjoaa työtä normaalipalkalla, muu ei tehoa. Kaikkea muuta kyllä kokeilevat paitsi palkkatyötä. On tuo orjuuttamisvimma joillakin päässyt niin pahaksi että hoitoon joutaisivat.
montako sossujullia on töihin itse koskaan hakeutunut vaikka töitä on aiemmin ollutkin , kyllä se sama sakki on ollut ilman työntekoa kokoajan.Siihen ei suhdanteet vaikuta se on saletti.Oikeisiin palkka töihin hakeutuu ne ketkä siellä on olleet ennen työttömäksi joutumista.On eri asioista kyse.
"Aisoihin saa jullin kun jullin jos tarjoaa työtä normaalipalkalla"
Puhu vaan itestäs..Kyllä tämä Julli ei tekisi työtä mistään palkasta. Nämä uudistukset ei minua huoleta sillä aina löytyy porsaanreikä. Jos en itse sitä keksi niin käyn kalliossa tekemässä baarikierroksen niin on viimeisimmät kikkakolmoset taas käytössä.
Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. boheemielämä ei paljon maksa ja sehän kuitenkin artisti (tyhmä muurahaiskeskiluokka) joka maksaa aina.
muurahaiskeskiluokastapa on varaa jäädä chillailee vai miten nää jullit nyt sanookaan.. ja rahaa riittää.
marraskuun puolivälissä se risikon työryhmä on jonkinlaisen jutun kehitellyt ja se julkistetaan.
Toivottavasti tuo työryhmä laksee myös hintalapun tuolle mielettömyydelle. Se ei ole ihan halpa, minkään valtion rahat ei riitä moiseen pelleilyyn. Ei kerkee ensi vuoden alusta voimaan. Sitten on vaalivuosi vuonna 2015, joten voi olla että asia jää hautumaan vaalien yli, toivottavasti sen jälkeen koko orjaprojekti haudataan lopullisesti uusien päättäjien toimesta.
"toivottavasti sen jälkeen koko orjaprojekti haudataan lopullisesti uusien päättäjien toimesta. "
Itse uskon että nykyiset toimenpiteet ovat vasta alkua laajalle orjatyölle. Siksi koska kunnille tulee vastuu pitkäaikaistyöttömän työttömyysturvasta. Nythän kunnat jo maksavat 50% pitkäaikaistyöttömän työttömyysturvasta. Ja tulevaisuudessa kenties 100%. Tuo takaa varmasti sen, että kyyykytystoimet kunnissa lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Tai sitten kunnan osuus jää 50% mutta kunnan velvollisuus maksaa tuota alkaa 300 työttömyysvuorokauden jälkeen. Nythän tuo luku on 500 vuorokautta.
Pistetäänkö toivo siihen, ett 4h/vk riittää torjumaan kunnan maksuosuuden, kuten jossain ketjussa väitettiin?
Kyllä tuota mieletöntä orjatyötä pitää vastustaa kaikin mahdollisin keinoin. Paras tapa ei kuitenkaan ole kieltäytyä siitä koska sitä juuri nuo orjapiiskurit toivovat että pääsevät rankaisemaan ikuisella karenssilla, joka nykyisin kestää 5 vuotta, tuossa on 5 vuotta liikaa. Nöyrät vellipershet raatavat orjatöissä, vastustajat ovat karensissa alennetulla toimeentulotuella; tuo on noiden orjapiiskureiden tavoite.
Tuossa Risikon mallissa työ tehtäisi yrityksissä. Tuossapa orjatyön vastustajille hyvä mesta tienata vähän ylimääräistä ja samalla kusta Risikon muroihin. Noin pääsee yrityksiin sisään ja sitten voi käyttää kekseliäisyyttään yrityksen toiminnan haittaamiseksi. Laillisia keinoja on, mutta laittomistakaan ei kannata jäädä kiinni. Esim. turvajärjestelyt, tuotetiedot ym. yrityssalaisuudet voi kiinnostaa joitakin ihan rahan arvoisesti, sama se on mistä se palkka tulee. Työturvallisuudessa on monilla työpaikoilla puutteita, työsuojeluhallinto on kiinnostunut noista. Myös yrityksen "verosuunnittelu" voi kiinnostaa verovirastoa. Lisää noita voi keksiä siellä "työpaikalla", töitähän siellä ei pidä tehdä ollenkaan, korkeintaan ilkitöitä.
ja varastaa voi minkä kerkiää ja myydä sitten niitä niin saa palkankin... samahan se mitä kautta ne sen maksaa...
eiköhän sieltä jotain jo kuulu tänään iltapäivän aikaan
Toivottavsti se kuuluminen on se, että koko hanke haudataan lopullisesti.
