Onko tämä shamanismia?

En tiedä mitään luonnonuskonnoista, mutta olen ollut omalla henkisellä polullani jo jonkin aikaa.

Olen nähnyt pari haastattelua eräältä henkilöltä, jonka jo edesmennyt opettaja oli arvostettu parantaja. En tiennyt, että asiat, joista tämä henkilö kertoi tai hänen maailmankuvansa liittyisi mitenkään mihinkään uskontoon saatikka sitten shamanismiin, mutta hän on omalla "harjoittamisellaan" saanut aikaan ihmisten parantumista.

Nyt kysynkin, että onko seuraavanlainen kuvaus shamanismia ja jos on niin mistä saisin lisää tietoa asiasta? Termit eivät siis ehkä ole shamanistisesti korrekteja, mutta pointti onkin tärkein eikä muoto.

Eli kaikella elollisella sekä "elottomalla" on kolme "minuutta" eli tietoinen, alitajuinen ja korkeampi tietoisuus. Tämä pätee kaikkeen, sekä elottomiin objekteihin että eläimiin ja kasveihin ja tietenkin ihmisiin. Kaikelle voi siis puhua ja kaiken kanssa voi kommunikoida, ne siis vastaavat myös takaisin, sekä elottomien esineiden, että eläimien, kasvien ja ihmisten, vaikkei ne olisi edes fyysisesti läsnä samassa tilassa sinun kanssasi. Kaikki ne voivat välittää jotain tietoa sinulle.

Elämän tarkoituksena on puhdistua ikään kuin "karmasta" tai vanhoista alitajuisista muistoista, mitkä pitävät yllä kärsimystä. Kun ensin itse puhdistun, niin ympäristö puhdistuu sen myötä. Ympäristöä en voi muuttaa, mutta itseni parantamalla ympäristökin parantuu. Lopulta kun kaikki puhdistuminen on saatettu päätökseen niin emme enää jälleensynny tänne uudelleen.

Puhdistumme vetoamalla tietoisella mielellämme alitajuntaan esimerkiksi tietyin "rukouksin". Tässä puhdistamisessa voi myös käyttää monenlaisia konkreettisia työkaluja, jotka symbolisoivat ikään kuin näitä rukouksia.

Kun harjoitamme tuollaista puhdistamista tarpeeksi niin alitajunta alkaa tekemään sitä itsestään myös nukkuessamme. Alitajunta ikään kuin välittää viestin korkeammalle tietoisuudelle, joka vastaa taas alitajunnan kautta tietoiselle mielelle. Korkein tietoisuus tekee lopullisen puhdistuksen poistamalla vanhoja juttuja meistä kun olemme ensin vedonneet siihen alitajunnan kautta. Vetoaminen tapahtuu kunnioittavasti, ei vaatien.

Jokainen on vastuussa omasta ilmenevästä todellisuudestaan, joka on vain heijastusta näistä vanhoista muistoistamme, mitkä toistavat itseään ennen kuin tulevat puhdistetuksi.

Saikohan tästä nyt mitään tolkkua. Suurinpiirtein noin se meni. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää teissä "luonnonuskovissa"? Liittyykö tämä johonkin tiettyyn uskonnolliseen suuntaukseen? Olisin kiinnostunut perehtymään asiaan tarkemmin.