olet kiehtova tyyppi... jotenkin tuntuu että näen porvarillisuutesi ja rationaalisuutesi lävitse. et liene sitä mitä elämäsi näyttää. olit tässä hiljattain niin hämmentynyt... kyllä, luulen nähneeni lävitsesi. jos minulla suinkin olisi rohkeutta, härnäisin sinua pikkuisen. mutta ei minulla ole, eikä se olisi järkevää; asemasi minuun nähden on lievästi sanoen kimurantti. itä-suomessa vaikutat ;)
sinä!
yöeläjä
17735
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kyllä, olen miettinyt sinua tänäänkin paljon. Se, mitä olen tahtomattani alkanut tuntea sinua kohtaan, sai ikuisuuskysymykset nousemaan taas pintaan. Mikä olen? Edustat minulle asioita, joita en todellakaan tunnista omassa elämässäni. Mutta lisäksi on se jokin jonka lävitse väitin jo edellisessä viestissäni nähneeni. Se on heikko kohta, jota yrität pettää... Kipeä kohta, sen tunnistan... Vai näenkö väärin?
Siinäpä se, itseään ei voi paeta loputtomiin. Eiköhän meillä kaikilla ole omat kipupisteemme, niitä tuskin tahtoo heti paljastaa. Miksi etsit heikkoa kohtaa?
Miksi härnäisit? Ei kuulosta kauhean kivalta tai reilulta! Ehkä sinun pitäisi kohdella häntä nätimmin ap!
Härnääminen voi olla myös lempeää, herättelevää ja hyväntahtoista. Sellaista minä tarkoitin. Mitä heikkoon kohtaan tulee, se on myös itselläni. Se on ihmisyyden ydin. Ihmiset onnistuvat useimmiten piilottamaan sen mestarillisesti.
No siinä tapauksessa voisi härnääminen olla hmm kivaa, mutta onko valmis siihen mihin se voi johtaa. Koittakaa nyt jotenkin lähentyä tai jotain.
Kuristava ahdistus polttaa ja korventaa minua. Haluaisin kertoa tunteistani mutta jos ei itsekkään ymmärrä, että miten näin on voinut käydä? Tuntuu ihan absurdilta. Ruoka ei enää maistu. Niin hyvä olla jokaisesta yhdessä vietetystä hetkestä vaikka vain pienen pienestä, viestistä tai soitosta. Ymmärrätkö?
Kuullostaa niin tutulta. Täällä Helsingissä samalla tavalla ihanuuden vuoksi kärvistelyä..
Ai vaikka ne soitot / viestit käsittelevät hyvin arkisia käytännön asioita? Vai millaisissa asioissa olet tekemisissä hänen kanssaan, Idän aamueläjä...?
Asiat ovat toivottoman arkisia. Paljon enemmän haluaisin sanoa ja kysyä. Mistä minä voin tietää onko toinen kiinnostunut. Onko edes kiinnostunut naisista? Katsos kun myöhäisherännäisenä en ymmärrä miten oikein toimitaan. Sanonko asiat suoraan ja tarjoan samalla oksennuspussia?
Myöhäisherännäinen minäkin. Ja elämäntilanne kaikin puolin sellainen, ettei mitenkään mahdollista... Aikamoinen yllätyshän tämä on ollut. Ehkä olisi paras pyrkiä neutralisoimaan fiilikset... Toisaalta, rehellisesti suoraan puhuminen on rehdeintä, tosin ei kivuttominta, ei todellakaan.
Riippuu varmaan siitä mitä aikoo sanoa, siis onko tuskallista vaiko ei. Ja siitä mitä vastapuoli sanoo takaisin. Yöeläjä, mitä sanoisit Hänelle? Jotenkin huvittavaa miten ihmiset ovat aina -elämän tilanteessa- tässä kohtaa. Mikä se sellainen tilanne on? Yleensä se on kai, olen kaapissa, enkä voi menettää kulisseja ja rakasta aviomiestä tilanne, mutta voihan se sinulla olla eri.