Ihmettelen jos tuo koko homma toteutuu, siitähän on pelkkiä kuluja veronmaksajille ja noiden kulujen määrää ei tiedä kukaan, mutta niin paljon tuo kyykytys maksaa että minkään valtion rahat ei siihen riitä.
mitä kuluja?Jos et tee kuten sossu sanoo menetät koko toimeentulotuen eikä sossu maksa vuokraakaan.Edes EU:ta et voi kitistä apuun sillä ei ole mihinkään direktiiviin kirjattu mitään sossurahoista.Voivat heittää johonkin asuntolaan jossa saa sopan kerran päivässä ja vaatteet kirkolta.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2002/20020080
Väärässä olet. Lue tuon yllä olevan linkin takaa löytyvä teksti ja lopeta tuollainen valheiden kertominen.
oletko vuodessa 2002 kun niitä linkittelet
Opettele lukemaan. Tuo on tullut voimaan vuonna 2002 ja ei se käytännössä toteudu vieläkään.
Syynä on se ettei rikoslain 40 lukua sovelleta juuri ollenkaan
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L40
Rikoslakikin on vuodelta 1889 ja yhä voimassa, tosin aika paljon sitä on muutettu sen jälkeen.
miksi muuten jonkun sossuasiakkaitten pitääkään asua 'omassa' asunnossa, siis vuokralla... joku moniasuminen tyyppiin soluasunnot, olisi paljon tehokkaampi tapa majoittaa.. kun sossu kerran joutuu maksamaan.
Jep ja Forenomilta saa "edulliseen" hintaan"!
Ai miksi ihmisellä pitää olla oma koti?
Vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kävi kalliiksi
Valtion rahoittamassa hankkeessa kunkin henkilön työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet paketoitiin työllistettävän palkaksi. He tekivät kunnallisessa työvoimatalossa ja sen osoittamissa työpaikoissa.
Matala palkka ja askartelun kaltaiset työt eivät parantaneet työttömien elämänlaatua, eikä pysyviä työpaikkoja syntynyt kuin tukitöihin. Kokeilu luonut pysyviä työpaikkoja työvoimatalon ulkopuolelle.
Puhtaasti taloudelliselta kannalta kokeilu on ollut pettymys. Työvoimatalon työpajojen ja palvelujen tuotoista on kertynyt parisataa tuhatta euroa, mikä vastaa yhtä prosenttia kokeilun budjetista. Se ei täytä tuottavan työn kriteeriä.
Samanlaisia ovat kokemukset muistakin tukityöllistämisen malleista!
Jos työttömän työpanokselle ei ole kysyntää, on sitä työvoimapolitiikan keinoilla vaikea luoda.
Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.
Kokemukset ovat kielteisimmät työllistetyillä, joilla oli ennestään laaja työkokemus. Vaatimustasoltaan matala tukityö edistää kaikkein vähiten heidän itsetuntoaan ja asemaansa avoimilla työmarkkinoilla.
Muut vastikkeellisen sosiaaliturvan tavoitteet täyttyivät heikosti. Malli EI SÄÄSTÄ rahaa, vaan päinvastoin, eikä se luo itsensä kannattavia työpaikkoja tai avaa ovia avoimille työmarkkinoille.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832536735/artikkeli/puheenaihe vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilu kavi kalliiksi.html
Äskeinen artikkeli vielä kokonaan tässä:
Ken ei työtä tee, sen ei syömänkän pidä. Ei sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) ehdotustaan sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta vanhan sananlaskun moraalilla perustellut, vaan syrjäytymisen ehkäisyllä. Mutta aina tuo ajatus vilkkuu taustalla aiheen noustessa poliittiseen keskusteluun. Sisältyyhän se jo itse käsitteeseen: taloudellisen turvan vastikkeeksi on annettava jotain.
Ajatus ei ole uusi. Vastikkeellista sosiaaliturvaa on kokeiltu kainuulaisessa Paltamon kunnassa 2009 alkaen.
Valtion rahoittamassa hankkeessa kunkin henkilön työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet paketoitiin työllistettävän palkaksi. He tekivät kunnallisessa työvoimata-lossa ja sen osoittamissa työpaikoissa työtä sen mukaan, mitä työehtosopimus tuntipalkaksi kullekin määrää. Yhdelle se oli 4,5 tuntia, toiselle täysi työpäivä. Tavoitteena oli luoda työpaikkoja, ehkäistä syrjäytymistä ja toivon mukaan säästää verovaroja.
Kokeilu sai alusta asti ristiriitaista palautetta. Kannattajien mukaan työttömät saivat säännölliset tulot, ryhtiä elämään, harjaantumista ammatteihin. Arvostelijoiden mukaan matala palkka ja askartelun kaltaiset työt eivät parantaneet työttömien elämänlaatua, eikä pysyviä työpaikkoja syntynyt kuin tukitöihin.
Vuoden lopussa päättyvää kokeilua ovat seuranneet Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijat. Loppuraportit ilmestyvät talvella, mutta joitakin tuloksia tutkijat uskaltavat jo valottaa.
Puhtaasti taloudelliselta kannalta vajaan neljän tuhannen asukkaan kunnan kokeilu on ollut pettymys.
Valtion vuosittain sijoittamista vajaasta neljästä miljoonasta eurosta vain puolet on saatu takaisin säästyneinä sosiaalietuuksina. Mallin kustannuksia nostavat ennen kaikkea henkilöstömenot, koska järjestelmä ei toimi ilman palkattua henkilökuntaa.
Työvoimatalon työpajojen ja palvelujen tuotoista on kertynyt parisataa tuhatta euroa, mikä vastaa yhtä prosenttia kokeilun budjetista. Se ei oikein täytä tuottavan työn kriteeriä.
Vattin tutkimusryhmän johtaja Kari Hämäläinen toteaa, ettei kokeilu juuri luonut pysyviä työpaikkoja työvoimatalon ulkopuolelle. Samanlaisia ovat kokemukset muistakin tukityöllistämisen malleista.
Jos työttömän työpanokselle ei ole kysyntää, on sitä työvoimapolitiikan keinoilla vaikea luoda. Se koskee erityisesti pieniä paikkakuntia ja vaikeita aikoja, muttei pelkästään.
Tukimuodoista parhaiten työpaikkoja on lisännyt kotitalousvähennys. Paltamon mallia taas pidetään Hämäläisen mukaan valtionhallinnossa niin kalliina, että se tuskin yleistyy. Koko Suomeen sovellettuna sen kustannus liikkuisi miljardeissa.
Kielteisin yllätys tutkijoille oli se, että toimeentulotuen tarve ei vähentynyt Paltamossa kokeilun aikana. Moni työllistetty saa yhä myös asumistukea. Syynä ovat tukitöiden alhainen palkkaus ja työmatkakulut.
Työllistettyjen kokemukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan sekalaiset.
Nuoret, joilta on puuttunut työkokemusta, suhtautuvat tukityöhön myönteisimmin. Se on taannut jonkun paikan yhteiskunnassa, ja paremmat tulot kuin työmarkkinatuella. Osa nuorista innostui tukityössä opiskelusta. Vatt pitää tosin mahdollisena, että työvoimatalolla on heihin passivoivakin vaikutus: sieltä ei hevin lähdetä esimerkiksi yrittäjäksi.
Kokemukset ovat kielteisimmät työllistetyillä, joilla oli ennestään laaja työkokemus. Vaatimustasoltaan matala tukityö edistää kaikkein vähiten heidän itsetuntoaan ja asemaansa avoimilla työmarkkinoilla.
Paltamon malli vaikuttaa toimivan parhaiten heikosti koulutettujen ja vaikeasti työllistyvien nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Heille räätälöitynä sosiaaliterapiana siinä on ilmeistä mieltä.
Muut vastikkeellisen sosiaaliturvan tavoitteet täyttyivät Paltamossa heikosti. Malli ei säästä rahaa, vaan päinvastoin, eikä se luo itsensä kannattavia työpaikkoja tai avaa ovia avoimille työmarkkinoille.
Paltamon kokeilun tulokset hillinnevät suurinta intoa vastikkeelliseen sosiaaliturvaan – ainakaan laajasti sovellettuna.
Ketään ei palvele se, että yritetään keksiä feodaaliyhteiskunta uudelleen. On paljon pienipalkkaista hommaa, joka on tämän yhteiskunnan toiminnan kannaltaon kuitenkin aivan välttämätöntä järjestää. Ei voida siirtyä siihen, että nämä työt ovat yhtäkkiä jotain "yhteishyödyllistä" höttöä. Kaikilla töillä tulee olla pätevä tekijä, joka ansaitusti nauttii työstään palkkaa ja eläke-etuudet.
Yleishyödyllisten töiden teetättäminen ei kasvata valtion verokertymää, vaan on sellainen toimenpide, joka vähentää radikaalisti verotuloja. Se asettaa nyt töissäolevien työpaikat tulevaisuudessa vaaka-laudalle luomalla superhalpatyömarkkinat. Mikään palkkatyö ei pysty kilpailemaan ilmaiseksi teetetyn työn kanssa.