No jotain tuon suuntaista tilanteeni onkin, mistä arvasit? :D Tosin olen ollut kaapissa jo 8 vuotta, vain lähimmät tietävät ja hyvä niin. En koe että minulla koskaan olisi uskallusta muuttaa tilannetta radikaalisti. Toki petän monella tasolla sekä itseäni että joitain muita, MUTTA: enemmän teen tuhoa jos hajotan tämänhetkiset tsydeemit kuin että tyydyn vallitsevaan asiaintilaan. Asiat eivät ole aina yksiselitteisiä, on otettava huomioon niin monta seikkaa, ei voi aina tehdä niinkuin oma sydän sanoo... ei vain voi. :(
Tuttu tarina... Näin se siis menee! Itseään vastaan ei voi toimia. Ja toisaalta kaikkea ei voi saada. Pidät sitten oven kiinni ja jatkat haaveilua (; Mitä miehesi on tästä toisesta puolestasi mieltä? Taitaa olla ainoa takaporttisi. Jos on.
Hän, mieheni, pitää ominaisuuttani epänormaalina, luonnonoikkuna... Mieltä ylentävää. Hän on ollut varsinainen homofoobikko. Nyt ehkä vähän avartunut. Mutta on suhteessamme paljon hyvääkin, nykyisin. Meillä on ollut erittäin vaikeita aikoja ja on suoranainen ihme että olemme yhdessä vielä. Tarvitsemme kumpikin paljon tilaa ympärillemme ja sen pohjalta olemme tehneet muutamia ratkaisuja.
Mielenkiintoista. Ikävää ettei miehesi ymmärrä asiaa, se on kuitenkin osa sinua. Jos teillä on liikkumatilaa ja vapautta tietyssä mielessä niin sitten kai voisit naisenkin kanssa viettää hetkiä. Varmasti löytyy paljon samassa tilanteessa olevia naisia joista saada seuraa. Kuulostaa hienolta että osaatte antaa tilaa toisillenne.
En todellakaan "halua seuraa" tai "viettää hetkiä naisen kanssa"! Ihmissuhteessa kysymys on aivan jostain muusta kuin satunnaisista hetkistä. Ja lisäksi meidän liikkumatilamme on muuta kuin seksuaalisuuteen liittyvää.
Jotenkin aloituksestasi saa nimenomaan sen kuvan että haluat jotain pintapuolista. Haloo! Mitä sinä oikein haluat? Haaveilla kaapissasi yhdestä tietystä naisesta kun todellisuudessa sinulta ei ikinä löydy munaa edes luikahtaa vähän kaapista ulos ja todennäköisesti hän tietää sen. Ehkä sinun kannattaisi vähän miettiä. Äläkä vaan ala viestittää käytökselläsi mitään naiselle jos sinusta ei ikinä ole mihinkään. Sellainen käytös että antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa on väärin.
Minusta vaikuttaa siltä että sinä yöeläjä peilaat omia haaveitasi mieltäsi kiehtovaan naiseen. Näet ja löydät hänestä piirteitä jotka tukevat halujasi, toiveitasi, hänen kiinnostustaan sinuun - paljon puhuvia katseita, pieniä kosketuksia, pientä kiusoittelua -kenties?
Minustakin on väärin, kuten Ps. kirjoitti, osoittaa kiinnostusta, herättää toisen kiinnostus, jos ei ole ihan varma itsestään ja todellisista haluistaan. Toisaalta miten saada tietää onko oma kiinnostus vain pelkkää unelmaa, ihanaa haaveilua jos ei uskalla ottaa selvää.
Pahimmassa tapauksessa siinä voi sitten käydä niin ettei uskallakaan mitään ja tajuaa ettei kykenekään rakastamaan naista ja toisen sydämen särkee muruiksi. Tämä on se syy (oletukseni) miksi lesbonaiset karttelevat bi-naisia.