Pelkkä ajatus "ylishyödyllisistä palkattomista töistä" perustuu outoon kosto- ja rangaistusmentaliteettiin. Eikö ihmiset enää muuten pysty pätemään? 20 vuotta sitten kokoomuksen kansanedustaja Raimo Ilaskivi yritti ajaa jotain vastaavaa maahanmuuttajille. Pohjalle oli samankaltainen ajatus siitä, että maahanmuuttaja (työtön) on rikollinen, jonka velvollisuus on sovittaa tekojaan siivoamalla katuja tmv.
Argumentti työn muista eduista, mm. sosiaalinen kanssakäyminen, helpompi työllistyminen tulevaisuudessa on jo tekosyinä kulutettu loppuun kaikissa työharjoitteluissa, työelämävalmennuksissa, työhön kuntoutuksissa. Näistä vain todella harva tuottaa toimintoihin osallistuvalle pysyvän, ns. oikean työsuhteen.
Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lisäksi jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella
Työttömyysturva on viranomaisen työttömälle maksamaa rahaa tämän toimeentuloa varten.
Työttömyyden keskeisimmäksi haitaksi koetaan usein sen aiheuttama tulojen menetys. Työttömyys on merkittävimpiä köyhyyden riskitekijöitä. Työttömyyskorvaus kattaa osan työttömyyden aiheuttamasta taloudellisesta taakasta.
Työttömyysturvaa sääntelee vuonna 2002 annettu työttömyysturvalaki. Laki sisältää säännökset Suomessa asuvan työttömän työnhakijan työnhaun taloudellisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn ja paluun edellytysten parantamisen turvaamiseksi, korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.
Hyvinvointivaltio eli sosiaalivaltio on valtio, jossa valtiolle on annettu keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslain 19 pykälään.Suomessa hyvinvointipalvelut ovat suuressa määrin kuntien vastuulla.
Väitteitä hyvinvointivaltion puolesta:
humanitäärinen – oikeus elämän perusasioihin on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja ihmisten ei pitäisi joutua kärsimään tarpeettomasti varojen puutteen takia
altruismi – toisten auttaminen on moraalinen velvollisuus useimmissa kulttuureissa; hyväntekeväisyys ja tuki ihmisille, jotka eivät voi auttaa itseään, nähdään laajalti moraalisina valintoina
utilitäärinen – sama määrä rahaa tuottaa enemmän iloa köyhälle annettuna kuin rikkaalle annettuna; tällöin varallisuuden jako rikkaalta köyhälle lisää yleistä onnellisuutta yhteisössä.
yhteiskuntarauha – järjestelmä pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja voi alentaa rikollisuutta, koska ihmisten ei tarvitse ajautua rikollisuuteen pysyäkseen hengissä
Hallituksen eilen julkaisemassa ns. rakennepaketissa ei kai ollut mitään uutta konkreettista tästä osallistavasta sosiaaliturvasta - vai oliko, en itse ainakaan huomannut.
Onko kenelläkään tietoa, milloin siitä jokin suunnitelma julkaistaan?
Itseäni ajatus pakkotyöstä ahdistaa - minulla on hyvät koulutukset ja työkokemusta, miksi minun pitäisi mennä vaikkapa kaupan kassalle toisten pusseja täyttämään, kuten jossakin oli sopivaksi työksi ehdotettu. Kamalaa.
Mitään ei ole tiedotettu, eikä ole mainintaa niistä työttömyysturvaan tulevista muutoksista jotka esitettiin alkavaksi 1. .1 2014.
MM työttömyyspäivärahan kesto, lisäpäiväoikeudet ym.
Jos joku tietää miten tuo homma etenee, niin valaiskaa, nämä hallituksen jutut kun kovin salaisia.
on siellä mainittu että myöhempänä ajankohtana valmistuu... ja se matkanpituus työpaikalle, sekin tulee käsittelyyn v.2014 ja voimaan 1.1.2015... ei nää nyt heti ketään koske... aikansa kaikella.
Miten ansiosidonnaisen kesto/lisäpäiväoikeus muuttuuko nyt 1. 1 2014 ja onko mitään kuulunut tästä orjatyömallista, jossa työtön ilmaiseksi tekee työtä ja omasta nahastaan maksaa kulut ja romahduttaa palkkatyömarkkinat eli Risikon malli, jossa vanhat pitkän työuran tehneet laitetaan orjiksi.
ikärakennesopimuksessa ne on kaikki mainittu.... hyväksytty ei vielä mutta eiköhän se nuijan kopautusta vaille ole ja 1.1.2014 se sitten on käytössä.